Lue keskustelun säännöt.
Onko kaikilla olemassa joku vuosikausien saavuttamaton iki-ihastus
16.04.2016 |
Siis jossain määrin salainen, oikeiden suhteiden ohessa? Naisilla, miehilläkin?
Kommentit (32)
Oli. Onneksi kasvoin siitä yli enkä enää haaskannut aikaani ja energiaa. Aikuisuuden etuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mulla ainakaan ole. Mä olen naimisissa rakastamani miehen kanssa. Ei tarvi haikailla saavuttamattomia. Yhdessä on oltu nyt 16 vuotta :)
On mulla, eräs mies. En varmaan unohda häntä ikinä ja vaikka suhteessa olisin ja rakastunut niin tämä mies on kuitenkin se...
No ei todellakaan ole! Minusta aika säälittävää sellainen. Jos on kunnon ihastus, joka kilpailee oman puolison kanssa niin kannattaa varmaan nostaa kissa pöydälle. Jos taas esim. hemmetin "onneton ikisinkku vs. varattu isukki" -tilanne niin... noh, säälittävää on. On minullakin joskus ollut pitkäaikainen ns. kaipaussuhde erästä miestä kohtaan, mutta aika aikaa kutakin, se kuului aikaan, jolloin ei ollut muuta mielenkiintoista omassa elämässä. Ja jos ihastus on muuten vain laimea, niin en todellakaan tiedä miten joku jaksaa "ikuisesti" muistella aina jotain samaa vanhaa menneisyyden tyyppiä. Säälittävää, sanoinko jo?
Vierailija kirjoitti:
On mulla, eräs mies. En varmaan unohda häntä ikinä ja vaikka suhteessa olisin ja rakastunut niin tämä mies on kuitenkin se...
Niinhän sä luulet..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, mulla ei ainakaan ole. Tosin on muutama, joiden kanssa mielelläni viettäisin sen yhden yön.. Oli vaan niin mielettömät kemiat aikanaan, vaikka elämäntilanne oli väärä että olis voinut antaa sen johtaa mihinkään. Olen pitkässä ja onnellisessa suhteessa, mutta välillä mieli eksyy miettimään muitakin, harvemmin silti. Ja tiedän etten oikeasti pettäisi vaikka tilaisuus tulisikin, niinkuin en ole tähänkään asti.
Minulla ainakin on ollut, mutta onneksi useimmat ovat olleet fiktiivisiä hahmoja, eivät oikeita ihmisiä. Mutta aina on ollut joku tunteiden kohde. Viime kesästä saakka oikea ihminen, mikä on ihan hirveää. Paljon mieluummin olisin ihastunut johonkin elokuvan tai kirjan hahmoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tieteellistä näyttöähän asiasta ei ole, mutta voihan se tietysti noinkin olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saavuttamaton ja saavuttamaton.... olemme edelleen ystäviä, seksisuhteessa olimme viime vuosituhannella. Toki sitä aina välillä miettii mitä jos meistä sittenkin olisi tullut pari. Luultavasti oltais jo erottukin :)
Mutta sille oli tilaisuus aikanaan ja nyt en tekisi mitään mikä riskeeraa mun perheen, mutta ystävinä pysymme hautaan asti.
Noh mulla ainakin. Ihastus, eli ei sen tarvii johtaa mihinkään. Miehen kaverista vielä kyse, olis aika jäätävää säätää tommosen kanssa. Mutta saa se posket pudottamaan ja sydämen tykyttämään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mulla ainakaan. Ihastukset tulee ja menee, vain ukko pysyy :)
Ei. Enkä usko että se on kovin yleistä, suurin osa menee naimisiin sen elämän rakkauden kanssa, ja se sitten kestää jos kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei mulla ainakaan ole. Mä olen naimisissa rakastamani miehen kanssa. Ei tarvi haikailla saavuttamattomia. Yhdessä on oltu nyt 16 vuotta :)
Sama, mutta 10v yhdessä.
Ei sitä enää ihastukseksi voi kutsua, mutta kieltämättä vieläkin joskus mietin erästä naista kaukaa menneisyydestä.
Vanha haahkahan se jo on, enkä edes tiedä minkä näköinen nykyään, joten ei tällä mitään reaalipohjaa sinänsä ole. Kutsuisin enemmän muistoksi kuin ihastukseksi. Joistain vain jää 'ikuinen' jälki.
On. Valitettavasti. Silti onnellinen nykyisestä elämästä.
Luuserimies kirjoitti:
Ei sitä enää ihastukseksi voi kutsua, mutta kieltämättä vieläkin joskus mietin erästä naista kaukaa menneisyydestä.
Vanha haahkahan se jo on, enkä edes tiedä minkä näköinen nykyään, joten ei tällä mitään reaalipohjaa sinänsä ole. Kutsuisin enemmän muistoksi kuin ihastukseksi. Joistain vain jää 'ikuinen' jälki.
Taidan olla se vanha haahka. Kyllä minäkin joskus sinua ajattelen.
On, teini-iän ihastus, jonka olisi saanut mutta itse sössisin tilanteen. Joskus tulee kaupungilla vastaan ja sydämmessä läikähtää. Ei tuossa mitään pahaa ole, en minä häntä puolisooni vertaa tai mitenkään jatkuvasti arjessa ajattele. Joskus tulee mieleen yhtenä nuoruusmuistona. Yksi lähellä eläikää oleva työkaveri taannoin jutteli, että hänen teini-iän ihastus oli tullut kadulla vastaan vuosikymmenien jälkeen, puhutellut ja hän oli mennyt aivan sekaisin...tyyliin niiannut sanaakaan sanomatta ja häipynyt paikalta :-D
Joo on mulla ainakin :)