Miksi avioliitto miehen kanssa on naiselle niin tärkeä?

Vierailija kirjoitti:

Me teimme miehen kanssa yhteisestä päätöksestä sen ratkaisun, että minä hoidan lapset kotona kouluikään asti, ja mies saa keskittyä uraan. Toki tällaisessa tapauksessa, kun käytännössä uhraan itse paljon omia tienaamis- ja uramahdollisuuksiani, on hyvä sitten olla se taloudellinen turvakin avioliiton kautta. Olisihan se hullua, jos olisi 9 vuotta jonka olin kotiäiti, tehnyt työtä ilmaiseksi tukeakseni miehen uraa, ja sitten jos mies olisikin lähtenyt, niin olisin jäänyt tyhjän päälle, ilman mitään korvausta työstäni.

Loisit YHDEKSÄN vuotta kotona miehesi rahoilla, ja väität  tehneesi uhrauksia? Tehnyt "työtä"? Mitäköhän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me teimme miehen kanssa yhteisestä päätöksestä sen ratkaisun, että minä hoidan lapset kotona kouluikään asti, ja mies saa keskittyä uraan. Toki tällaisessa tapauksessa, kun käytännössä uhraan itse paljon omia tienaamis- ja uramahdollisuuksiani, on hyvä sitten olla se taloudellinen turvakin avioliiton kautta. Olisihan se hullua, jos olisi 9 vuotta jonka olin kotiäiti, tehnyt työtä ilmaiseksi tukeakseni miehen uraa, ja sitten jos mies olisikin lähtenyt, niin olisin jäänyt tyhjän päälle, ilman mitään korvausta työstäni.

Loisit YHDEKSÄN vuotta kotona miehesi rahoilla, ja väität  tehneesi uhrauksia? Tehnyt "työtä"? Mitäköhän?

Oletetaan vaikka, että perhe on lestadiolainen tai muuten lapsirakas ja vaimo vaikka opettaja tai lääkäri - työllistyminen varmaa ja palkka yli keskitason. 

Toki yhden lapsen hoitamista yhdeksän vuotta voidaan pitää liioitteluna ellei samalla ole hoidettavana kartano. 

Halusin, että mies sitoutuu minuun julkisesti ja juridisesti. Avioliitto antaa perheen perustamiselle paremman pohjan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me teimme miehen kanssa yhteisestä päätöksestä sen ratkaisun, että minä hoidan lapset kotona kouluikään asti, ja mies saa keskittyä uraan. Toki tällaisessa tapauksessa, kun käytännössä uhraan itse paljon omia tienaamis- ja uramahdollisuuksiani, on hyvä sitten olla se taloudellinen turvakin avioliiton kautta. Olisihan se hullua, jos olisi 9 vuotta jonka olin kotiäiti, tehnyt työtä ilmaiseksi tukeakseni miehen uraa, ja sitten jos mies olisikin lähtenyt, niin olisin jäänyt tyhjän päälle, ilman mitään korvausta työstäni.

Loisit YHDEKSÄN vuotta kotona miehesi rahoilla, ja väität  tehneesi uhrauksia? Tehnyt "työtä"? Mitäköhän?

Lasten kunnollinen hoitaminen ja kasvatus on työtä. Näytä mulle ihminen, joka ei muka saa aikaa ja voimavarojaan kulumaan lapsille ruokaa laittaessa, pyykätessä, leikittäessä, opettaessa, neuvoessa jne..

Jotta lapseni saa kahden maan kansalaisuuden, viisumiasiat ovat lähes automaattisia eikä isyyttä tarvitse tunnustaa erikseen.

Leskeneläkemahdollisuushan koskee sekä miehiä että naisia yhtä lailla.

Avopuolisosta ei leskeneläkettä saa. Avioliiton pitää olla alkanut ennen kuin on täyttänyt 50 että saa oikeuden leskeneläkkeeseen. 

Jos on alle 50 v leski ja menee naimisiin ennen kuin täyttää 50, saa kolmen vuoden leskikorvausta vastaavan määrän kertakorvauksena. Mutta loppuuko leskeneläke sitten? Tätä eivät ohjeet kerro, vaan antavat ymmärtää, että leskeneläke jatkuu uuden avioliiton solmimisen jälkeenkin, mutta perustuen siihen edelliseen liittoon.  Voiko siis valita, ottaako 3 v kertakorvauksen vai jatkaako kk-korvausta?  Jos ottaa 3 v kertakorvauksen ja se kuittaa leskeneläkeoikeuden, Eikö myöhemmästä avioliitosta leskeytymällä saa enää leskeneläkettä? Ei ainakaan siinä tapauksessa että on ollut yli 50 avioiduttuaan?

Ohjeet eivät ole yksiselitteisen tarkat, mutta varmasti ihmiset pyrkivät ottamaan kaikki ne edut, jotka järjestelmä mahdollistaa. Ja sen takia meillä onkin niin korkeat verot ja otetaan miljardeja syömävelkaa joka ikinen vuosi.

Tämä jauhaminen on ihan turhaa niin kauan, kun tietyt henkilöt eivät suostu ymmärtämään, että maailmassa on valtavasti miehiä, jotka haluavat sitoutua, haluavat huolehtia vaimosta ja perheestä, ovat valmiita joko itse hoitamaan lapsia kotona tai työllään mahdollistamaan sen että vaimo hoitaa lapsia kotona, haluavat että jomman kumman sairastuessa vakavasti tai kuollessa oma puoliso lähiomaisena hoitaa asiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me teimme miehen kanssa yhteisestä päätöksestä sen ratkaisun, että minä hoidan lapset kotona kouluikään asti, ja mies saa keskittyä uraan. Toki tällaisessa tapauksessa, kun käytännössä uhraan itse paljon omia tienaamis- ja uramahdollisuuksiani, on hyvä sitten olla se taloudellinen turvakin avioliiton kautta. Olisihan se hullua, jos olisi 9 vuotta jonka olin kotiäiti, tehnyt työtä ilmaiseksi tukeakseni miehen uraa, ja sitten jos mies olisikin lähtenyt, niin olisin jäänyt tyhjän päälle, ilman mitään korvausta työstäni.

Loisit YHDEKSÄN vuotta kotona miehesi rahoilla, ja väität  tehneesi uhrauksia? Tehnyt "työtä"? Mitäköhän?

Jos nainen ei olisi ottanut lapsia hoitaakseen, mies olisi joutunut sen tekemään. Eli mies olisi menettänyt palkkansa eikä olisi edennyt uralla, ei olisi ylennyksiä eikä palkankorotuksia. Nainen hoitaa yhteiset lapset miehen puolesta - ruokapalkalla. Mies tuossa loisii. Saa lapset ja perheen, mutta muuten porskuttaa kuin ennenkin.

Mun ystävistä ei tahdo kun yksi nainen naimisiin, ja hänkään ei rahan takia vaan on pienestä asti unelmoinut päivästä prinsessana. On siis perheellinen.

Yksi ilmoitti että ei aio ikinä mennä naimisiin. Parisuhteessa.

Minä ja toinen ystäväni ollaan perheellisiä ja tuskinpa mennään naimisiin. Häät maksaa ja se naimisiinmeno ei muuta sitä parisuhdetta. Mielummin käytän sen rahan mikä menisi häihin, niin kivaan ulkomaanmatkaan.

Sitten on vielä pari tuttava pariskuntaa jotka myös olleet ~10v yhdessä, eivät naimisissa. Omakotitaloja ja osakkeita löytyy.

Joten miksi ainainen turha yleistys että naiset tahtoo naimisiin? Ja varsinkin rahan takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me teimme miehen kanssa yhteisestä päätöksestä sen ratkaisun, että minä hoidan lapset kotona kouluikään asti, ja mies saa keskittyä uraan. Toki tällaisessa tapauksessa, kun käytännössä uhraan itse paljon omia tienaamis- ja uramahdollisuuksiani, on hyvä sitten olla se taloudellinen turvakin avioliiton kautta. Olisihan se hullua, jos olisi 9 vuotta jonka olin kotiäiti, tehnyt työtä ilmaiseksi tukeakseni miehen uraa, ja sitten jos mies olisikin lähtenyt, niin olisin jäänyt tyhjän päälle, ilman mitään korvausta työstäni.

Loisit YHDEKSÄN vuotta kotona miehesi rahoilla, ja väität  tehneesi uhrauksia? Tehnyt "työtä"? Mitäköhän?

Lasten kunnollinen hoitaminen ja kasvatus on työtä. Näytä mulle ihminen, joka ei muka saa aikaa ja voimavarojaan kulumaan lapsille ruokaa laittaessa, pyykätessä, leikittäessä, opettaessa, neuvoessa jne..

Mitä näistä ei töissä käyvä isä tai äiti tee? Olet vain itsekäs loinen.

Missä on tilastot miesten avioitumisista iän mukaan? Tilastokeskuksen käppyröissä käsitellään vain naisia. 

$$$.

Avoliittossa ei saa puolikasta miehestä, mutta avioerossa saa.

.

Koska avioliitto naisen kanssa ei ole ollut naiselle mahdollinen.

Kyllähän se avioliiton taloudellinen merkitys on suurimmalle osalle naisista nimenomaan se kaikkein tärkein asia avioliitossa. Se onkin yksi monista syistä siihen, miksi nykyään menestyvälle miehelle avioliitosta ei ole käytännössä mitään hyötyä vaan pikemminkin haittaa. Menestyvän miehen tulisi siksi mennä avioliittoon vain menestyvän naisen kanssa ja muuten pysytellä avioliiton ulkopuolella.

Olisiko niin, että usein naiset/miehet ovat olleet pitkässä avoliitossa, ja siinä viidenkympin tietämillä aletaan ajatella raha-asioita, eläkkeet, perintö jne..

Vierailija kirjoitti:

siinä viidenkympin tietämillä aletaan ajatella raha-asioita, eläkkeet, perintö jne..

Kyllä miehen raha-asiat ovat kaikki kaikessa nuorillekin naisille. Autot, omakotitalo, kesämökit, matkat etelään.