Lue keskustelun säännöt.
Pojannimet AAPA, KELPO, KOKKO, TOIVA ja URTTI
urppi
24.04.2016 |
Mitä mieltä näistä suht harvinaisista nimistä? Kaikki on muutamia kertoja annettu, mutta eipä ole kyllä koskaan kävellyt vastaan.
AAPA - Aapa on Aavan veljasnimi ja tarkoittaa laajaa, avointa ja tietenkin aapasuota. Luonto- ja erähenkinen nimi, joka on helppo muistaa. Annettu alle 12 kertaa 2000-16 ja pari kertaa 1900-luvun alussa. Käytössä myös harvinaisena sukunimenä. Esiintyy luonnollisesti myös paikannimissä, esim. Aapajärvi.
KELPO - Kelpo tarkoittaa... no, kelpoa. Sellaista kunnollista ja kelvollista poikaa. Harvinainen merkitysnimi, annettu alle kymmenen kertaa 2000-2016, mutta on ollut vähän yleisempi 1900-luvun alussa.
KOKKO - Kokko tarkoittaa poltettavaa kokkoa sekä mytologista kokkolintua, kansanrunouden tulista kotkaa. Vanhassa Kalevalassa ja monien runojen varianteissa maailma ei syntynytkaan sotkan vaan kokon munasta. Kokko oli osallinen myös alkutulen iskennässä. Annettu alle kymmenen kertaa 2000-2016. Laajassa käytössä suku- ja paikannimissä, esim. Kokko, Kokkola, Kokkonen.
TOIVA - Merkitsee toivoa. Tarinan mukaan Birger Jaarlin päivinä Hämeen Tuuloksessa asui Toiva-niminen vanha soturi, joka rakensi Tuuloksen ensimmäisen kirkon ja jonka mukaan Toivaalan kylä sai nimensä. Totta tai tarua, mutta Toivo näyttää olevan kehkeytymässä oikeaksi trendinimeksi, joten Toiva voi olla keino erottautua hieman lukuisten pikku-Toivojen seasta. Annettu alle viisi kertaa 2010-2016. Käytössä myös sukunimenä.
URTTI - Reipas Urtti-nimi on todennäköisesti johdettu ikivanhasta 'miestä' tarkoittavasta uro-sanasta, jonka johdannaisia ovat myös Ukko ja Urho. Tarinan mukaan Kaakilan Uljas-Urtti oli hämäläinen soturi, joka otti osaa Vesilahden Kirmun sotaretkiin Novgorodia vastaan. Tarina ei kerro kuinka Urtille kävi, mutta kristinuskoon myöhemmillä päivillään kääntyneen Kirmu-päällikön sanotaan lepäävän vieläkin Kirmukarmun sukukalmistossa Vesilahden nuorisoseurantalon alla. Urtin sai nimekseen 1920-59 alle kymmenen poikaa, joten nimi ei todellakaan ole yleinen.
Kommentit (20)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienot historiat mutta en silti laittaisi vauvalleni.
Kelpo, Kokko ja Urtti miellyttävät eniten. Mainittu Kunto on hyvä nimi. Eniten haluaisin kuitenkin törmätä pieneen Kotivaloon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
LEUTO - Lauhan veljesnimi Leuto merkitsee lämmintä säätä tai leutoa tuulenvirettä. Leuto on annettu nimeksi alle 29 pojalle, joista suurin osa on ajalta ennen toista maailmansotaa.
KETO - Harvinainen luontonimi Keto on annettu viimeisen sadan vuoden aikana vain alle viidelle lapselle. Nimi tarkoittaa kuivaa ja aurinkoista niittyä, usein metsäisen seudun avomaata. Kedolla on usein laidunnettu karjaa ja kyseessä on tärkeä kulttuurimaisema. Keto on yleisempi sukunimenä ja tottakai paikannimenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
LIETO - Lieto on vanha suomalainen, jo kansanrunoudessa mainittu nimi, joka merkitsee 'iloluontoista' ja 'huikentelevaista' - Kalevalassa Lieto onkin Lemminkäisen lisänimi. Lieto on myös Varsinais-Suomessa sijaitseva yli 19 000 asukkaan kunta, joka on mainittu ensimmäisen kerran virallisissa lähteissä jo 1300-luvulla. Lieto on annettu nimeksi alle 36 pojalle. Lieto on myös sukunimi.
LIEKO - Lieko on tuore luontoaiheinen nimi, joka viittaa liekokasveihin kuten riidenliekoon, jotka ovat metsän pohjakerroksen itiökasveja. Riidenliekoja on kasvanut maan päällä jo ennen dinosauruksia. Kansanperinteessä liekoja on käytetty lääkkeinä ja niitä kerätään myös koristetarkoituksiin. Lieko on annettu nimeksi alle 40 lapselle.
Lisää luontonimiä!
SALO - Salo merkitsee metsämaata tai suurta saarta. Nimi on erityisesti suku- ja paikannimi, mutta sitä on annettu harvakseltaan myös etunimeksi pojille. Vuosina1900-2016 alle 49 poikaa on saanut Salo-nimen, lähinnä vuosisadan alkupuoliskolla.
ARO - Salo merkitsee kuivaa, alavaa heinämaata, jossa kasvaa verrattain vähän puita. Aro on ensisijaisesti sukunimi, mutta sitä on annettu myös etunimeksi. Vuosina 1900-2016 alle 50 poikaa on saanut Aro-nimen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
KERO - Paljasta tunturinlakea tarkoittava luontonimi.
KALLIO - Jykevä luontonimi. Annettiin 7 kertaa 1900-19, sen jälkeen vain muutamia. 2000-luvulla on syntynyt ainakin yksi Kallio ja yksi Kero.
Nyt tytönnimiä!
SAIMAA - Suomen suurin järvi - lyhyemmät versiot Saima ja Saimi. Annettu muutamalle tytölle 2000-luvulla.
SALMI - Luontonimi, jota on annettu sekä tytöille että pojille, variaatio Salme-nimestä. Salmi oli myös entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa.
MAALIS - Nimi maaliskuussa syntyneelle tytölle! Viittaa kevääseen ja maan paljastumiseen lumen alta. Lähellä nimiä Mailis, Maila ja Maili.
SIRPPU - Nimi perustuu Laitilan ja Uudenkaupungin alueella virtaavaan Sirppujokeen. Lähellä nimiä Sirkka ja Sirpa. Ei tiettävästi annettu kenellekään.
SAITTA - Perustuu Suomen moniin Saittajärviin. Ei tiettävästi annettu kenellekään.
LAINE - Sukunimenä tuttu raikas luontonimi Laine on annettu myös etunimeksi 255 tytölle. Sama tytönnimi on (ainakin kirjoitusmuotonsa puolesta) hieman yllättävästi käytössä myös kansainvälisesti, Elaine-nimen variaationa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Takaisin pojannimiin. Vuorossa äijänimet.
ARKKO - Miehekkään Arkon voi johtaa joko Aaronista, j:ttömästä Jarkosta tai sitten kreikan sanasta 'arkhon' eli 'hallitsija', mistä tulee ortodoksikirkon arkontti-titteli. Nimeä on annettu harvakseltaan muutama vuosikymmenessä.
TERVO - Tervo on tuttu sukunimenä ja paikkakuntana, mutta sitä on annettu harvakseltaan myös etunimeksi. Tervoa on annettu etunimeksi alle kolmisenkymmentä kappaletta. Merkitys liittyy tietenkin tervaan.
URO - Uro on ikivanha miestä tarkoittava sana, joka on annettu etunimeksi pari kertaa viimeisen sadan vuoden aikana. Kansanrunoudesta miehistä puhutaan usein uroina ja sankaritöistä urotekoina. Nimet ukko, uros, urho, urheilu ja ukki ovat todennäköisesti kaikki johdettu tästä sanasta. Käytössä sukunimenä. Sukulaiskielissä on vastineita tämän kaltaiselle perussanalle aina unkaria myöten, jossa 'Úr' tarkoittaa 'herraa'.
UURAS - Ahkeraa ja uutteraa tarkoittavaa Uurasta annettiin enemmän nimeksi 1900-luvun alkupuolella. Noin 170 poikaa on saanut Uuras-nimen.
VALTARI - Suomalainen muinaisnimi Valtari on germaanisen Waltherin veljesnimi. Harvinainen Valtari on yleistynyt viime aikoina, ja 2000-luvulla 20 poikaa on saanut tämän valtaan ja voimaan viittaavan nimen.
ÄIJÖ - Periäijämäisellä Äijöllä oli hetken aikaa nimipäivä Kustaa Aadolfin päivänä 6. marraskuuta, mutta nimeä ei nykykalentereissa näy. Äijö tarkoittaa murteesta ja puhujasta riippuen riippuen joko vanhaa äijää, rehvakkaan maskuliinista miestä tai jopa isoisää. Läntisessä Suomessa Äijö ja Äijä ovat olleet ukkosenjumalan nimiä, mutta sanan alkuperäinen merkitys lienee viitannut paljouteen ja suureen määrään. Ainakin yksi poika on saanut 2000-luvulla nimekseen Äijö.
Entäs paikannimiin ja kuntiin perustuvat nimet? Tällaisethan ovat yleisiäkin joissain maissa, mutta suomalaisia paikannimi-nimiä ei niin kovin montaa ole Saanan, Inkerin, Mallan ja Inkerin lisäksi.
Tytöille sopisivat ainakin paikannimet SIEVI, HAMINA ja IMATRA (kaikkia näitä annettu, varsinkin Sieviä 1900-luvun alussa).
Pojille sopivia olisivat muun muassa KEMI, ALAVUS, SOMERO ja HARJAVALTA. Lieto ja Salo onkin jo mainittu aikaisemmin. Kemiä on annettu nimeksi ihan 2000-luvullakin, Someroa ei ihan viime vuosina.
HALTI-poikia on syntynyt 2000-luvulla jo yli 30.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
PENIS - tosi hyvä nimi mikä sopii tähän joukkoon
AUER - Runollista päivänsavua tai aurinkousvaa tarkoittavaa Auer-nimeä on annettu sekä pojille että tytöille, mutta pojille enemmän. AUTERE on ollut tytöillä yleisempi. Auterinen ja Auteretar ovat tuttuja myös mytologiasta usvan, höyryn ja löylyn haltijoina.
KAJO - Kajastusta ja valonkajoa tarkoittava lyhyt ja iskevä luontonimi. Annettu reilulle kymmenelle pojalle 2000-luvulla, annettu harvakseltaan myös aikaisemmin.
KOITTO - Aamunkoittoa tarkoittava positiivinen pojannimi. Annettu niin ikään reilulle kymmenelle pojalle 2000-luvulla, mutta oli suositumpi 1900-luvun alussa.
KAUPPO - Mielletty perinteisesti Jaakopin vanhaksi muunnelmaksi, mutta todennäköisesti Kauppo tätä vanhempi muinaisnimi, jonka alkuperäinen tarkoitus on kaupankäynnissä. Nimi esiintyy muunnelmineen monissa sukunimissä, kuten Kauppi ja Kauppinen. Kuuluisin Kauppo on lienee Väinäjoen pohjoispuolisella Liivinmaalla hallinnut Toreidan Kauppo, liiviläinen heimoruhtinas, joka liittoutui saksalaisten kanssa pohjoisten ristiretkien kanssa. Kauppo kääntyi kristinuskoon jo varhain ja kävi Roomassa asti tapaamassa paavia. Kauppo kuitenkin kaatui Matinpäivän taistelussa virolaisten joukkoja vastaan - samassa taistelussa kuoli myös virolaisten johtaja Lembitu eli Lemmitty. Kauppo on latvialaisessa historiankirjoituksessa kiistelty hahmo: joidenkin mielestä hän oli heimonsa pettäjä ja saksalaisen ritarikunnan kätyri, toisten mielestä uuden ajan airut, joka tahtoi liittää hajanaisen Liivinmaan osaksi Eurooppaa ja Länttä. Baltiansaksalainen Lievenin aatelissuku väittää polveutuvansa Kauposta äidinlinjan kautta.
Aamu ja Koitto olisivat kivat nimet tytölle ja pojalle. Ja Voitto ja Koitto kaksoispojille. :)
No eipä ole kummoisia.