Hoitajien palkkoja pitäisi ennemminkin laskea.

Sairaanhoitajan työ on erittäin vastuullista, ja sairaanhoitaja päättää monista hoitoon liittyvistä asioista itsenäisesti. 

Ammatti edellyttää hyviä teoreettisia tietoja ja käytännöllisiä taitoja. Sairaanhoitajan on osattava soveltaa laajaa teoreettista tietoa käytäntöön yksittäisen potilaan hoitotilanteessa. 

Sairaanhoitajana toimiva on vastuussa omasta työstään ja potilaiden hyvinvoinnista. Päätöksentekokyvyn lisäksi tarvitaan ongelmanratkaisutaitoja. 

Erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta tarvitaan mm. lääkehoidossa, potilaan elintoimintojen (hengitys, verenkierto, tajunnan taso) seurannassa ja erilaisten apuvälineiden ja laitteiden käytössä. 

Sairaanhoitajan on toimittava eettisesti oikein. 

Työ edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja erilaisten potilaiden kohtaamisessa sekä yhteistyötaitoja toimittaessa muiden hoitoon osallistuvien kanssa. 

Asiakkaiden ja työyhteisöjen monikulttuurisuus edellyttää kielitaitoa. 

Sairaanhoitajan on kyettävä toimimaan joustavasti ja sopeuduttava nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Samalla edellytetään pitkäjännitteisyyttä ja sitoutuneisuutta jopa vuosien mittaisiin hoitosuhteisiin. 

Työ vaatii organisointi- ja koordinointikykyä. 

Jatkuva täydennyskoulutus ja tiedon hankinta on tärkeää alan menetelmien ja välineiden kehittyessä nopeasti. 

Hoitotyössä tarvitaan sekä fyysistä että psyykkistä kestävyyttä ja hyvää stressinsietokykyä. 

Koulutus

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK). Myös ensihoitajat (AMK), kätilöt ja terveydenhoitajat suorittavat sairaanhoitajatutkinnon. 

Lähde: mol.fi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairaanhoitajilla on ihan kohtalainen palkka. Ihan samalla tavalla vuoroja ja viikonlopputöitä tehdään monella muullakin alalla, eli lisät nostaa palkkoja muillakin.

Hoitoala on varmasti raskasta ja sitä kompensoi sitten ne pidemmät lomat. Eikö sitäpaitsi potilaista ole vastuussa viime kädessä lääkäri eikä hoitaja?

Harvat lääkärit viihtyy esim. vanhustenhuollon asiakaskierroilla kuin pakolliset ja nekin juosten kustu.

No niin, mutta oletettavasti joka potilaalla on se joku hoitava lääkäri joka on sitten vastuussa? Lääkäri se kai siitä hoidosta päättää vai hoitajako se päätökset itsenäisesti tekee että otetaanko potilas nyt osastolle vai hoidetaanko kotona?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palomiesten lähtö- ja keskipalkka on hoitajia pienempi.

Enpä vain näe palomiehiä itkemässä , valittamassa, ja vaatimassa palkankorotuksia.

Hoitaja kantaa pari pillerikippoa päivässä potilaalle, palomies pelastaa oikeasti henkiä ja omaisuutta.

Niin. Palomies pelastaa henkilön tulipalosta, tulesta ja savusta kärsinyt viedään sairaalaan ja hoitaja laittaa vaan pilleripurkin viereiselle pöydälle ja menee kahvihuoneeseen...niinkö?

Hyvää päivää.

Itse suuresti kunnioitan lääkäreitä, hoitajia,ambulanssikuskeja,poliiseja ja palomiehiä. Jopa niin, etten jää pälyilemään vaan osaan antaa työrauhan.

Pitkälti noin, mutta hoitaja vie sen pillerikipon vasta, kun lääkäri on hoitajalle kertonut mitä pillereitä kuuluu kiikuttaa siihen yöpöydälle.

Kukas pesee potilaan ja vaihtaa sen märkiviin haavoihin siteet ja tarkkailee sen paranemista, niin ettei se pääse pahenemaan/tulehtumaan, kuka kuuntelee kun se palanut huutaa kivusta ja kuka arvioi milloin se tarvii sen kipulääkkeen minkä lääkäri määräsi?

Potilas itse pyytää kipulääkettä lisää, jos hoitaja ehtii juoruilukerholtaan sitä tuomaan.

Hoitaja siis tekee jopa työtä vaihtaessaan siteet? WOW! Hoitaja tekee sitä mistä sille maksetaan palkkaa!

Vähänkö jännää! Ei vaan muilla aloilla työntekijöiltä moista odoteta! Pyhimys!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairaanhoitajilla on ihan kohtalainen palkka. Ihan samalla tavalla vuoroja ja viikonlopputöitä tehdään monella muullakin alalla, eli lisät nostaa palkkoja muillakin.

Hoitoala on varmasti raskasta ja sitä kompensoi sitten ne pidemmät lomat. Eikö sitäpaitsi potilaista ole vastuussa viime kädessä lääkäri eikä hoitaja?

Harvat lääkärit viihtyy esim. vanhustenhuollon asiakaskierroilla kuin pakolliset ja nekin juosten kustu.

No niin, mutta oletettavasti joka potilaalla on se joku hoitava lääkäri joka on sitten vastuussa? Lääkäri se kai siitä hoidosta päättää vai hoitajako se päätökset itsenäisesti tekee että otetaanko potilas nyt osastolle vai hoidetaanko kotona?

No ei se lääkäri voisi sitä päätöstä sairaalan sisällä ilman hoitajia tehdä. Sikäli se on hyvin paljon hoitajien varassa, milloin potilas kotiutuu. Lääkärihän kotiuttaa, kun hoitajat kertovat, että potilas on kuntoutumassa ja voisi siirtyä jatkohoitoon/kotiin. Eihän lääkäri tiedä edes osaako potilas kävellä ilman, että hoitaja sen hänelle kertoo. Sekin on aika vaativa taito arvioida monisairaiden ihmisten kykyä pärjätä kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairaanhoitajilla on ihan kohtalainen palkka. Ihan samalla tavalla vuoroja ja viikonlopputöitä tehdään monella muullakin alalla, eli lisät nostaa palkkoja muillakin.

Hoitoala on varmasti raskasta ja sitä kompensoi sitten ne pidemmät lomat. Eikö sitäpaitsi potilaista ole vastuussa viime kädessä lääkäri eikä hoitaja?

Ei ole, vaan hoitaja vastaa kaikesta mitä potilaalle sairaalassa tapahtuu. Lääkäri antaa määräykset lääkehoitoon, hoitaja toteuttaa hoitotyötä. Ei se lääkäri päätä milloin ja miten potilas nostetaan ylös, milloin katetroidaan, miten hapetetaan, missä huoneessa potilas on ja kenen kanssa, ym. Täysin toimintakyvytön potilas tapaa lääkärin 15min päivässä, loput on sairaanhoitajan varassa. 

Liioittele, liioittele, väritä ja liioittele. Jokainen joka on sairaalan osastolla päivää pidempään viettänyt, tietää kyllä millaisia saatanan laiskapaskoja 90% hoitajista on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairaanhoitajilla on ihan kohtalainen palkka. Ihan samalla tavalla vuoroja ja viikonlopputöitä tehdään monella muullakin alalla, eli lisät nostaa palkkoja muillakin.

Hoitoala on varmasti raskasta ja sitä kompensoi sitten ne pidemmät lomat. Eikö sitäpaitsi potilaista ole vastuussa viime kädessä lääkäri eikä hoitaja?

Harvat lääkärit viihtyy esim. vanhustenhuollon asiakaskierroilla kuin pakolliset ja nekin juosten kustu.

No niin, mutta oletettavasti joka potilaalla on se joku hoitava lääkäri joka on sitten vastuussa? Lääkäri se kai siitä hoidosta päättää vai hoitajako se päätökset itsenäisesti tekee että otetaanko potilas nyt osastolle vai hoidetaanko kotona?

Hoitaja arvioi otetaanko yhteys lääkäriin tai soitetaanko suoraan ambulanssi vai laitetaanko päivystykseen.. Se on joskus aika hankalaa, ja ne lekurit ei tykkää jos "kaikesta kysellään" kun ne(kin) hukkuu niihin töihin ja ne luottaa että osaava henkilökunta kyllä arvioi itse ...

Periaatteessa se mitä meillä lääkäri tekee on kirjottaa reseptit niihin lääkkeisiin jota hoitohenkilökunta pyytää (koska tuntevat asiakkaansa paremmin kuin lääkäri) ja konsultaatioapua hankalammissa tilanteissa ja linjauksissa.

Minulla on esim. yövuorossa 25 potilasta vastuullani sairaanhoitajan. Olen akuuttiosastolla, lähin lääkäri on päivytyksen päivystävä lääkäri. Olen vastuussa potilaiden yölääkkeistä eli jaan klo 22,23,02,06 lääkkeet, niin tablettimuotoiset kuin suonensisäiset. Nesteytän niitä potilaita, jotka eivät kykene juomaan itse tarpeeksi. Huolehdin, että kaikilla potilailla on suoniyhteys eli laskimokanyyli. Teen verensiirrot itsenäisesti toisen hoitajan kanssa. Huolehdin, että leikkauksiin menevien nesteytys on aloitettu. Annan avaavaa ja hoitavaa lääkettä inhalaationa sitä tarvitseville omasta päätöksestäni, esim. hengenahdistukseen. Hoidan yövuoron aikana useita kuolevia potilaita näiden 25 joukossa. Annan morfiinia ja huolehdin asentohoidoista. Osastolla voi olla parikin aggressiivista huumeidenkäyttäjää, joita hoidan myös, ja jotka eivät nuku. Joku saa rintakipukohtauksen, jolloin annan ohjeistuksesta riippuen nitroa suuhun ja morfiinia hengenahdistukseen sekä otan ekg:n ja konsultoin sen lääkäriltä. Mittailen yön aikana verensokereita, jos osastolla on hoidossa ihminen, jolla ne heittelevät. Aloitan omatoimisesti glukoosiveden annon, jos laskevat liian alas. Minulla voi samaan aikaan olla hoidettavana 22 nukkuvaa potilasta, 1 aggressiivinen vieroitusoireinen narkomaani, yksi kuolemaa tekevä ja yksi infarktin saanut, joka siirretään jatkohoitoon yliopistosairaalaan. Huolehdin 100% heidän lääkehoidostaan itse koko yövuoron ajan. Samaan aikaan meille voi tulla uusia potilaita läpi yön, jos paikkoja on tyhjinä ja heidät tulee ottaa vastaan. Vastaavana yöhoitajana kirjaan heidät itse sisälle ja päätän mihin huoneeseen menevät, voimeko ottaa osastolle, jos esim. eristyspotilas ym. Aloitan elvytyksen ennen elvytysryhmän tuloa. Joinakin öinä kuolee parikin potilasta. Ym.ym.

Vierailija kirjoitti:

Se on joskus aika hankalaa, ja ne lekurit ei tykkää jos "kaikesta kysellään" kun ne(kin) hukkuu niihin töihin ja ne luottaa että osaava henkilökunta kyllä arvioi itse ...

Periaatteessa se mitä meillä lääkäri tekee on kirjottaa reseptit niihin lääkkeisiin jota hoitohenkilökunta pyytää.

Miten lääkäri voi hukkua töihin, jos hän ei periaatteessa tee muuta kuin kirjoittaa reseptejä? 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on esim. yövuorossa 25 potilasta vastuullani sairaanhoitajan. Olen akuuttiosastolla, lähin lääkäri on päivytyksen päivystävä lääkäri. Olen vastuussa potilaiden yölääkkeistä eli jaan klo 22,23,02,06 lääkkeet, niin tablettimuotoiset kuin suonensisäiset. Nesteytän niitä potilaita, jotka eivät kykene juomaan itse tarpeeksi. Huolehdin, että kaikilla potilailla on suoniyhteys eli laskimokanyyli. Teen verensiirrot itsenäisesti toisen hoitajan kanssa. Huolehdin, että leikkauksiin menevien nesteytys on aloitettu. Annan avaavaa ja hoitavaa lääkettä inhalaationa sitä tarvitseville omasta päätöksestäni, esim. hengenahdistukseen. Hoidan yövuoron aikana useita kuolevia potilaita näiden 25 joukossa. Annan morfiinia ja huolehdin asentohoidoista. Osastolla voi olla parikin aggressiivista huumeidenkäyttäjää, joita hoidan myös, ja jotka eivät nuku. Joku saa rintakipukohtauksen, jolloin annan ohjeistuksesta riippuen nitroa suuhun ja morfiinia hengenahdistukseen sekä otan ekg:n ja konsultoin sen lääkäriltä. Mittailen yön aikana verensokereita, jos osastolla on hoidossa ihminen, jolla ne heittelevät. Aloitan omatoimisesti glukoosiveden annon, jos laskevat liian alas. Minulla voi samaan aikaan olla hoidettavana 22 nukkuvaa potilasta, 1 aggressiivinen vieroitusoireinen narkomaani, yksi kuolemaa tekevä ja yksi infarktin saanut, joka siirretään jatkohoitoon yliopistosairaalaan. Huolehdin 100% heidän lääkehoidostaan itse koko yövuoron ajan. Samaan aikaan meille voi tulla uusia potilaita läpi yön, jos paikkoja on tyhjinä ja heidät tulee ottaa vastaan. Vastaavana yöhoitajana kirjaan heidät itse sisälle ja päätän mihin huoneeseen menevät, voimeko ottaa osastolle, jos esim. eristyspotilas ym. Aloitan elvytyksen ennen elvytysryhmän tuloa. Joinakin öinä kuolee parikin potilasta. Ym.ym.

Etkö osaa kappalejakoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on esim. yövuorossa 25 potilasta vastuullani sairaanhoitajan. Olen akuuttiosastolla, lähin lääkäri on päivytyksen päivystävä lääkäri. Olen vastuussa potilaiden yölääkkeistä eli jaan klo 22,23,02,06 lääkkeet, niin tablettimuotoiset kuin suonensisäiset. Nesteytän niitä potilaita, jotka eivät kykene juomaan itse tarpeeksi. Huolehdin, että kaikilla potilailla on suoniyhteys eli laskimokanyyli. Teen verensiirrot itsenäisesti toisen hoitajan kanssa. Huolehdin, että leikkauksiin menevien nesteytys on aloitettu. Annan avaavaa ja hoitavaa lääkettä inhalaationa sitä tarvitseville omasta päätöksestäni, esim. hengenahdistukseen. Hoidan yövuoron aikana useita kuolevia potilaita näiden 25 joukossa. Annan morfiinia ja huolehdin asentohoidoista. Osastolla voi olla parikin aggressiivista huumeidenkäyttäjää, joita hoidan myös, ja jotka eivät nuku. Joku saa rintakipukohtauksen, jolloin annan ohjeistuksesta riippuen nitroa suuhun ja morfiinia hengenahdistukseen sekä otan ekg:n ja konsultoin sen lääkäriltä. Mittailen yön aikana verensokereita, jos osastolla on hoidossa ihminen, jolla ne heittelevät. Aloitan omatoimisesti glukoosiveden annon, jos laskevat liian alas. Minulla voi samaan aikaan olla hoidettavana 22 nukkuvaa potilasta, 1 aggressiivinen vieroitusoireinen narkomaani, yksi kuolemaa tekevä ja yksi infarktin saanut, joka siirretään jatkohoitoon yliopistosairaalaan. Huolehdin 100% heidän lääkehoidostaan itse koko yövuoron ajan. Samaan aikaan meille voi tulla uusia potilaita läpi yön, jos paikkoja on tyhjinä ja heidät tulee ottaa vastaan. Vastaavana yöhoitajana kirjaan heidät itse sisälle ja päätän mihin huoneeseen menevät, voimeko ottaa osastolle, jos esim. eristyspotilas ym. Aloitan elvytyksen ennen elvytysryhmän tuloa. Joinakin öinä kuolee parikin potilasta. Ym.ym.

Etkö osaa kappalejakoa?

Voi kuule, osaan. Kirjoitan kännykällä.

Joku hoitsu on tainnut antaa lompakkoloismiehelle pakit. ;) Menikö tunteisiin? ;) ;) ;)

Vierailija kirjoitti:

Minulla on esim. yövuorossa 25 potilasta vastuullani sairaanhoitajan. Olen akuuttiosastolla, lähin lääkäri on päivytyksen päivystävä lääkäri. Olen vastuussa potilaiden yölääkkeistä eli jaan klo 22,23,02,06 lääkkeet, niin tablettimuotoiset kuin suonensisäiset. Nesteytän niitä potilaita, jotka eivät kykene juomaan itse tarpeeksi. Huolehdin, että kaikilla potilailla on suoniyhteys eli laskimokanyyli. Teen verensiirrot itsenäisesti toisen hoitajan kanssa. Huolehdin, että leikkauksiin menevien nesteytys on aloitettu. Annan avaavaa ja hoitavaa lääkettä inhalaationa sitä tarvitseville omasta päätöksestäni, esim. hengenahdistukseen. Hoidan yövuoron aikana useita kuolevia potilaita näiden 25 joukossa. Annan morfiinia ja huolehdin asentohoidoista. Osastolla voi olla parikin aggressiivista huumeidenkäyttäjää, joita hoidan myös, ja jotka eivät nuku. Joku saa rintakipukohtauksen, jolloin annan ohjeistuksesta riippuen nitroa suuhun ja morfiinia hengenahdistukseen sekä otan ekg:n ja konsultoin sen lääkäriltä. Mittailen yön aikana verensokereita, jos osastolla on hoidossa ihminen, jolla ne heittelevät. Aloitan omatoimisesti glukoosiveden annon, jos laskevat liian alas. Minulla voi samaan aikaan olla hoidettavana 22 nukkuvaa potilasta, 1 aggressiivinen vieroitusoireinen narkomaani, yksi kuolemaa tekevä ja yksi infarktin saanut, joka siirretään jatkohoitoon yliopistosairaalaan. Huolehdin 100% heidän lääkehoidostaan itse koko yövuoron ajan. Samaan aikaan meille voi tulla uusia potilaita läpi yön, jos paikkoja on tyhjinä ja heidät tulee ottaa vastaan. Vastaavana yöhoitajana kirjaan heidät itse sisälle ja päätän mihin huoneeseen menevät, voimeko ottaa osastolle, jos esim. eristyspotilas ym. Aloitan elvytyksen ennen elvytysryhmän tuloa. Joinakin öinä kuolee parikin potilasta. Ym.ym.

Saahan sitä jokaisesta ammatista kirjoitettua vaikka romaanin. Mikä olikaan pointtisi?

Se että teet sitä mistä sinulle maksetaan palkkaa?

Jos tulos on nykyisenkaltainen, eli ei osata ottaa näytteitä, kun ei ole riittävää perehdytystä tai muutenkin huudetaan joka välissä vain oman edun puoleen, mutta saatetaan unohtaa Turussa mielenterveyspuolen asiakkaiden oikeudet, minusta palkanalennus on paikallaan.

Hoitsut voisivat pitää huolen potilaista. Sitten, kun sieltä puolelta jää nuo ikävät uutiset vähenmälle ja kotimaan taloudesta kuuluu muutakin kuin miinusmerkkejä, voi miettiä, että ansaitsevat nykyisen palkkansa. Kuulostaa ihan amismeiningiltä. Vaikka työnantaja maksaa heille työnteosta, kehdataan valittaa mitä kaikkea työnantaja pyytää tekemään.

Ennemmin korottaisin niiden aidosti korkeakoulutettujen naisvaltaisten aloja jotka jäivät ilman hoitajien kiristämää vain heille kohdistettua tasa-arvo tupoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on esim. yövuorossa 25 potilasta vastuullani sairaanhoitajan. Olen akuuttiosastolla, lähin lääkäri on päivytyksen päivystävä lääkäri. Olen vastuussa potilaiden yölääkkeistä eli jaan klo 22,23,02,06 lääkkeet, niin tablettimuotoiset kuin suonensisäiset. Nesteytän niitä potilaita, jotka eivät kykene juomaan itse tarpeeksi. Huolehdin, että kaikilla potilailla on suoniyhteys eli laskimokanyyli. Teen verensiirrot itsenäisesti toisen hoitajan kanssa. Huolehdin, että leikkauksiin menevien nesteytys on aloitettu. Annan avaavaa ja hoitavaa lääkettä inhalaationa sitä tarvitseville omasta päätöksestäni, esim. hengenahdistukseen. Hoidan yövuoron aikana useita kuolevia potilaita näiden 25 joukossa. Annan morfiinia ja huolehdin asentohoidoista. Osastolla voi olla parikin aggressiivista huumeidenkäyttäjää, joita hoidan myös, ja jotka eivät nuku. Joku saa rintakipukohtauksen, jolloin annan ohjeistuksesta riippuen nitroa suuhun ja morfiinia hengenahdistukseen sekä otan ekg:n ja konsultoin sen lääkäriltä. Mittailen yön aikana verensokereita, jos osastolla on hoidossa ihminen, jolla ne heittelevät. Aloitan omatoimisesti glukoosiveden annon, jos laskevat liian alas. Minulla voi samaan aikaan olla hoidettavana 22 nukkuvaa potilasta, 1 aggressiivinen vieroitusoireinen narkomaani, yksi kuolemaa tekevä ja yksi infarktin saanut, joka siirretään jatkohoitoon yliopistosairaalaan. Huolehdin 100% heidän lääkehoidostaan itse koko yövuoron ajan. Samaan aikaan meille voi tulla uusia potilaita läpi yön, jos paikkoja on tyhjinä ja heidät tulee ottaa vastaan. Vastaavana yöhoitajana kirjaan heidät itse sisälle ja päätän mihin huoneeseen menevät, voimeko ottaa osastolle, jos esim. eristyspotilas ym. Aloitan elvytyksen ennen elvytysryhmän tuloa. Joinakin öinä kuolee parikin potilasta. Ym.ym.

Saahan sitä jokaisesta ammatista kirjoitettua vaikka romaanin. Mikä olikaan pointtisi?

Se että teet sitä mistä sinulle maksetaan palkkaa?

Sinä se kirjoittelet aforismeja, haikuja, tankoja ja novelleja tänne liukuhihnalta. Missä viipyy romaani ammatistasi?

Ai niin, romaania ei voi kirjoittaa, jos sitä ammattia ei ole...

No huudelkaa sitten kun itse tai omaisenne tarvitsee hoitajan apua .. minä ainakin arvostan hoitajien työtä enemmän kuin jonkun "media-assistentin" tai höpönlöpön konttorirottien.

Hoitajat ei mitään valopäitä on mutta jonkun täytyy meidän kakkivaipat vaihtaa. Kiitos siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on esim. yövuorossa 25 potilasta vastuullani sairaanhoitajan. Olen akuuttiosastolla, lähin lääkäri on päivytyksen päivystävä lääkäri. Olen vastuussa potilaiden yölääkkeistä eli jaan klo 22,23,02,06 lääkkeet, niin tablettimuotoiset kuin suonensisäiset. Nesteytän niitä potilaita, jotka eivät kykene juomaan itse tarpeeksi. Huolehdin, että kaikilla potilailla on suoniyhteys eli laskimokanyyli. Teen verensiirrot itsenäisesti toisen hoitajan kanssa. Huolehdin, että leikkauksiin menevien nesteytys on aloitettu. Annan avaavaa ja hoitavaa lääkettä inhalaationa sitä tarvitseville omasta päätöksestäni, esim. hengenahdistukseen. Hoidan yövuoron aikana useita kuolevia potilaita näiden 25 joukossa. Annan morfiinia ja huolehdin asentohoidoista. Osastolla voi olla parikin aggressiivista huumeidenkäyttäjää, joita hoidan myös, ja jotka eivät nuku. Joku saa rintakipukohtauksen, jolloin annan ohjeistuksesta riippuen nitroa suuhun ja morfiinia hengenahdistukseen sekä otan ekg:n ja konsultoin sen lääkäriltä. Mittailen yön aikana verensokereita, jos osastolla on hoidossa ihminen, jolla ne heittelevät. Aloitan omatoimisesti glukoosiveden annon, jos laskevat liian alas. Minulla voi samaan aikaan olla hoidettavana 22 nukkuvaa potilasta, 1 aggressiivinen vieroitusoireinen narkomaani, yksi kuolemaa tekevä ja yksi infarktin saanut, joka siirretään jatkohoitoon yliopistosairaalaan. Huolehdin 100% heidän lääkehoidostaan itse koko yövuoron ajan. Samaan aikaan meille voi tulla uusia potilaita läpi yön, jos paikkoja on tyhjinä ja heidät tulee ottaa vastaan. Vastaavana yöhoitajana kirjaan heidät itse sisälle ja päätän mihin huoneeseen menevät, voimeko ottaa osastolle, jos esim. eristyspotilas ym. Aloitan elvytyksen ennen elvytysryhmän tuloa. Joinakin öinä kuolee parikin potilasta. Ym.ym.

Saahan sitä jokaisesta ammatista kirjoitettua vaikka romaanin. Mikä olikaan pointtisi?

Se että teet sitä mistä sinulle maksetaan palkkaa?

Ihan se, että teen sekä yhteiskunnan kannalta että yskilön kannalta merkittävää työtä. Olen usein viimeinen ihminen, jonka ihminen lähdön hetkellään kohtaa. Tästä lähdöstä teen mahdollisimman mukavan. Sen lisäksi hoidan näitä 25 potilasta, jotka taistelevat usein hengestään. Se on paljolti teknistä osaamista ja ammattitaitoa, mutta myös niin paljon muuta. Se, mitä minä teen -ohjeistuksen ulkopuolella-,  määrittää paljon näiden ihmisten sen hetkistä ja jopa tulevaa elämää. Jos minulla ei olisi kykyä myötäelää näiden ihmisten elämän vaikempia hetkiä ja valaa heihin toivoa sekä kohdata ihmistä ihmisenä, olisi hoito aika erilaista. Ei siihen kuka tahansa pysty, että tekee hyvin vaativaa ja raskasta työtä, ja tämän lisäksi on emotionaalisesti läsnä potilaille päivästä ja vuodesta toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairaanhoitajilla on ihan kohtalainen palkka. Ihan samalla tavalla vuoroja ja viikonlopputöitä tehdään monella muullakin alalla, eli lisät nostaa palkkoja muillakin.

Hoitoala on varmasti raskasta ja sitä kompensoi sitten ne pidemmät lomat. Eikö sitäpaitsi potilaista ole vastuussa viime kädessä lääkäri eikä hoitaja?

Ei ole, vaan hoitaja vastaa kaikesta mitä potilaalle sairaalassa tapahtuu. Lääkäri antaa määräykset lääkehoitoon, hoitaja toteuttaa hoitotyötä. Ei se lääkäri päätä milloin ja miten potilas nostetaan ylös, milloin katetroidaan, miten hapetetaan, missä huoneessa potilas on ja kenen kanssa, ym. Täysin toimintakyvytön potilas tapaa lääkärin 15min päivässä, loput on sairaanhoitajan varassa. 

Tuohon vastuuseen verrattuna hoitajilla on ihan kohtalainen palkka.

Vierailija kirjoitti:

Jos tulos on nykyisenkaltainen, eli ei osata ottaa näytteitä, kun ei ole riittävää perehdytystä tai muutenkin huudetaan joka välissä vain oman edun puoleen, mutta saatetaan unohtaa Turussa mielenterveyspuolen asiakkaiden oikeudet, minusta palkanalennus on paikallaan.

Hoitsut voisivat pitää huolen potilaista. Sitten, kun sieltä puolelta jää nuo ikävät uutiset vähenmälle ja kotimaan taloudesta kuuluu muutakin kuin miinusmerkkejä, voi miettiä, että ansaitsevat nykyisen palkkansa. Kuulostaa ihan amismeiningiltä. Vaikka työnantaja maksaa heille työnteosta, kehdataan valittaa mitä kaikkea työnantaja pyytää tekemään.

Ennemmin korottaisin niiden aidosti korkeakoulutettujen naisvaltaisten aloja jotka jäivät ilman hoitajien kiristämää vain heille kohdistettua tasa-arvo tupoa.

Hoitsut pitää huolen potilaistaan kyllä, niillä resursseilla joita annetaan.

Fakta nyt vaan on se, että ihmiset on nykyään monisairaampia kuin koskaan ja vanhusten määrä väestössä on suurempi kuin koskaan. Hoidettavia on nykyään enemmän, silti hoitajia ei lisätä suhteessa siihen ja vielä pitäs palkasta repiä osa pois. Enpä tiedä muuta alaa missä tällaista annettas tapahtua? Työt lisääntyy mutta henkilökunta pysyy samana, tai sitä jopa vähennetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on esim. yövuorossa 25 potilasta vastuullani sairaanhoitajan. Olen akuuttiosastolla, lähin lääkäri on päivytyksen päivystävä lääkäri. Olen vastuussa potilaiden yölääkkeistä eli jaan klo 22,23,02,06 lääkkeet, niin tablettimuotoiset kuin suonensisäiset. Nesteytän niitä potilaita, jotka eivät kykene juomaan itse tarpeeksi. Huolehdin, että kaikilla potilailla on suoniyhteys eli laskimokanyyli. Teen verensiirrot itsenäisesti toisen hoitajan kanssa. Huolehdin, että leikkauksiin menevien nesteytys on aloitettu. Annan avaavaa ja hoitavaa lääkettä inhalaationa sitä tarvitseville omasta päätöksestäni, esim. hengenahdistukseen. Hoidan yövuoron aikana useita kuolevia potilaita näiden 25 joukossa. Annan morfiinia ja huolehdin asentohoidoista. Osastolla voi olla parikin aggressiivista huumeidenkäyttäjää, joita hoidan myös, ja jotka eivät nuku. Joku saa rintakipukohtauksen, jolloin annan ohjeistuksesta riippuen nitroa suuhun ja morfiinia hengenahdistukseen sekä otan ekg:n ja konsultoin sen lääkäriltä. Mittailen yön aikana verensokereita, jos osastolla on hoidossa ihminen, jolla ne heittelevät. Aloitan omatoimisesti glukoosiveden annon, jos laskevat liian alas. Minulla voi samaan aikaan olla hoidettavana 22 nukkuvaa potilasta, 1 aggressiivinen vieroitusoireinen narkomaani, yksi kuolemaa tekevä ja yksi infarktin saanut, joka siirretään jatkohoitoon yliopistosairaalaan. Huolehdin 100% heidän lääkehoidostaan itse koko yövuoron ajan. Samaan aikaan meille voi tulla uusia potilaita läpi yön, jos paikkoja on tyhjinä ja heidät tulee ottaa vastaan. Vastaavana yöhoitajana kirjaan heidät itse sisälle ja päätän mihin huoneeseen menevät, voimeko ottaa osastolle, jos esim. eristyspotilas ym. Aloitan elvytyksen ennen elvytysryhmän tuloa. Joinakin öinä kuolee parikin potilasta. Ym.ym.

Saahan sitä jokaisesta ammatista kirjoitettua vaikka romaanin. Mikä olikaan pointtisi?

Se että teet sitä mistä sinulle maksetaan palkkaa?

Ihan se, että teen sekä yhteiskunnan kannalta että yskilön kannalta merkittävää työtä. Olen usein viimeinen ihminen, jonka ihminen lähdön hetkellään kohtaa. Tästä lähdöstä teen mahdollisimman mukavan. Sen lisäksi hoidan näitä 25 potilasta, jotka taistelevat usein hengestään. Se on paljolti teknistä osaamista ja ammattitaitoa, mutta myös niin paljon muuta. Se, mitä minä teen -ohjeistuksen ulkopuolella-,  määrittää paljon näiden ihmisten sen hetkistä ja jopa tulevaa elämää. Jos minulla ei olisi kykyä myötäelää näiden ihmisten elämän vaikempia hetkiä ja valaa heihin toivoa sekä kohdata ihmistä ihmisenä, olisi hoito aika erilaista. Ei siihen kuka tahansa pysty, että tekee hyvin vaativaa ja raskasta työtä, ja tämän lisäksi on emotionaalisesti läsnä potilaille päivästä ja vuodesta toiseen.

Niin, miten tämä liittyy palkkauskeskusteluun ja palkankorotusvaatimuksiin? Johon meillä ei todellakaan tällä hetkellä ole varaa. Mistä ajattelit palkankorotusrahasi tulevan tai otettavan?