Olen pelkkä pettymys vanhemmilleni ja suvulle, kannattaako minun elää?
Minulla ei ole muuta koulutusta kuin peruskoulu. Sinnekin meidät tytöt hyvin vastahakoisesti laitettiin kun meistä olisi ollut enemmän hyötyä kotona. En silti valita, rakkaimpia muistoja oli kun haettiin lehmiä lypsylle ja kerättiin vuohille vesiheinää.
Omilleni muutettua yritin hetken ammattikoulua mutta totesin että minulla ei ole varaa edes koulumatkoihin, se jäi kesken. Pääsin keittiölle töihin, riitti hygieniapassi.
Nykyään kaikki päivät ovat yhtä ja samaa, olen masentunut. Äitini kävi asunnossani ja haukkui kaiken mitä näki. Sohvani on paskainen, lipasto on ruma ja akvaario on väärässä paikassa. Muisti myös kehua serkkua kuinka hänellä on tohtorin tutkinto ja aviopuoliso. Kun he lähtivät, äiti sanoi "niin no, itsepä sinä päätät jatkatko tällaisessa paskassa"
Ihan hirveä olo. Ehkä minun ei kannata elää?
Kommentit (21)
Minusta kuulostaa siltä, että äitisi ei kannattaisi elää. Sinä olet paljon äitiäsi parempi ihminen ja tuossa kurjassa tilanteessa hänen ilmiselvästi vauvasta asti harjoittaman lyttäämisen vuoksi.
No, mä en ole saavuttanut elämässäni mitään, mutta pahimmat arvostelijat lähisuvussa on poistuneet (kuolleet). Mitä siinä voitan, miellytänkö loppuja vai en? Itsensä jos pystyy tekemään suht onnelliseksi, se riittää. Tottakai se tuntuis hyvältä, jos joku olisi ylpeä.
Ei sinun kannata lopettaa elämistä, vaan katkaista välit sukulaisiisi.
Kai teillä on töissä joku työterveyssysteemi, jonka kautta pääsisit juttelemaan ammatti-ihmisen kanssa. Kerro hänelle tunteistasi ja miettikää yhdessä, miten voisit parantaa elämääsi.
Ei ole mahdotonta hankkia lisää koulutusta joltain muulta alalta, jonka kokisit mielenkiintoisammaksi kuin nykyiset hommasi.
Yritä jaksaa! Elämässä on niin paljon muutakin kuin masentavat vanhemmat ja masentava työ. Älä jää niiden vangiksi.
Kyllä sinun on elettävä Jumalan takia.
Äitisi ei arvosta sinua. On ikävää, kun vanhemmat lataavat lapsilleen hirveät odotukset ja sitten purkavat pettymystään, kun lapsi tekeekin erilaisia valintoja elämässään. Mutta se on äitisi ongelma, ei sinun. Sinulla ei ole mitään velvollisuuksia tehdä elämästäsi sellaista kuin hän haluaa, et ole hänelle mitään velkaa. Minimoi yhteydenpito ja mieti, mitä SINÄ itse haluat. Millaista elämää haluat elää, mitkä asiat tekevät sinut onnelliseksi? Äitisi tehtävä on hyväksyä sinut sellaisena kuin olet eikä hänellä ole oikeutta tulla esittämään sinulle mitään vaatimuksia elämästäsi. Älä anna valtaa hänelle vaan ota se omiin käsiisi. Sinulla on valta ja vastuu omista valinnoistasi, ei hänellä.
Olen käynyt korkeakoulun enkä jaksa edes käydä töissä. Velkaa mukavasti. En tässä nyt viitsi enempää avautua. Voin kuitenkin luvata että omat asiani ovat enemmän solmussa kuin sinulla.
Jos yhtään lohduttaa.
Millä vuosisadalla sä oot syntynyt? Peruskoulu on pakollinen vanhempien tahdosta riippumatta, lehmien ajo on hanurista ja vuohet löytää itse ruohonsa. Ootko sä lukenut Pikku Heidiä?
Kävi kanssa mielessä, että minkä ikäinen ap olet? Oppivelvollisuus on ollut tässä maassa jo aika pitkään.
Unohda nuo puheet. Äitisi on ilkeä. Voit vielä opiskella. Lähihoitajille esim löytyy töitä.
Minun olisi vanhempien mielestä pitänyt mennä keittäjäkouluun peruskoulun jälkeen kun se olisi ihan oikea homma köyhän perheen lapselle eli tytölle. Muut ne muuta opiskelee.
Pidin pääni ja olen nykyään opettaja.
Kannustan kaikkia aina opiskelemaan.
Lopeta toisten puolesta eläminen. Tee mitä itse haluat, mutta vaikka ja aloita aivan alusta. Kyllä se maailma vielä kirkastuu, lämmin halaus! Aloita vaikka varaamalla aika terveyskeskuksesta ja pyydä saada jutella jonkun kanssa, heti tänään!
Suku voi olla hullua. Mun exän koko suku oli ihan sairasta porukkaa ihan oikeasti. Onneksi oli sen suku, eikä omani silti.
Mä en tule saavuttamaan mitään elämässäni, mutta minusta tää on vain vapauttavaa. Voin harrastaa liikuntaa, pitää kasvimaata, elää maalla, liikkua luonnossa, ylipäätään tehdä asioita joista nautin. Voin nauttia ihan vapaana niistä arjen pienistä iloista.
Kroppa ja lärvi kuntoon, sitten Tinderiin jakamaan persettä pääkaupunkiseudulle.Lihalle on aina tilausta!
Mä otin pesäeron veemäisestä suvusta. Ei ole enää ketään arvostelemassa ja haukkumassa. Nyt on jo pitkään ollut mukavan seesteistä kun en ole missään tekemisissä suvun kanssa.
Jokaisella on ihmisarvo ja se ei riipu koulutuksesta eikä asemasta yhteiskunnassa. Jokainen on yhtä arvokas.
Jotkin asiat tässä tarinassa ei kyllä täsmää. Jos on käyny peruskoulun niin tuskin on joutunut vuohia hoitamaan, korkeintaan eläintarhassa kerran vuodessa. Peruskoulu on pakollinen, miten vanhempasi olisivat yrittäneet estää sen käymisen, olisiko sinusta lapsena ollut muka enemmän apua vuohien syöttämisessä. Jos ei ollut rahaa, muutit kuitenkin omaan asuntoon yms. En usko tarinasi todellisuuteen. Yritä keksiä todentuntuisempi. Uskon kyllä että vanhempasi ovat laiminlyöneet jotenkin sinua, koska tämän sepustuksen keksit.
Vierailija wrote:
Jokaisella on ihmisarvo ja se ei riipu koulutuksesta eikä asemasta yhteiskunnassa. Jokainen on yhtä arvokas.
Putler???
Mullakin menee huonosti