Millaista on olla nuori ja kaunis nainen?

Ei minulla ainakaan ollut. Monessa mielessä paljon vaikeampaa. Ei se kauneus poistanut lapsuuden perheen ongelmia ja siitä poikivia koulongelmia yms. Olin niin traumatisoitunut että eipä ollut intoa mihinkään kanssakäymiseen toisen sukupuolen kanssa, hyvä kun selvisin päivästä toiseen.

Ei ole.

Itse olin nuori kaunis nainen. Mutta olen ymmärtänyt sen vasta nyt, kun en enää ole niin nuori. Eli ei ollut sen kummempaa kuin muillakaan. Samaa nuoruuden epävarmuutta ja samoja ongelmia kuin muillakin

Saa enemmän myötätuntoa, mutta vähemmän uskottavuutta.

ei, ehkä yllättäen se on samanlaista kuin muilla.

Kaiken maailman pervot ja vanhat tulevat iskemään ja jos niitten "charmi" ei riitä nii sitten yritetään rahalla.

Naiset on monesti hyvin kateellisia

Huomiota sataa koko ajan ovista ja ikkunoista, ei välttämättä kauheen kiva juttu.

Ei se nuoruus ja kauneus kenenkään elämää pelasta, jos on muita ongelmia. Itse olen keskimääräistä kauniimpi nuori nainen, hyvä kroppa jne mutta elämä menee masennuksen takia lähinnä neljän seinän sisällä enkä ole päässyt opiskelemaan haluamaani alaa.

Kauneus ei tuo onnea, yrittäkää rumat jo uskoa se. Ei, minulle ei tule hyvä mieli kehuista. Enkä saa siitä mitään iloa, jos monet ei kiinnostavat miehet tulee iskemään.

Olisi helpompi vastata, jos vähän avaisit, millä tavalla helpompaa ja parempaa.

Se on kivaa. :) Selviää melkein mistä vaan flirtillä ja silmäniskulla ;D

No mut kohta sekin kiva loppuu.... kolmekymppiset lähenee... :<

Mä ainakin olen vasta vanhetessani tajunnut, kuinka kaunis olin. Nuorena olin vain epävarma ja vertailin itseäni muihin, aivan kuten suurin osa muistakin nuorista ulkonäöstään riippumatta.

Mä inhosin sitä jatkuvaa huomiota. Missään ei saanut olla rauhassa, vähintään kundit metrossa kommentoi toisilleen ulkonäköäni. Todella ärsyttävää tällaiselle ujolle introvertille joka olisi lähinnä halunnut ryömiä pensaaseen piiloon.

Toisaalta, mulle varmaan oltiin myös ystävällisempiä kuin rumemmalle oltaisiin oltu. komsii komsaa.

En tiedä mut seuraavassa elämässä vois vaihtelun vuoksi kokeilla.

.mies

Ei kauneus pelkästään siunaus ole. Se voi aiheuttaa muissa kateutta, mustasukkaisuutta ja luoda ihmisille ennakkoluuloja.

Kuten että kaunis ei voi olla älykäs. Tai koska on kaunis, niin on uhka muiden parisuhteille. Tai haluaa vampata muiden miehet, koska haluaa elostella ulkonäöllään. Jne jne jne

Ihmiset saattavat ajatella että kaunis ihminen on tehnyt kaikki saavutuksena ulkonäkönsä ansiosta. Kuten tuo ei olisi menestynyt noin hyvin jos olisi ruma, tai tuo ei olisi saanut työtä/ylennystä/palkankorotusta jos ei olisi kaunis.

Olen kuullut muutamia kertoja, että olen täysin erilainen miltä ulkoisesti vaikutan. Monet siis luulevat joko ilkeäksi taikka sitten tyhmäksi. Ihmiset olettavat minun olevan jotain ulkokuoreni perusteella, mitä en ole. Minulle on helpompi sanoa ilkeitä kommentteja tai kohdella välinpitämättömästi eivätkä kateelliset ihmiset koskaan sano mitään positiivista ulkonäkööni liittyen. Ei sillä että kehuja kaipaisinkaan. Harmittaa vain ihmisten ennakkoluulot. Samanlaisia itsetunto-ongelmia on mitä muillakin nuoruudessa.

Olin nuorena kaunis. Kun kehuttiin paljon, tuli siitä myös ikäänkuin velvollisuus olla sitä. Pukeutuminen, paino ym. Piti aina näyttää hyvälle. Edustavalle.

Osa naisista oli selkeästi nihkeitä. Mustasukkaisuutta oli myös, jopa kateutta. Se tuntui todella pahalle.

Huonoitsetuntoiset ja ei niin suositut pojat/ miehet, saattoivat olla joskus tosi ilkeitä. Se oli aika uskomatonta ja erittäin vittumaista. En voi vieläkään sietää sellaisia miehiä. Pitäisi vaan hyväksyä se jos susta ei kaikki ole susta kiinnostuneita.

Minäkuva perustui liikaa ulkonäön varaan. Tunnistin myöhemmin nk kauniin naisen syndrooman.

Nykyään olen huomattavasti onnellisempi kuin silloin nuorena ja kauniina.

Onnellisuus ei ole ulkonäöstä kiinni. Ulkonäkö ei takaa menestystä ihmissuhteissa.