Vela aviokriisissä
Olen 34 ja tähän asti ollut tyytyväinen lapsettomana. Nyt vain on joku kriisi. En ole tyytyväinen avioliiton tilaan, mies ei oikein ota vastuuta mistään. Mitään ei tapahtuisi, jos minä en tekisi. Tähän suhteeseen aloin nuorena, 12vuotta sitten. Mies on työnarkomaani, tekee n.60h töitä viikossa ja lisäksi matkustaa.
Olen alkanut miettiä vauvaa koska olen tämän ikäinen. Tuntuu, että ei tässä suhteessa kuitenkaan, koska olisin käytännössä yh.
Mutta jos eroaisin, haluaisin todellakin olla yksin pitkään ja miettiä kuka olen ja mitä haluan. Sitten olisin liian vanha äidiksi.
Kommentit (49)
Voihan siinä käydä niin, että mies haluaakin olla enemmän kotona ja lapsensa kanssa.
Ap sä et ole vela, jos mietit tekisitkö lapsia.
Aika klassikko: tyytymättömyys parisuhteeseen ja ikäkriisi, ratkaisuna lisääntyminen. Siinä saisit kädet täyteen hommaa seuraavaksi vähintään 10-15 vuodeksi, eikä tarvitsisi miettiä syntyjä syviä. Ehkä sun kuitenkin pitäisi ensin miettiä mitä ITSE haluat sun OMALLE elämällesi tehdä, ennen kuin teet lisää ihmisiä? Mistä tykkäät, mista nautit, miksi olet ajautunut ja jäänyt suhteeseen tuollaisen miehen kanssa? Kuka sinä oikeasti olet?
Voit toki nyt tehdä lapsen ja nämä ajatukset hautautuvat arkikiireisiin, mutta siellä ne odottavat sitä hetkeä kun lapsi/lapset muuttavat kotoa ja joudut taas olemaan itsesi kanssa. Ja onko se nyt lapsellekaan oikein tulla tehdyksi vain varmuuden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko mikä on vela? Joo täällä varmaan kaikki muut tietää paitsi mä.
Vapaaehtoisesti laktoositon.
Vierailija kirjoitti:
Aika klassikko: tyytymättömyys parisuhteeseen ja ikäkriisi, ratkaisuna lisääntyminen. Siinä saisit kädet täyteen hommaa seuraavaksi vähintään 10-15 vuodeksi, eikä tarvitsisi miettiä syntyjä syviä. Ehkä sun kuitenkin pitäisi ensin miettiä mitä ITSE haluat sun OMALLE elämällesi tehdä, ennen kuin teet lisää ihmisiä? Mistä tykkäät, mista nautit, miksi olet ajautunut ja jäänyt suhteeseen tuollaisen miehen kanssa? Kuka sinä oikeasti olet?
Voit toki nyt tehdä lapsen ja nämä ajatukset hautautuvat arkikiireisiin, mutta siellä ne odottavat sitä hetkeä kun lapsi/lapset muuttavat kotoa ja joudut taas olemaan itsesi kanssa. Ja onko se nyt lapsellekaan oikein tulla tehdyksi vain varmuuden vuoksi.
Ohis vastaa, että totta kai on "klassikko", koska biologinen kello. Mä halusin lapsia vasta suunnilleen tuon ikäisenä. Siihen asti en ollut varma. Nyt 50+ olen onnellinen aikuisista lapsistani, ehkä jo vähän mietin mahdollisia lastenlapsiakin :) Lapsista on toki vaivaa ja kuluja mutta ovat myös rikkaus <3 Go ap go :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko mikä on vela? Joo täällä varmaan kaikki muut tietää paitsi mä.
Vapaaehtoisesti laktoositon.
Tuliko parempi mieli? Tiedäthän että tuo on todella huono ja kertoo vain sun surkeasta mielentilastasi?
No ota nyt vaikka ero, älä murehdi sitä lapsen saamista.
Sinulla on ollut vakaumus, mikä on muuttunut kun nyt oletkin alkanut miettiä toisin?
Itse sanoisin näin pikaohjeena, että eroa. Onhan sekin kokemus ja siitä itsensä kerääminen vie aikaa, mutta auttaa tosiaankin pohtimaan sitä kuka on ja millaiseksi haluaa tulla, minkälaisen loppuelämän viettää.
Elämä on valintoja täynnä. Voihan se olla, että et edes enää saisi lapsia ilman hoitoja tai edes hoitojen kanssa. Voit ehdottaa miehelle lasta ja jäädä yksin lapsen kanssa. Voit erota ja tehdä lapsen jonkun toisen kanssa ja jäädä silti yksin. Voit käyttää lahjoitus-spermaa ja hoitaa lapsen yksin. Parhaimmassa tapauksessa miehesikin haluaa lapsen ja laittaa lapsen ykkösprioriteetiksi vähentäen töiden määrää ja elätte onnellista perhe-elämää.
Elämä on.
No 34 vuotta elämästäni olen ollut vela, vapaaehtoisesti lapseton. Ja olen sitä vieläkin, en koe että olisin lapseton tahtomattani.
Kiitos kommentista, 4. Tuntuu, että tämä kriisi on aina vaaninutkin minua, eikä sillä loppujen lopuksi ole mitään tekemistä mieheni tai mahdollisten lasten tai lapsettomuuden kanssa. Ymmärrän nyt ongelman ytimen.
En kehottaisi tekemään lasta huonoon suhteeseen kriisiä "pelastamaan", varsinkaan kun et ole varma haluatko ylipäätään koko lasta.
Vierailija kirjoitti:
Ap sä et ole vela, jos mietit tekisitkö lapsia.
Jos ap on nyt lapseton ja on sitä vapaaehtoisesti, niin totta kai hän on vela. Vai kuvitteletko, että velan pitää suhtautua lasten mahdollisuuteenkin torjuvasti?
Vierailija kirjoitti:
Ap sä et ole vela, jos mietit tekisitkö lapsia.
Väärin.
Vela on vapaaehtoisesti lapseton henkilö.
Velan määriittelemiseksi ei tarvita jotain vauva-allergiaa, ei yäääk-huutoja ajatuksestakin lapsesta, ei mitään en-ole-ikinä-edes-harkinnut-ajattelua, vaan sitä, ettei ole tietoisesti hankkinut lasta, vaikka lapsentekoiässä onkin.
Velaus ei ole mikään uskonto, jossa pitää saada kaste ja lausua uskontunnustus voidakseen kutsua itseään Oikeaksi ja Aidoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika klassikko: tyytymättömyys parisuhteeseen ja ikäkriisi, ratkaisuna lisääntyminen. Siinä saisit kädet täyteen hommaa seuraavaksi vähintään 10-15 vuodeksi, eikä tarvitsisi miettiä syntyjä syviä. Ehkä sun kuitenkin pitäisi ensin miettiä mitä ITSE haluat sun OMALLE elämällesi tehdä, ennen kuin teet lisää ihmisiä? Mistä tykkäät, mista nautit, miksi olet ajautunut ja jäänyt suhteeseen tuollaisen miehen kanssa? Kuka sinä oikeasti olet?
Voit toki nyt tehdä lapsen ja nämä ajatukset hautautuvat arkikiireisiin, mutta siellä ne odottavat sitä hetkeä kun lapsi/lapset muuttavat kotoa ja joudut taas olemaan itsesi kanssa. Ja onko se nyt lapsellekaan oikein tulla tehdyksi vain varmuuden vuoksi.
Ohis vastaa, että totta kai on "klassikko", koska biologinen kello. Mä halusin lapsia vasta suunnilleen tuon ikäisenä. Siihen asti en ollut varma. Nyt 50+ olen onnellinen aikuisista lapsistani, ehkä jo vähän mietin mahdollisia lastenlapsiakin :) Lapsista on toki vaivaa ja kuluja mutta ovat myös rikkaus <3 Go ap go :)
Sinä voit kutsua sitä biologiseksi kelloksi, mutta oikeasti se todellakin on vain ikä- sekä eksistentiaalinen kriisi, jonka vaimentamiseksi tehdään jokin suuri elämänmuutos paniikissa. Useilla se on lapsi, koska se on (useimmille) helposti toteutettava sekä etenkin sosiaalisesti suosittu keino muuttaa elämäänsä. Vaikkapa muutto eteläamerikkaan tai homoseksuaalisen suhteen aloittaminen saattaisivat olla joillekin paljon hedelmällisempiä muutoksia, mutta niiden toteuttaminen vaatii huomattavasti enemmän vaivaa ja aiheuttaisi sosiaalista hankaluutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko mikä on vela? Joo täällä varmaan kaikki muut tietää paitsi mä.
Vapaaehtoisesti laktoositon.
Tuliko parempi mieli? Tiedäthän että tuo on todella huono ja kertoo vain sun surkeasta mielentilastasi?
Ei tullut parempi mieli, mielentilani on hhyvän viikonlopun jälkeen jo valmiiksi hyvä. Ei tuo vaikuttanut minuun mitenkään. Mitenköhän olisi, jos kukkahattu vähän hölläisi sitä päätään kiristävää vannetta? Ei sitä noin tosikko kannata olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap sä et ole vela, jos mietit tekisitkö lapsia.
Jos ap on nyt lapseton ja on sitä vapaaehtoisesti, niin totta kai hän on vela. Vai kuvitteletko, että velan pitää suhtautua lasten mahdollisuuteenkin torjuvasti?
Silloinhan jokainen on vela, kunnes tulee vahingossa tai tahallaan raskaaksi. Ei, vela tarkoittaa henkilöä, joka on päättänyt olla loppuikänsä lapseton.
Vela voi miettiä tekevänsä
Muut tekee
Vierailija kirjoitti:
Ap sä et ole vela, jos mietit tekisitkö lapsia.
Ahaa! Vela on siis vapaaehtoisesti lapseton, joka ei ole koskaan saanut edes salaa, pimeässä ja peiton alla sekunnin murto-osaakaan miettiä, haluaisiko ehkä sittenkin lapsen, ei edes kännissä. Jos sellainen ajatus sattuu lipsahtamaan varomattomalla hetkellä velan päähän, hänen täytyy heti lopettaa itsensä ajatteleminen velana ja alkaa kutsua itseään.... hmmm... niin miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika klassikko: tyytymättömyys parisuhteeseen ja ikäkriisi, ratkaisuna lisääntyminen. Siinä saisit kädet täyteen hommaa seuraavaksi vähintään 10-15 vuodeksi, eikä tarvitsisi miettiä syntyjä syviä. Ehkä sun kuitenkin pitäisi ensin miettiä mitä ITSE haluat sun OMALLE elämällesi tehdä, ennen kuin teet lisää ihmisiä? Mistä tykkäät, mista nautit, miksi olet ajautunut ja jäänyt suhteeseen tuollaisen miehen kanssa? Kuka sinä oikeasti olet?
Voit toki nyt tehdä lapsen ja nämä ajatukset hautautuvat arkikiireisiin, mutta siellä ne odottavat sitä hetkeä kun lapsi/lapset muuttavat kotoa ja joudut taas olemaan itsesi kanssa. Ja onko se nyt lapsellekaan oikein tulla tehdyksi vain varmuuden vuoksi.
Ohis vastaa, että totta kai on "klassikko", koska biologinen kello. Mä halusin lapsia vasta suunnilleen tuon ikäisenä. Siihen asti en ollut varma. Nyt 50+ olen onnellinen aikuisista lapsistani, ehkä jo vähän mietin mahdollisia lastenlapsiakin :) Lapsista on toki vaivaa ja kuluja mutta ovat myös rikkaus <3 Go ap go :)
Sinä voit kutsua sitä biologiseksi kelloksi, mutta oikeasti se todellakin on vain ikä- sekä eksistentiaalinen kriisi, jonka vaimentamiseksi tehdään jokin suuri elämänmuutos paniikissa. Useilla se on lapsi, koska se on (useimmille) helposti toteutettava sekä etenkin sosiaalisesti suosittu keino muuttaa elämäänsä. Vaikkapa muutto eteläamerikkaan tai homoseksuaalisen suhteen aloittaminen saattaisivat olla joillekin paljon hedelmällisempiä muutoksia, mutta niiden toteuttaminen vaatii huomattavasti enemmän vaivaa ja aiheuttaisi sosiaalista hankaluutta.
Minä pidän sinusta! Olen terapiassa ja juuri tuo eksistentialistinen kriisi tuntuu olevan se ydin. Nyt vain terppakin heijastaa omia toiveitaan "haluaisitko lapsia?", koska olen tämän ikäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap sä et ole vela, jos mietit tekisitkö lapsia.
Ahaa! Vela on siis vapaaehtoisesti lapseton, joka ei ole koskaan saanut edes salaa, pimeässä ja peiton alla sekunnin murto-osaakaan miettiä, haluaisiko ehkä sittenkin lapsen, ei edes kännissä. Jos sellainen ajatus sattuu lipsahtamaan varomattomalla hetkellä velan päähän, hänen täytyy heti lopettaa itsensä ajatteleminen velana ja alkaa kutsua itseään.... hmmm... niin miksi?
SaLa
Kerrotko mikä on vela? Joo täällä varmaan kaikki muut tietää paitsi mä.