Miespuolinen kaverini opiskelee 300km päässä

Ite en jaksaisi ihan ton matkankaan takia, mutta sama mulle mitä joku muu tekee.

Noita on paljon minunkin opiskelupaikkakunnalla. Joka viikonloppu mentävä kotikonnuille millä hinnalla hyvänsä. Ja sitten he valittavat, etteivät viihdy täällä ja heillä ei ole kunnon kavereita. No ei varmaan, jos ei ikinä edes kaupungissa ole :) Viikonloppuisinhan me kaveriporukoiden kanssa nähdään, kun arkena on työt ja opiskelut.

Minkä ikäinen ja miten hän asuu opiskelupaikkakunnalla? Jos asunto on joku väliaikaiseksi tarkoitettu solukämppä, niin ei siellä välttämättä viihdy.

Hänellä on varmaan mukavat vanhemmat ja jos ei ole opiskelupaikkakunnalla kavereita, niin kotiinhan se on mentävä. Mielenterveydellekin hyväksi olla välittävien ihmisten seurassa.

Joo solukämpässä tosiaan asuu.. Mutta silti vähän huvittavaa mielestäni..

En itse kyllä jaksaisi noin usein, käyn muutaman kuukauden välein kotonani.

Hanki joku kiva jännäpoika toyboyksi?!

Vierailija kirjoitti:

Hänellä on varmaan mukavat vanhemmat ja jos ei ole opiskelupaikkakunnalla kavereita, niin kotiinhan se on mentävä. Mielenterveydellekin hyväksi olla välittävien ihmisten seurassa.

Niin varmaankin.. Ei hänellä kyllä liiemmälti kotipaikkakunnallaankaan ole kavereita. En tiedä kaipaakp edes ystävien seuraa.

Olen tyyliin hänen ainoita kavereitaan.

Jos paljon kavereita ja ehkä joku tyttöystävä kotipaikkakunnalla. Ei minusta yhtään outoa.

Minä kävin kotona opiskeluaikaan myös joka viikonloppu. Syy: vanhempani tarvitsivat apua sekä yrityksessään että kotitöissä. Näin jälkeenpäin ajatellen, olin liian kiltti. Mutta en kauhean hyvin viihtynyt opiskelupaikkakunnallakaa, se kun oli pikkukaupunki. Mullakin oli tuo 300 km, eikä mikään helppo matka: onneksi löytyi kimppakyyti, jolla pääsi 50 km päähän ja siitä bussilla kotiin. Maksoin vielä nuo matkat itse, enkä saanut edes palkkaa. 

Mitä jos pitäisit huolen omista asioistasi??

Vierailija kirjoitti:

Noita on paljon minunkin opiskelupaikkakunnalla. Joka viikonloppu mentävä kotikonnuille millä hinnalla hyvänsä. Ja sitten he valittavat, etteivät viihdy täällä ja heillä ei ole kunnon kavereita. No ei varmaan, jos ei ikinä edes kaupungissa ole :) Viikonloppuisinhan me kaveriporukoiden kanssa nähdään, kun arkena on työt ja opiskelut.

Minä taas kuljin kotiin, koska ei ollut niitä kavereita. Kyselin kyllä haluaisko joku viikonloppuna mennä leffaan/baariin/mihin vaan mut aina tuli jotain "oon menossa x:n ja y:n kans siihen ja siihen baariin/kahvilaan/tekeen yhdessä tehtäviä" Aha ok... ei sit. Lopulta heitin kysymästä ja ajelin sovinnolla kotiin.

Omaa poikaa seuraan ja hänellä on kyllä tosi paljon kavereita. Käy kotona tyyliin 2-3 kertaa vuodessa. Mutta viikonloppuisin juuri ei viitsi käydä missään. Fuksivuonna oli paljon bileissä, nyt ei tunnu käyvän edes joka kuukausi. Mutta silti on kavereita ja viikonloppuisin haluaa usein levätä. Ydinasia noihin kavereihin on yliopiston kerhot, joissa on aktiivinen. Sieltä löytyy samanhenkisiä tyyppejä. Amk:n puolella ei tällaista toimintaa taida olla? Ei mielestäni ollut edes Kuopiossa, missä vanhempi lapsi oli amk:ssa. 

Vierailija kirjoitti:

Joo solukämpässä tosiaan asuu.. Mutta silti vähän huvittavaa mielestäni..

En itse kyllä jaksaisi noin usein, käyn muutaman kuukauden välein kotonani.

Ehkä hänkin pitää huvittavana sitä, miten harvoin sinä käyt kotona?

Niin? Entä sitten? Kävin itsekin nuorena joka viikonloppu vanhempieni luona. Tosin olen naispuolinen ja matkaa oli yhteen suuntaan vain reilu pari tuntia, jos sillä nyt jotain merkitystä on. Miksi olisin jäänyt pikkukaupunkiin hikiseen soluun, kun minulla oli paljon mukavampaa vanhempieni luona isossa omakotitalossa? Vanhempani vielä hyväpalkkaisina maksoivat matkani ja ruokani. Jotkut ovat perhekeskeisempiä kuin toiset. Suosittelen opettelemaan erilaisuuden hyväksymistä ja tutustumaan esim. keski-eurooppalaiseen asumiskulttuuriin, jossa on ihan tavanomaista asua vanhempien luona aina naimisiinmenoon asti.

Itselläni on tälläinen ystävä, joka joka viikonloppu menee 1,5 tunnin matkan päähän kotiinsa. Ei pese vaatteitaan viikolla, vaan ottaa ne mukaansa ja äitinsä pesee. Ei myöskään hirveästi kokkaile ja yksi syy kotona käymiseen onkin, että saa siellä ruokaa. Kyseessä siis 20v nainen, asuu kimppakämpässä kaverinsa kanssa. Ei siinä mitään, mutta mietin vaan, että missä vaiheessa meinasi itsenäistyä.

Ja jos hän vaikka suunnittelee palaavansa valmistuttuaan kotipaikkakunnalle tai muuttavansa johonkin aivan muualle, niin ei varmaan ole hirveästi motivaatiota edes yrittää kotiutua opiskelupaikkakunnalle.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on tälläinen ystävä, joka joka viikonloppu menee 1,5 tunnin matkan päähän kotiinsa. Ei pese vaatteitaan viikolla, vaan ottaa ne mukaansa ja äitinsä pesee. Ei myöskään hirveästi kokkaile ja yksi syy kotona käymiseen onkin, että saa siellä ruokaa. Kyseessä siis 20v nainen, asuu kimppakämpässä kaverinsa kanssa. Ei siinä mitään, mutta mietin vaan, että missä vaiheessa meinasi itsenäistyä.

"Ei pese vaatteitaan viikolla, vaan ottaa ne mukaansa ja äitinsä pesee." Luulenpa, että pyykkikone pesee. On ihan järkevää yhdistää pyykkejä. Ei puolityhjien pyykkien konepesu ole fiksua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on tälläinen ystävä, joka joka viikonloppu menee 1,5 tunnin matkan päähän kotiinsa. Ei pese vaatteitaan viikolla, vaan ottaa ne mukaansa ja äitinsä pesee. Ei myöskään hirveästi kokkaile ja yksi syy kotona käymiseen onkin, että saa siellä ruokaa. Kyseessä siis 20v nainen, asuu kimppakämpässä kaverinsa kanssa. Ei siinä mitään, mutta mietin vaan, että missä vaiheessa meinasi itsenäistyä.

"Ei pese vaatteitaan viikolla, vaan ottaa ne mukaansa ja äitinsä pesee." Luulenpa, että pyykkikone pesee. On ihan järkevää yhdistää pyykkejä. Ei puolityhjien pyykkien konepesu ole fiksua.

Tämä on kyllä totta. Toisaalta on kertonut, että syy vaatteiden edes taas kuljetteluun on se, että ei osaa tai halua opetella käyttämään pesukonetta ja siksi vie.

Opiskelupaikkakunta on hänelle ilmeisesti vain opiskelua varten. Ei minusta mitenkään ihmeellinen asia. Valitettavasti opiskelupaikat ovat siellä missä ne ovat, ei niitä voi muuttaa. Mutta se ei tarkoita sitä, että opiskelijan olisi pakko viettää kaikki vapaahetkensä siellä opiskelupaikkakunnalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on tälläinen ystävä, joka joka viikonloppu menee 1,5 tunnin matkan päähän kotiinsa. Ei pese vaatteitaan viikolla, vaan ottaa ne mukaansa ja äitinsä pesee. Ei myöskään hirveästi kokkaile ja yksi syy kotona käymiseen onkin, että saa siellä ruokaa. Kyseessä siis 20v nainen, asuu kimppakämpässä kaverinsa kanssa. Ei siinä mitään, mutta mietin vaan, että missä vaiheessa meinasi itsenäistyä.

"Ei pese vaatteitaan viikolla, vaan ottaa ne mukaansa ja äitinsä pesee." Luulenpa, että pyykkikone pesee. On ihan järkevää yhdistää pyykkejä. Ei puolityhjien pyykkien konepesu ole fiksua.

Tämä on kyllä totta. Toisaalta on kertonut, että syy vaatteiden edes taas kuljetteluun on se, että ei osaa tai halua opetella käyttämään pesukonetta ja siksi vie.

Kuulostaa oudolta, kun nuorilla on useimmiten tekniikka hallussa. Yleensähän pesukoneessa on vain muutama nappi. No, eiköhän aika hoida asian.