Olen hyvä ihminen, mutta se ei tee onnelliseksi

Kiltteys ei koskaan tee ihmistä itseään onnelliseksi, mutta ihmisiä hänen ympärillään se voi auttaa voimaan hyvin. Siksi kiltin on tärkeää hakeutua muiden kilttien seuraan, nauttimaan siitä hyvästä mitä itsekin jakaa muille.

Ethän sekoita kiltteyttä alistuvuuteen ja omien tarpeidesi kieltämiseen?

Minäkin olen kiltti, mutta minun nenille ei hypitä. 

Jos oot uskonnollinen, niin sitten taivaassa.

Muuten tiedossa, että toimit oikein. Ei kyseessä ole se, että saisit jonkun palkinnon. Et välttämättä saa koskaan, mutta tiedät olleesi hyvä ihminen ja tehneesi oikein. Siinä on palkintoa tarpeeksi.

And what do you benefit if you win the whole world but lose your own soul?

Mielenrauhassa.

Älä ole "kiltti", koska luulet siitä olevan sulle hyötyä. Ole hyvä ihminen, koska se on oikein, oli seuraukset mitä vaan. Integriteetti on tärkeää. Silloin ei kukaan murra sinua.

Hyvyys ilman palkintoa on palkinto sinänsä.

Jos olet kiltti taputusten ja kiitosten toivossa, olet koira. Ei maailma mene niin. Ne, jotka ajattelee vain omaa etuaan jyrää kyllä ohitse. Mutta sulla jää aikaa auttaa muita.

Toisten auttaminen, vapaaehtoistyö tekee tutkimusten mukaan ihmisestä onnellisimman.

Ei sitä tule. Ja jos mietit Jeesuksen kärsimysten kruunua, niin... Oletkohan ymmärtänyt jotain väärin? Eihän se ollut kovin kiva kokemus.

Älä ole kynnysmatto, mutta ole oikealla tavalla hyvä, ja luja. Jos pystyt. Helpommallakin pääsee... Hyvyys tai kiltteys ei muuten tarkoita nössöyttä. Niille pahiksille voi myös joskus antaa henkisesti pataan. Kun osuu tilaisuus. Siinä on sitä palkintoa tarpeeksi. 😊

T. Kiltti muttei tyhmä

Näin meillä töissä jossa lusmu tekee vain pakollisen ja tunnollinen ahkeroi. Tilastoissa on mustaa valkoisella kumpi on firmalle tuottavampi, mutta silti lusmun lusmuiluun ei puututa vaan saa jatkaa kuten ennen. Missä oikeudenmukaisuus?

Vierailija kirjoitti:

Näin meillä töissä jossa lusmu tekee vain pakollisen ja tunnollinen ahkeroi. Tilastoissa on mustaa valkoisella kumpi on firmalle tuottavampi, mutta silti lusmun lusmuiluun ei puututa vaan saa jatkaa kuten ennen. Missä oikeudenmukaisuus?

Eri asia. Ks. Martta ja Maria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin meillä töissä jossa lusmu tekee vain pakollisen ja tunnollinen ahkeroi. Tilastoissa on mustaa valkoisella kumpi on firmalle tuottavampi, mutta silti lusmun lusmuiluun ei puututa vaan saa jatkaa kuten ennen. Missä oikeudenmukaisuus?

Eri asia. Ks. Martta ja Maria.

Ei mun mielestä ole eri asia. Toiset kehtaavat ja toiset ei.

Juu, mutta ei tee ilkeyskään. Kumman valitset?

Elämä on muutenkin arvaamatonta. Mutta oikeanlainen kiltteys on lujuutta. Kun et juorua, et puukota selkään, et ole ilkeä. Antaa niitten menestyä. Kaikki on katoavaista...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin meillä töissä jossa lusmu tekee vain pakollisen ja tunnollinen ahkeroi. Tilastoissa on mustaa valkoisella kumpi on firmalle tuottavampi, mutta silti lusmun lusmuiluun ei puututa vaan saa jatkaa kuten ennen. Missä oikeudenmukaisuus?

Eri asia. Ks. Martta ja Maria.

Ei mun mielestä ole eri asia. Toiset kehtaavat ja toiset ei.

Niin, mielipiteitä maailmaan mahtuu.

Toisilla on innostusta ja uteliaisuutta uuden oppimiseen. Se tekee elämästä paljon kiinnostavampaa kuin niillä jotka tekevät vain pakolliset. Tämä on totuus.

Hyvä ihminen on hyvä ihan itsensä takia, ei kiitoksen ja palkintojen vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Olen aina ollut kiltti ihminen. Teen 'oikein'.

Tähän asti olen kuvitellut, että tästä seuraisi onnellisuutta.

Että universumin joulupukki toisi lahjoja, jos olen oikein kiltti.

Silti kaikki menee perseelleen ja työelämässä olen mustelmilla muiden mennessä kyynärpäillä ohi.

Missä on mitalini? Kärsimykseni kruunu?

Mitä on oikein? Millaisia ovat mielestäsi oikeat teot?

Teetkö vapaaehtoistyötä, luovutat verta, ostat eettisiä lahjoja, majoitat kotiisi pakolaisia, halailet puita ja pidät omaa elämäntapaasi ainoana oikeana?

Itsehän olen paska ihminen eikä sekään autuaaksi tee. Tiedä sitten kumpi on pahempi - olla paha ja saada mitä ansaitsee vai olla hyvä ja odottaa hyvää, jota ei koskaan tule.

Oletko kiltti vai lapanen?

Vierailija kirjoitti:

Mielenrauhassa.

Älä ole "kiltti", koska luulet siitä olevan sulle hyötyä. Ole hyvä ihminen, koska se on oikein, oli seuraukset mitä vaan. Integriteetti on tärkeää. Silloin ei kukaan murra sinua.

Hyvyys ilman palkintoa on palkinto sinänsä.

Jos olet kiltti taputusten ja kiitosten toivossa, olet koira. Ei maailma mene niin. Ne, jotka ajattelee vain omaa etuaan jyrää kyllä ohitse. Mutta sulla jää aikaa auttaa muita.

Juuri näin! Tämä auttoi mua selviämään pahasta työpaikkakiusaamisesta. Pää vaan pystyyn ja antaa ilkimysten ilkeillä. Ajattelin, että mä olen arvokas ihminen, mä olen tärkeä, olen hyvä. En maksa pahaa pahalla. Se antaa kompassin elämälle. Nyt en usko, että edes pystyisin olemaan ilkeä. Vaikka yrittäisin. Ja voin sanoa, että PITKÄ TIE on kuljettu. Olin nuorempana aika kusipää aina välillä. Älykäs mutta ilkeä.

Ei se tarkoita, että olisin heikko, vaikka olen nyt hyväntahtoinen ja kiltti. Joku voi pitää hölmöytenä ja naiiviutena, mutta minun taustalla se on kaikkea muuta. Tiedän nimittäin muustakin, ja voisin lyödä takaisin ja kostaa pahan pahalla. On valinta olla kiltti. ❤ Tietenkin se suojamuurien laskeminen vaatii tietoista työtä.

Moni erehtyy minusta. Ja hyvä niin. Suurin iloni on auttaa muita. Koska minuakin autettiin, kun tarvitsin sitä. Ajattele sitä ketjureaktiona, ei palkkiojärjestelmänä.

Ei sen ole tarkoituskaan. Et ole lapsi, joka toivoo hyväksyntää vanhemmiltaan. Hyvyys on oma palkintonsa. Ei se takaa menestystä yhtään missään. Usein päinvastoin, varsinkin mitä tulee raadolliseen työelämään.

Aina voi silti toivoa, että joku näkee sinut sellaisena kuin olet - eikä siinä silloin ole mitään pelättävää tai hävittävää.

Minä olen laiska, ahne häijyläinen. Ei sekään tee onnelliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenrauhassa.

Älä ole "kiltti", koska luulet siitä olevan sulle hyötyä. Ole hyvä ihminen, koska se on oikein, oli seuraukset mitä vaan. Integriteetti on tärkeää. Silloin ei kukaan murra sinua.

Hyvyys ilman palkintoa on palkinto sinänsä.

Jos olet kiltti taputusten ja kiitosten toivossa, olet koira. Ei maailma mene niin. Ne, jotka ajattelee vain omaa etuaan jyrää kyllä ohitse. Mutta sulla jää aikaa auttaa muita.

Juuri näin! Tämä auttoi mua selviämään pahasta työpaikkakiusaamisesta. Pää vaan pystyyn ja antaa ilkimysten ilkeillä. Ajattelin, että mä olen arvokas ihminen, mä olen tärkeä, olen hyvä. En maksa pahaa pahalla. Se antaa kompassin elämälle. Nyt en usko, että edes pystyisin olemaan ilkeä. Vaikka yrittäisin. Ja voin sanoa, että PITKÄ TIE on kuljettu. Olin nuorempana aika kusipää aina välillä. Älykäs mutta ilkeä.

Ei se tarkoita, että olisin heikko, vaikka olen nyt hyväntahtoinen ja kiltti. Joku voi pitää hölmöytenä ja naiiviutena, mutta minun taustalla se on kaikkea muuta. Tiedän nimittäin muustakin, ja voisin lyödä takaisin ja kostaa pahan pahalla. On valinta olla kiltti. ❤ Tietenkin se suojamuurien laskeminen vaatii tietoista työtä.

Moni erehtyy minusta. Ja hyvä niin. Suurin iloni on auttaa muita. Koska minuakin autettiin, kun tarvitsin sitä. Ajattele sitä ketjureaktiona, ei palkkiojärjestelmänä.

Näin! Ajattelen että ilkeilijöillä on paha olla ja heitä pitää sen takia ymmärtää ja että ei ole minulta pois jos jonkun ainoa ilo on ilkeily, se tarkoittaa vain ettei heillä ole hyvä elämä, jotain puuttuu ja ovat kateellisia sellaiselle joka on itsensä kanssa sinut ja onnellinen. Ei kiltteys ole mun mielestä valinta, se on jotain mitä vain olet ja jod kiltti alkaa ilkeillä takaisin kiltti rikkoo itsessään jotain, koska ei ole ilkeä ihminen pohjimmiltaan.