Te isovanhemmat jotka ette halua hoitaa lapsenlapsianne..

Mun äidin syy jota ymmärrän täysin: on edelleen työelämässä 63-v ja yrittää raihnaisena selvitä fyysisesti raskaasta hoitoalan työstään kunnialla kunnes on virallisesti eläkeiässä. Ei siihen enää mahdu lastenlasten hoitoa kun harvat vapaapäivät kuluvat työstä toipumiseen. Monella tuttavapiirissä sama juttu eli isovanhemmat ovat työelämässä vielä täysillä eikä heillä ole aikaa eikä voimia hoitaa lastenlapsiaan vielä siihen päälle.

Mä uskon, että mun anoppi ei halua hoitaa lapsenlapsiaa koska hänellä oli todella rankkaa oman ainoan lapsensa kanssa. Rivien välistä olen ymmärtänyt että anopilla oli synnytyksen jälkeinen masennus, eikä tätä tunnettu vielä silloin. Mieheni oli myös koliikkilapsi. Eikä appiukko ottanut millään tapaa osaa lapsen hoitoon. 

Anoppi on aina suhtautunut todella nihkeästi lapsiin, eikä ole osoittanut mitään kiinnostuta heitä kohtaan. Mummoksi tulo nostatti vanhat tunteet pintaan ja hän oirehti monella tapaa  mummoksi tuloa. Valitettavasti minua syytettiin näiden tunteiden pintaan tuomisesta. 

Anoppi on ollut mummo nyt kuusi vuotta ja hän ei ole koskaan pyytänyyt saada hoitaa meidän lapsia. Anopilla kyläillessä hän joskus vie vanhemman lapsen leikkipuistoon, joten jotain yritystä on.  Selkästi hän on aika kuutamossa miten olla mummo.

Vierailija kirjoitti:

Mun äidin syy jota ymmärrän täysin: on edelleen työelämässä 63-v ja yrittää raihnaisena selvitä fyysisesti raskaasta hoitoalan työstään kunnialla kunnes on virallisesti eläkeiässä. Ei siihen enää mahdu lastenlasten hoitoa kun harvat vapaapäivät kuluvat työstä toipumiseen. Monella tuttavapiirissä sama juttu eli isovanhemmat ovat työelämässä vielä täysillä eikä heillä ole aikaa eikä voimia hoitaa lastenlapsiaan vielä siihen päälle.

Kiitos vastauksesta. 63 on kyllä vielä aika nuori.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mä uskon, että mun anoppi ei halua hoitaa lapsenlapsiaa koska hänellä oli todella rankkaa oman ainoan lapsensa kanssa. Rivien välistä olen ymmärtänyt että anopilla oli synnytyksen jälkeinen masennus, eikä tätä tunnettu vielä silloin. Mieheni oli myös koliikkilapsi. Eikä appiukko ottanut millään tapaa osaa lapsen hoitoon. 

Anoppi on aina suhtautunut todella nihkeästi lapsiin, eikä ole osoittanut mitään kiinnostuta heitä kohtaan. Mummoksi tulo nostatti vanhat tunteet pintaan ja hän oirehti monella tapaa  mummoksi tuloa. Valitettavasti minua syytettiin näiden tunteiden pintaan tuomisesta. 

Anoppi on ollut mummo nyt kuusi vuotta ja hän ei ole koskaan pyytänyyt saada hoitaa meidän lapsia. Anopilla kyläillessä hän joskus vie vanhemman lapsen leikkipuistoon, joten jotain yritystä on.  Selkästi hän on aika kuutamossa miten olla mummo.

Oi voi. Kurja tilanne. Voimia!

Ap

Siksi, että perheen on ensijaisesti itse selviydyttävä lastensa kanssa. Suunniteltava elämänsä niin, että resurssit riittää. Toki hätatapauksessa olen käytettävissä. T. Mummo, joka ei ole lastenhoitoautomaatti, mutta tapaa lapsenlapsiaan säännöllisesti muissa merkeissä

Vierailija kirjoitti:

Siksi, että perheen on ensijaisesti itse selviydyttävä lastensa kanssa. Suunniteltava elämänsä niin, että resurssit riittää. Toki hätatapauksessa olen käytettävissä. T. Mummo, joka ei ole lastenhoitoautomaatti, mutta tapaa lapsenlapsiaan säännöllisesti muissa merkeissä

Ohis, mutta lastenhoitoautomaatin ja hätätapausten väliin mahtuu aika paljon variaatioita. Ja kurja ajettelutapa tuo, että ensisijaisesti pitäisi selvitä yksin. Miksi ihmeessä apua ei voi pyytää ilman hätätapaustakin jos sitä on helposti saatavilla?

Minä varmaan miettisin silloin jos perhe ei muuten viettäisi luonani aikaa ja haluaisi vain lapsen hoitoon luokseni. Tai en tiedä hennoisinko olla hoitamatta silloinkaan.

Vierailija kirjoitti:

Siksi, että perheen on ensijaisesti itse selviydyttävä lastensa kanssa. Suunniteltava elämänsä niin, että resurssit riittää. Toki hätatapauksessa olen käytettävissä. T. Mummo, joka ei ole lastenhoitoautomaatti, mutta tapaa lapsenlapsiaan säännöllisesti muissa merkeissä

Mitä on muissa merkeissä? Jos vanhemmilla ei koskaan tule hätätilannetta niin et pyydä saada viettää aikaa kahdestaan lapsenlapsen tai lapsien kanssa? Eli tapaat aina lapsenlapsiasi siten että lasten vanhemmat ovat mukana? Esim vierailet heidän luonaan tai he vierailevat luonasi? 

Mutta miksi et halua viettää lastenlasten kanssa aikaa kahdestaan? Monille lapselle on iso juttu saada viettää kahdestaan aikaa mummonsa kanssa. Itse ainakin muistan lämmöllä yökyläilyjä oman mummoni luona. 

En ole ite ikinä henkilökohtaisesti ymmärtänyt tätä että minkä takia isovanhempien pitäisi hoitaa lastenlapsiaan? Olen huomannut että helposti se sitten menee siihen että vanhemmat tuovat lapsensa aina vapaa-ajallaa n mummolaan että pääsevät itse rilluttelemaan/rentoutumaan. Totta kai se on silloin tällöin ihan ok, ja etenkin jos on joku hätätapaus. Mutta se että itse lähtevät bailaamaan ja saavat irtioton lapsistaan ei mene jakeluun. Milloin on isovanhempien aika rentoutua? Jos on vielä työelämässäkin. Monilla tuntuu olevan ajattelutapana se että isovanhemmilla on velvollisuus hoitaa lastenlapsiaan. Pyhpah.

Minulla on erittäin vastenmielinen miniä, jolle me isovanhemmat olemme olemassa vain silloin, kun tarvitaan lastenhoitoapua. Lastenlapset eivät saa tulla meille vierailuille juhlapyhinä tai loma-aikoina, vaikka kuinka pyytäisimme, mutta kun miniälle tulee menoa eikä muita lapsenvahteja ole, hän käytännöllisesti katsoen työntää lapset ovesta sisään puhumatta ja pyytämättä. Tätä on jatkunut vuosia.

Nykyisin asiaan vaikuttaa myös lasten käytös. He ovat suoraan sanoen huonotapaisia ja huonosta käytöksestä ojennettaessa vetoavat siihen, että äiti on sanonut, ettei tarvitse tehdä niinkuin sanon. Ikävä kyllä meille ei ole ikinä syntynyt läheistä suhdetta lastenlapsiin.

Tyttäreni pani välit poikki syyttäen omaa ikäkriisiään? Lapsenlapset ovat jo niin vanhoja, että voisivat tulla itse tervehtimään, mutta pyynnöistä huolimatta eivät kai halua. En tiedä mitä olen tehnyt väärin aikoinani. Ehkä vain olen erillainen ja aina en jaksanut vauva/pikkulapsi aikoina hoitaa. Mene tiedä. En ilmeisesti sopinut "mummojen pitää..."- muottiin. Olen kuitenkin aina mielestäni ollut ystävällinen enkä halunnut tuppautua heidän perhe-elämäänsä.

Näin se vain menee ja näillä mennään. Täytyy ilmeisesti täyttää jotkin normit että kelpaa eikä saa olla vain oma persoonansa vikoineen että hyväksyttäisi.

Minulla on kuusi lastenlasta ja kaikkia olen mielestäni hoitanut varsin paljon. Nyt kaikki ovat jo kouluikäisiä, ja nykyään toimin lähinnä "iltapäiväkerhona" koululaisille ja hoitelen harrastuskuljetuksia.

Mutta -  olen aina ollut myös muutenkin paljon tekemisissä lasteni perheitten kanssa ihan tasa-arvoisena aikuisena enkä ole mikään itsestäänselvä hoitoautomaatti.

Vierailija kirjoitti:

En ole ite ikinä henkilökohtaisesti ymmärtänyt tätä että minkä takia isovanhempien pitäisi hoitaa lastenlapsiaan? Olen huomannut että helposti se sitten menee siihen että vanhemmat tuovat lapsensa aina vapaa-ajallaa n mummolaan että pääsevät itse rilluttelemaan/rentoutumaan. Totta kai se on silloin tällöin ihan ok, ja etenkin jos on joku hätätapaus. Mutta se että itse lähtevät bailaamaan ja saavat irtioton lapsistaan ei mene jakeluun. Milloin on isovanhempien aika rentoutua? Jos on vielä työelämässäkin. Monilla tuntuu olevan ajattelutapana se että isovanhemmilla on velvollisuus hoitaa lastenlapsiaan. Pyhpah.

Anoppini, joka on vielä työelämässä vaikka onkin eläkkeellä, hoitaa mielellään meidän lapsiamme. Tekee sen omasta pyynnöstään ja mielellään. Emme pyydä lastenhoitoapua kuin pakottavassa tilanteissa mutta hän haluaa ottaa lapsia esim yökylään muulloinkin. Olen kiitollinen anopille ja onnellinen lasten puolesta. En ajattele että tämä on hänen velvollisuutensa mummona. Minulla on käynyt hyvä tuuri.

Onkos tullut mieleen, että kun ihmiselle tulee ikää, tulee myös erilaisia vaivoja ja jaksaminen on ihan eri luokkaa kun nuorella. Tätä on useimpien nuorten ihmisten vaikea ymmärtää, ennen kun sen itse kokee.

Äitini ottaa lapsenlapsia vierailulle tai vie heitä esim. elokuviin. Aina yhden kerrallaan. Enempää hän ei jaksa. Emme ole ikinä ajatelleet, että hän hoitaa lastamme silloin. Hän viettää vapaaehtoisesti aikaa lapsemme kanssa ja se on hyvä.

Jos mietitään ääripää vertailuja, niin itse arvostan mummoja jotka kokevat että elämällään on merkitys ja arvo ilmankin lapsenlapsia. Jos pitäisi valita mummo joka ei ikinä hoida lapsenlapsiaan sellaisen välillä joka niitä jatkuvasti vastasyntyneestä asti ruinaisi hoitoon, niin valitsisin ensimmäisen. Toki kultainen keskitie on ihanteellisin, mutta meitä on moneen junaan.

Kyllä vanhemmat tekevät lapsensa ensisijaisesti oman ydinperheensä jäseneksi, ja ennen sitä kannattaa kartoittaa lastenhoitoapukin; jos turvaverkkoa ei ole, niin onko varaa palkata lastenhoitajaa välillä. Harvalle varmaan tulee täysin yllätyksenä isovanhempi joka ei kerkeä tai halua ottaa lastenhoitovastuuta lainkaan.

Meillä on ainakin onnistuttu luomaan hyvät ja läheiset välit isovanhempiin, niin etteivät ole olleet vasta kuin kouluiässä yökylässä. Minun suurin kammoni olisi varmasti ollut äiti tai anoppi joka ruinaa alle puolivuotiasta hoitoon jotta saisi hekumoida omaa mennyttä äitiyttään. Mutta onneksi meillä on mennyt juuri sopivasti kysyntä ja tarjonta lastenhoidolle isovanhempien kanssa. Kun lapset olivat kovin pieniä ja "rankkoja", niin lapset meni tädilleen hoitoon joka mielellään otti. Isovanhemmista oli luettavissa etteivät niin pieniä jaksaisi, ja se on ymmärrettävää. Jos ei olisi tätiä ollut, niin varmaan olisi pitänyt palkata lastenhoitaja. Toki kyllä muuten vierailemme isovanhemmilla perheenä usein.

Nykyaan oletetaan automaattisesti etta isovanhemmat ovat olemassa vain ja ainoastaan jalkikasvunsa kasvua varten, ei ei ei. Ovat jo meidat kasvattaneet eli homma ohi, osaltaan. Isovanhemmat saavat hemmotella ja auttaa, mutta ei pakkopullaisesti, HE saavat itse valita, samoin kuin me saamme, sai me valita montako mukulaa rahkeet kestavat. He myos ovat elakkeensa ja aikansa ansainneet, monet hyvin raskasta tyota tehneena, jos siis olet tavis. Mietitaan itse mekin etukateen milta saattaa tuntua esim, sairaanhoitajan tai kassan olo kun vihdoin elakeaika koittaa, ettako uusi tyo, ei hyvanen aika. Niin monta saat hankit kuin jaksat itse kumppanisi kanssa hoitaa, ettei aina huudeta yhteiskuntaa tai mummoja avux.

Elefanttilaumatkun menestyvät siksi, että vanhat elefantit hoitaa hommia myös. Eivät sano, että mä olen jo hommani hoitanut.

Kyllä isovanhempien hommiin kuuluu auttaa lastenlasten hoidossa, mikäli fyysisesti vain jaksavat. Osahan on liian raihnaisia, etteivät jaksa.

Meillä on ollut hyvin vähän isovanhemmat apuna, vaikka luulin heidän olevan innoissaan lapsenlapsesta. Ainakin omat isovanhempani ottivat minut ja siskoni maalle aina melkein koko kesälomaksi tosi iloissaan niin että äiti sai kysellä jo meitä kotiin.

Meidän lapsi saa jäädä hyvin harvoin yöksi ja kaikki kerrat ovatkin olleet ns hätätapauksia. Ehkä kaikki eivät vaan ole lapsirakkaita ja sellaiseksi on vaikea tekeytyä jos se ei tule luonnostaan. Minä olen paaponut siskoani ja naapuruston muitakin pikkuisia heti kun minua itseäni ei enää tarvinnut vahtia, ja uskon taas olevani mummini kaltainen mummo, joka syöttää toivottavasti useille lapsenlapsilleen vähän liikaa herkkuja välillä, laulaa, tanssii, opettaa leipomaan ja hoivaa.

En ole lapsemme isovanhemmille katkera, mutta ajoittain nousee haikeus siitä kun hän ei pääse kokemaan sitä upeaa yhteyttä mikä isovanhemman ja lapsenlapsen välillä voi parhaimmillaan olla. Kotona lapsi saa kyllä rakkautta ja hoivaa senkin edestä.

Miksi tämä ihmetyttää sinua, etkö ymmärrä, että ihmisiä on erilaisia, eiväthän kaikki halua hankkia lapsiakaan? Minkäänlaisia velvollisuuksiahan isovanhemmilla ei ole lapsenlapsiaan kohtaan.

Lasten hankkiminen ja hoitaminen on vanhempien , ei isovanhempien valinta.

t. mummo, joka mielellään hoitaa, kun työkiireiltään kerkiää ja jaksaa (minun valintani)

up