Ulkomailla ei ongelmia vehnän kanssa, Suomessa en siedä yhtään
Ulkomailla reissatessa vehnätuotteet eivät aiheuta minkäänlaista ongelmaa, kun taas kotosuomessa yksikin vehnäsämpylä saa vatsan täysin sekaisin. Mitä Suomessa tehdään vehnäjauhoille? Muilla samoja havaintoja?
Kommentit (29)
Suomalaiset tuotteet sisältävät enemmän gluteenia? Luin joskus, että sitä lisätään täällä taikinaan paremman sitkon saamiseksi.
Ulkomaisesta vehnästä ne Suomessa myytävät tuotteetkin on tehty.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset tuotteet sisältävät enemmän gluteenia? Luin joskus, että sitä lisätään täällä taikinaan paremman sitkon saamiseksi.
Olen kuullut samaa, että lisättäisiin gluteenia. Harmin paikka :(
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset tuotteet sisältävät enemmän gluteenia? Luin joskus, että sitä lisätään täällä taikinaan paremman sitkon saamiseksi.
Lähde?
Olisiko niin, että ulkomailla reissatessa olet rennompi, joten vatsakin on vastaavasti rauhallisempi.
Se johtuu siitä että viljalajike aivan erilainen, vaikka onkin vehnää.
Täällä kylmässä pohjolassa se kasvaa ihan erilaisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset tuotteet sisältävät enemmän gluteenia? Luin joskus, että sitä lisätään täällä taikinaan paremman sitkon saamiseksi.
Olen kuullut samaa, että lisättäisiin gluteenia. Harmin paikka :(
Ja miksiköhän tätä tehtäisiin vain Suomessa, eikä missään muualla?
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaisesta vehnästä ne Suomessa myytävät tuotteetkin on tehty.
Suomessa vehnän viljely on hyvin vähäistä, kyllä syy on korvien välissä.
vehnägluteeni kuohkeuttaa leipää eli lisää sen tilavuutta, jolloin leivästä tulee suurempi ja myyvempi. Vehnägluteeni on kuitenkin suoliston limakalvoa ärsyttävä aine. Se vaurioittaa suolen herkkää nukkapintaa ja aiheuttaa monelle vatsavaivoja. Vehnägluteenin vaaroista kirjoitetaan nykyään paljon ja se luokitellaan ns. antiravinteeksi. Vehnägluteeni esiintyy ainesosaluetteloissa myös nimellä vehnäproteiini. Tällaisia vehnägluteenilla höystettyjä leipiä kannattaa ehdottomasti välttää. Näitä ovat etenkin karppaajille suunnatut vähähiilihydraattiset leivät, mutta myös ihan tavalliset täysjyväleivät ja jopa ruisleivät.
Viimeisenä huomio kannattaa kiinnittää leipien lisäaineisiin. Juureen leivottu hapanleipähän ei tarvitse mitään säilöntäaineita ja toisten mielestä sen maku vain paranee vanhetessaan. Seka- ja vehnäleivät ovat parhaimmillaan tuoreena ja vanhenevat muutamassa päivässä. Ranskalaisten mielestä yli 6 tunnin ikäinen leipä on jo vanhaa! Pilaantumista hidastamaan leipiin lisätäänkin joukko erilaisia lisäaineita, kuten sakeuttamisaine (E412), happamuudensäätöaine (E262, E263), emulgointiaine (E471, E472a, E482), sorbiinihappo (E200). Leipää kannattaa siis ostaa usein ja pieniä määriä. Pakastaminen on oiva keino pysäyttää leivän vanheneminen, jos haluaa hoitaa kauppareissut vain kerran pari viikossa.
Etelä-Euroopassa syödään tuoretta leipää.
Vierailija kirjoitti:
vehnägluteeni kuohkeuttaa leipää eli lisää sen tilavuutta, jolloin leivästä tulee suurempi ja myyvempi. Vehnägluteeni on kuitenkin suoliston limakalvoa ärsyttävä aine. Se vaurioittaa suolen herkkää nukkapintaa ja aiheuttaa monelle vatsavaivoja. Vehnägluteenin vaaroista kirjoitetaan nykyään paljon ja se luokitellaan ns. antiravinteeksi. Vehnägluteeni esiintyy ainesosaluetteloissa myös nimellä vehnäproteiini. Tällaisia vehnägluteenilla höystettyjä leipiä kannattaa ehdottomasti välttää. Näitä ovat etenkin karppaajille suunnatut vähähiilihydraattiset leivät, mutta myös ihan tavalliset täysjyväleivät ja jopa ruisleivät.
Viimeisenä huomio kannattaa kiinnittää leipien lisäaineisiin. Juureen leivottu hapanleipähän ei tarvitse mitään säilöntäaineita ja toisten mielestä sen maku vain paranee vanhetessaan. Seka- ja vehnäleivät ovat parhaimmillaan tuoreena ja vanhenevat muutamassa päivässä. Ranskalaisten mielestä yli 6 tunnin ikäinen leipä on jo vanhaa! Pilaantumista hidastamaan leipiin lisätäänkin joukko erilaisia lisäaineita, kuten sakeuttamisaine (E412), happamuudensäätöaine (E262, E263), emulgointiaine (E471, E472a, E482), sorbiinihappo (E200). Leipää kannattaa siis ostaa usein ja pieniä määriä. Pakastaminen on oiva keino pysäyttää leivän vanheneminen, jos haluaa hoitaa kauppareissut vain kerran pari viikossa.
Etelä-Euroopassa syödään tuoretta leipää.
Täytyy kiinnittää huomiota tuohon vehnäproteiiniin. Kiitos
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vehnägluteeni kuohkeuttaa leipää eli lisää sen tilavuutta, jolloin leivästä tulee suurempi ja myyvempi. Vehnägluteeni on kuitenkin suoliston limakalvoa ärsyttävä aine. Se vaurioittaa suolen herkkää nukkapintaa ja aiheuttaa monelle vatsavaivoja. Vehnägluteenin vaaroista kirjoitetaan nykyään paljon ja se luokitellaan ns. antiravinteeksi. Vehnägluteeni esiintyy ainesosaluetteloissa myös nimellä vehnäproteiini. Tällaisia vehnägluteenilla höystettyjä leipiä kannattaa ehdottomasti välttää. Näitä ovat etenkin karppaajille suunnatut vähähiilihydraattiset leivät, mutta myös ihan tavalliset täysjyväleivät ja jopa ruisleivät.
Viimeisenä huomio kannattaa kiinnittää leipien lisäaineisiin. Juureen leivottu hapanleipähän ei tarvitse mitään säilöntäaineita ja toisten mielestä sen maku vain paranee vanhetessaan. Seka- ja vehnäleivät ovat parhaimmillaan tuoreena ja vanhenevat muutamassa päivässä. Ranskalaisten mielestä yli 6 tunnin ikäinen leipä on jo vanhaa! Pilaantumista hidastamaan leipiin lisätäänkin joukko erilaisia lisäaineita, kuten sakeuttamisaine (E412), happamuudensäätöaine (E262, E263), emulgointiaine (E471, E472a, E482), sorbiinihappo (E200). Leipää kannattaa siis ostaa usein ja pieniä määriä. Pakastaminen on oiva keino pysäyttää leivän vanheneminen, jos haluaa hoitaa kauppareissut vain kerran pari viikossa.
Etelä-Euroopassa syödään tuoretta leipää.
Täytyy kiinnittää huomiota tuohon vehnäproteiiniin. Kiitoss
-ap
Lisäaineet voi olla myös syynä. Kokeile Uotilan kauraleipää.
Vaikuttaa vahvasti luulotaudilta ap.
Vierailija kirjoitti:
Se johtuu siitä että viljalajike aivan erilainen, vaikka onkin vehnää.
Täällä kylmässä pohjolassa se kasvaa ihan erilaisena.
mulla tuli kansa tämä mieleen et lajike saattaa olla eri
Etelä-Euroopassa leivät ostetaan tuoreena ja lähileipomosta.
Suomalainen markettileipä on jätettä.
Miksköhän tää luulotautia huuteleva alapeukuttaa joka viestin tässä ketjussa, hullu?
Voi tässä olla perääkin. Suomessa viljeltävät lajikkeet ovat erilaisia kuin ulkomailla ja omavaraisuusaste on kohtuullinen.
Miltä kuulostaa seuraavan leivän resepti ja kuinka moni on huomannut reseptin muutoksen?
TÄYSJYVÄRUIS (rouhe, jauho, mallas), vesi, VEHNÄJAUHO, perunahiutale, hiiva, VEHNÄGLUTEENI ja suola. Täysjyväruista 72 % leivän viljasta ja 50 % leivän painosta.
Vierailija kirjoitti:
Miltä kuulostaa seuraavan leivän resepti ja kuinka moni on huomannut reseptin muutoksen?
TÄYSJYVÄRUIS (rouhe, jauho, mallas), vesi, VEHNÄJAUHO, perunahiutale, hiiva, VEHNÄGLUTEENI ja suola. Täysjyväruista 72 % leivän viljasta ja 50 % leivän painosta.
Tämä on kyllä hyvä pointti. Lisättyä gluteenia reseptiä. Osaako joku leipomoalan työntekijä kommentoida, miksi gluteenia lisätään. -ap
Väitän, että vika on korvien välissä.