Minkälaista on kognitiivinen psykoterapia? Kannattaako maksaa?
Mitä se on käytännössä? Menen terapeutille juttelemaan? Miten tämä eroaa siitä, että käyn mt-toimistossa juttelemassa psykologin kanssa? Onko tämä psykoterapia rahan tuhlausta vaan? Kannattaisiko yrittää?
Olen jutellut netistä tästä, mutta en ymmärrä, miten tälläinen terapiamuoto eroaa mt-toimistossa käymisestä. Sielläkin jutellaan!
Kommentit (29)
En ole juuri tuossa psykoterapiassa käynyt mutta oman kokemuksen perusteella (itselleni hyvä ja sopiva) psykoterapia eroaa mt- toimistossa juttelemisesta siinä, että en todellakaan koe käyväni terapiassa "vain" juttelemassa. Tokihan minä siellä ilmaisen itseäni puhumalla mutta ei se ole mitään juttelua viikon tapahtumista tai pelkkää ongelmien vuodatusta johon terapeutti sanoo "voi voi" tai "kerro lisää".
Kävin itse ratkaisukeskeistä terapiaa (eikö tuo ole joku kognitiivisen muoto). Se auttoi minua paljon. Kerroin historiaani, mutta käytiin läpi sitten minun pahimpia fiksaatioita. Koin huonoa omaatuntoa monista asioista, en uskaltanut katsoa totuutta silmiin. Noiden keskustelujen ja harjoitusten avulla opin paljon itsestäni ja huomasin ne kuopat joihin aina meinaan kompastua. Minulle ainakin oli paljon hyötyä. Mutta se vaatii itseltäkin: täytyy olla halu ja rohkeus katsoa itseään rehellisesti peiliin ja tahtoa muuttaa itselle vahingollisia käyttäytymismalleja.
Kuinka paljon se terapeutti siellä puhuu? Normaalissa terapiassa lauseen ehkä kuukaudessa nimittäin kokemukseni mukaan...
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon se terapeutti siellä puhuu? Normaalissa terapiassa lauseen ehkä kuukaudessa nimittäin kokemukseni mukaan...
Ainakin minulla oli vuorovaikutteista, Kyseli paljon, ja kysymykset auttoivat usein oivaltamaan itse niitä asioita. Joskus nuorempana olin perinteisessä psykoterapiassa jonkin aikaa, se oli tylsää yksinpuhelua.
Kognitiivinen psykoterapia on tosiaan ratkaisukeskeistä eikä siellä vellota liiaksi menneisyydessä vaan keskitytään nykypäivään. Siellä käsitellään terapeutin kanssa ongelmiasi ja tosiaan pyritään saamaan sinulle uusia ajattelu-ja ratkaisumalleja vanhojen, ei niin hedelmällisten, sijaan. Lisäksi käyntien välissä saadaan yleensä ns. kotitehtäviä jotka tehdään yksin ja sitten terapeutin kanssa käydään läpi seuraavalla kerralla, että miten sujui. Terapeutin rooli on muutenkin tosi aktiivinen kognitiivisessa psykoterapiassa, eikä se istu siellä vaan hymistelemässä vaan puhuu itsekin, sekä ottaa selkeästi kantaa eri asioihin. Asiakas ja terapeutti muodostaa tiimin joka ratkaisee asiakkaan ongelmia yhdessä.
Minulla on takana monivuotinen kognitiivinen psykoterapia ja siitä oli tosi paljon apua.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon se terapeutti siellä puhuu? Normaalissa terapiassa lauseen ehkä kuukaudessa nimittäin kokemukseni mukaan...
Minulla puhui tarvittaessa paljonkin. Ja kuten sanottua, terapeutin rooli on aktiivinen.
T. 6
Itse käyn terapeutilla, joka yhdistelee tarpeen mukaan kognitiivista, ratkaisukeskeistä, taide- ja luontoterapiaa. Käymme välillä kaupungilla eri paikoissa, katsomme vanhoja valokuvia, kuuntelemme minulle tärkeitä musiikkikappaleita jne.Hän on äänessä melkein yhtä paljon kuin minäkin, esittää kysymyksiä ja ehdotuksia. Olen hiljainen introvertti niin perinteinen psykoterapia olisi minulle kauhistus.
Kannattaa. Tärkeintä on, että koet terapeutin itsellesi sopivaksi, kemianne tulisi kohdata jollain lailla. Suurin hyöty saavutetaan rehellisyydellä.
Kyllähän terapian on todettu toimivan paremmin kuin lääkkeiden. Itse en kannata perinteistä psykoterapiaa, en näe mitään järkeä velloa vanhoissa asioissa vuositolkulla. Kognitiivisen terapian avulla niistä vanhoista voi päästää irti ja keskittyä rakentamaan nykyisyyttä ja tulevaisuutta ymmärtäen vanhojen asioiden painolastin vaikuttaneen omaan käytökseen ja ajatteluun. Kognitiivisen terapian tarkoitus on auttaa päästäämään irti kaavamaisesta käytöksestä ja ajattelusta.
Voihan se aina lopettaakin, jos tuntuu ettei hyödytä. Mutta ei heti pidä antaa periksi. Ja kuten joku jo sanoi, niin on tärkeää että terapeutti on hyvä ja sen kanssa synkkaa :)
Itse pohdin juuri samaa. Psykologi väittää toistuvasti, että minun tulisi aloittaa psykoanalyyttinen terapia vaikka en ymmärrä miten vanhoissa asioissa vellominen voi auttaa muun muassa pakko-oireisiini tai fobiaani. Kognitiivinen terapia tuntuisi paljon hyödyllisemmältä ainakin lukemieni juttujen perusteella. Ei nyt hirveästi haluaisi heittää rahaa hukkaankaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse pohdin juuri samaa. Psykologi väittää toistuvasti, että minun tulisi aloittaa psykoanalyyttinen terapia vaikka en ymmärrä miten vanhoissa asioissa vellominen voi auttaa muun muassa pakko-oireisiini tai fobiaani. Kognitiivinen terapia tuntuisi paljon hyödyllisemmältä ainakin lukemieni juttujen perusteella. Ei nyt hirveästi haluaisi heittää rahaa hukkaankaan.
Ehdottomasti ei psykoanalyyttiseen terapiaan vaan nimenomaan kognitiiviseen psykoterapiaan! Kognitiivinen psykoterapia on ihan tutkitustikin tehokasta nimenomaan pakko-oireisiin ja fobioihin. Yksi kaveri jolla on OCD, käy kognitiivisessa psykoterapiassa ja on ollut tosi tyytyväinen.
Anteeks nyt mut en tiiä terapioista, mut mun korvaan kuulostaa todella oudolle tollanen ei kongitiivinen terapia, eli siis ilmeisesti tavallinen (?), jos siellä ei yritetä edes ratkoa mitään. Mitä halvattua siellä sit edes käydään? Oon nimenomaan kuvitellu et terapioissa ja psygologeilla käydään jotta selvitetään joku elämän ongelma jota ei yksin pysty selvittämään.
Nostan! Osaako kukaan kertoa minkälaisia nämä terapian kotitehtävät ovat?
Kognitiivisella psykoterapialla pyritään löytämään erilaisia uusia toiminta-/käytösmalleja vanhojen huonoiksi todettujen tilalle.