Olen keski-ikäinen mutta koen toisaalta itseni jo vanhukseksi.
Oikeasti.
Kauheaa tuntea,että on vanhus vaikka vasta keski-ikäinen muuten.
Minusta tuntui jo alle kolmekymppisenä, että kun oli jokin tilaisuus mihin tulee nuoria pareja, että ei voi mennä sinne kun ollaan niin vanhoja.
Hävetti mennä tilaisuuteen mutta kun olimme siellä niin vanhimmat olivat viisikymppisiä pareja.
Sillon tajusin mistä on kyse,
tunnen itseni vanhaksi jo tosiaan 27.v.
Apua. Kauhea jos joku tietäisi kuinka vanhukselta vaikutan.
Onko ketää muuta mummotautista ;-)
P.s En ole Psykoosissa
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Pukeudu kuin mummot :)
En kehtaa kun meillä on pieniä lapsia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pukeudu kuin mummot :)
En kehtaa kun meillä on pieniä lapsia.
Ap
Voit esittää niiden mummoa.
Mitä? Olen 40-v ja tunnen itseni henkisesti noin 25-vuotiaaksi. Pikkulapsiaikana suunnilleen ikäisenäsi rutiinien runtelemana kuvittelin elämäni olleen mennyttä ja itseni vanhaksi kurpaksi. Asia ei ole näin. Kun lapsi kasvaa ja itsenäistyy, oma elämä ja identiteetti palaa takaisin ja nykyään elämä on ihanaa!
Mulla sama juttu. Tunsin itseni liian vanhaksi jo +25 ja siitä eteenpäin. Nyt olen yli 30-vuotias ja ajattelen usein, että kannattako mun esim. ostaa uusia vaatteita, pitää huolta hiuksista, laihduttaa...kun kuitenkin olen jo näin vanha eikä tämän ikäisenä ole millään enää väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pukeudu kuin mummot :)
En kehtaa kun meillä on pieniä lapsia.
Ap
Voit esittää niiden mummoa.
Khyllä, tuntemattomille ihmisille voisi mennä täydestä.
Ap
Äärimmäisen empaattinen ja sosiaalisesti lahjakas voi tuntea noin.