onko kukaan tehnyt lasta tämmöisessä elämäntilanteessa?

Meillä muuten sama tilanne aikoinaan (3,5 vuotta sitten), mutta asuimme vuokralla (nyt omistusasunnossa ja kaksi lasta) ja olimme juuri menneet naimisiin. Ja hyvin on pärjätty, vaikka olen edelleen hoitovapaalla.

alettiin yrittää lasta. Häät tehtiin sillä budjetilla mihin oli varaa, ja olin vuokramekossani jo raskaana:) Ei ollut vakityötä tms. mutta hyvin on kaikki järjestynyt ja työtäkin löytynyt, eikä rahat loppunut lapsen tuloon :) kavereilta varusteita ilmaiseksi, ja kuka kaikkia sittereitä edes tarvii!

mutta tottakai moni on tuollaisessa tilanteessa SAANUT lapsen.



Katsos ap, elämä saattaa yllättää niin, ettet saakaan TEHTYÄ sitä lastasi silloin kun juuri haluat. Ota se huomioon.

tuleeko se elämä vain uomiinsa joskus, koska tuntuisi niin hölmöltä vain odottaa ja odottaa hirveän varallisuuden kertymistä. Jospa aloitettaishääsuunnitelmilla ja yirttäisin vielä pari vuotta opiskella... :)ap

rahat jos huolettaa, aina sitä pärjää jos on valmis jostain tinkimään. lapsen takia aina joutuu jostain myös luopumaan muutenkin. Me saatiin eka niin että minä olin just valmistunu, mies opiskeli, vuokralla asuttiin. rahat tiukilla silloin mut pärjättiin ja en ole päätöstä koskaan katunut! Lapsi sai kuitenkin aina kaiken tarvitsemansa ja enemmänkin.Jos oikein kriittisesti käy miettimään sitä oikeaa hetkeä saada lapsi, ei sitä koskaan tulekaan! Zemppiä! Lapselle tärkeintä rakastavat vanhemmat, ei kaikki materia.

Miksi haluatte lapsen? Miksi juuri nyt? Mitä teillä on tarjottavana hänelle? Millainen on suhteenne? Miten toimii työnjako? Mitkä suunnitelmat lastenhoidosta, ammatillisesti jne.? Ymmärrättekö, mitä lapsen tulo oikeasti merkitsee, mistä joutuu luopumaan, mitä joutuu ja saa tilalle?



Nämä ovat oleellisten kysymysten joukossa, eivät nuo ulkokohtaiset olosuhteet, jotka eivät kerro valmiudestanne vanhemmuuteen mitään.

Tarkoitat kai, että kun N ei ole valmistunut ja ei vakityötä? Se ainakin pistää mun silmään ainoana " erikoisuutena" . Ihan ok saada lapsi tuollaisiin raameihin, ei kai siinä mitään.

Vierailija:

n24 m26

kihloissa

omistusasunto, kaksio 60 neliötä, rivari

mies vakityössä

n opiskelee yliopistossa

häät suunnitelmissa mutta ei varaa tällä hetkellä

rahat suht tiukassa, ei ylim varallisuutta

Minä 20, mies 23.. Miehen opiskelut oli loppusuoralla, ei töistä tietoa, minä työtön. Lapsi tehtiin, ei haluttu olla vanhoja ja ajateltiin ettei sieltä voi kuin nousta.. Mies sai vakipaikan 3kk päästä valmistumisesta, itseasiassa aloitti työssään päivää ennen kuin vauva syntyi =)



Olen ollut nyt kotona lasten kanssa 6 vuotta, vielä kaksi vuotta jäljellä.. Eikä ole tarvinnut hätää kärsiä =)

kyse on ulkoisista seikoista enemmänkin kuin henkisestä pääomasta! enköhän mä jotain duunia löydä kun saan paperit lääkiksestä ulos:)



kiitos vastauksista!



ap

sillä lisäyksellä että mentiin kahden ystävän todistajina läsnäollessa maistraatissa vihille, kun olin 4. kuulla raskaana. Sukulaiset ei tiedä vieläkään! Liiton siunaus pidetään kirkossa elokuussa, kun meillä on rahaa bileisiin. Mulla on nääs töitä...!

Hyvä provo! Nauroin katketakseni tuota sinun viimeistä illuusiota; lääkiksessä!!!



nro.1. Kukaa noin fiksun oloinen yliopsitoa käyvä aikuinen nainen EI mollaa seuraavassa veistissää toista saivartelijaksi. ;D

nro.2. Kukaan lääkiksessä opsikeleva ei sano, että käy yliopistoa. ;D



...taitaa AP olla pari vuotta nuorempi, mies perusduunari, asuvat vuokralla ja itse AP opiskelee lähihoitajaksi... ja on katkera, kun ei pää riitä parempaa, ja siksi vain haaveilee lääkiksestä. ;D



Klassinen katkera lähihoitaja! :D



...Mihin muuten aiot erikoistua lisarin jälkeen?

Nimittäin sellaista syytä kun ei ole varaa mennä naimisiin ei voi olla! Avioliiton solminen ei maksa mitään. Avioliitto ja suuret hääjuhlat ovat kaksi aivan eriasiaa.

ja ihme kunnoitus lääkäreitä/tulevia sellaisia kohtaan. Kai täällä saa pohtia vauvansaantiin liittyviä asioita jokainen, ammattinimikkeestä riippumatta!



T: sh/th

Nro 16: Miksi tulet mussuttamaan asialliseen ketjuun, valopää? Kukaan ei kaipaa tuollaisia hölmöjä kommenteja. Miten täällä aina vain on noita omituisia henkilöit,ä jotka etsimällä etsivät aloittajan tekstistä valitettavaa ja mollattavaa. Huoh.

huonommissakin tilanteissa on varmaan tehty ja voihan olla ei onnistukaan ja kerkeät jo valmistua haikaran saapuessa.

Meillä lähtötilanne oli m29, n24, opiskelijakämppä 40m2, mies valmistumassa, naisella opinnot vielä vaiheessa, naimisiin ihan omasta tahdosta maistraatissa ilman sen kummempia menoja.



Lapsi oli suunniteltu ja toivottu, kaikki mennyt toistaiseksi todella hyvin ja nyt toinen tulossa. Mies valmistunut ja ok työssä, naisella opinnot loppuvaiheessa, ei mitään kiirettä valmistua tai työelämään rientää. Rahat riittävät jopa säästöihin asti, mistään ei ole tarvinnut pihistellä, toisaalta elämäntyyli on ehkä tavallista vaatimattomampi ja maanläheisempi.



Voi sitä " huonompaankin" elämäntilanteeseen lapsia pukata, ei kaikki ole maallisesta omaisuudesta tai sosiaalisesta statuksesta kiinni. Itse ainakin olen nauttinut opiskelijan vapaudesta ja siitä, että saan itse lapseni kotona omaan tahtiin hoitaa. Opinnot menevät siinä sivussa, ei se lapsetonkaan opiskelutahti mitään päätähuimaavaa ollut :)