Jouduin muuttamaan kerrostaloon :(

Kerrostalo asuminen on persuksesta aina ja ikuisesti.Oon onneks pääsemässä vuojen sisään pois tästä betonipunkkerista.Valitettavasti en ossaa auttaa ellei oo rahaa ja varaa hankkia esim kesämökkiä läheltä jossa oleskelisit kaikki aikas

Mulla suunnilleen sama järjestelmä. Tosin talo on minun mutta en halunnut enää asua omakotitalossa. Koska lapset yhtä lukuunottamatta aikuisia niin en nähnyt mitään järkeä että heidän olisi pitänyt mihinkään muualle muuttaa. Exmies vuokraa talon minulta. Asun kaupungin keskustassa kerrostalossa ja täällä on todella hiljaista (koska vuokra niin korkea että sossutapaukset eivät voi asua täällä). En ikinä enää muuttaisi omakotitaloon. Tykkään tästä cityelämästä ja siitä että ei ole omaa pihaa mitä pitäisi kunnostaa koko ajan talosta puhumattakaan

Voithan ehdottaa miehelle tuollaista järjestelyä, saattaisi hyvinkin sopia. Jos ei sovi, niin sitten menette tällä kuviolla. Se, että "joudut" asumaan kolmiossa, on aika lailla voivoi, koska niin mekin asumme täällä Hgissä ja asukkaita on 5 kpl ja vuokra on 1300 e/kk. Tee kodistasi koti ja tee sinne lapsillennekin tilaa.

Jos omistatte talon edelleen yhdessä, niin vuoroasuminen kuulostaa järkevältä ja tasapuoliselta.

Me ollaan asuttu näin jo yli 2 vuotta: aikuiset vaihtaa kotia, lapsilla yksi koti. Ei ongelmia.

Kohta pääsen asumaan kerrostaloon enkä malta enää odottaa. Ei enää pihatöitä, ei remontointia, ei niin paljon siivoamista.

Mun mielestä kerrostaloasuminen on kivaa. Uudehko asunto, eli hyvä äänieristys (2006 rakennettu). Aurinkoinen lasitettu parveke, ei lumitöitä tai muuta kurjaa puuhaa, kivat naapurit jotka ei kuitenkaan  utele liikoja, kaunis ympäristö, lenkkipolut, meri ja palvelut vieressä, helppo lähteä reissuun (kukkien kastelija naapurissa, ei tarvii pelätä varkaita tai muutakaan). 

Vierailija kirjoitti:

Jos omistatte talon edelleen yhdessä, niin vuoroasuminen kuulostaa järkevältä ja tasapuoliselta.

Me ollaan asuttu näin jo yli 2 vuotta: aikuiset vaihtaa kotia, lapsilla yksi koti. Ei ongelmia.

Juuri tätä ajattelin, aikuisten on helpompaa vaihtaa kotia kuin lasten (kaverit, tarhat, koulut, se yleinen stressi muutoista). Mies on vaan erosta vähän "sekaisin" koska kuvioon liittyy uusi miesystäväni ja keskusteluyhteys on siis tällä hetkellä huono. Kuitenkin lasten paras tässä pitäisi nyt pitää mielessä. Lapsia on neljä ja kolmiossani tila kävisi meille ahtaaksi kun talossa on kuitenkin huoneet lapsille. Ap

Jos kerrostaloasuminen sua edes etäisesti rasittaa tuollaisessa tilanteessa, niin hyvinhän sulla silloin menee.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä kerrostaloasuminen on kivaa. Uudehko asunto, eli hyvä äänieristys (2006 rakennettu). Aurinkoinen lasitettu parveke, ei lumitöitä tai muuta kurjaa puuhaa, kivat naapurit jotka ei kuitenkaan  utele liikoja, kaunis ympäristö, lenkkipolut, meri ja palvelut vieressä, helppo lähteä reissuun (kukkien kastelija naapurissa, ei tarvii pelätä varkaita tai muutakaan). 

Niin, onhan noita hyviäkin puolia. Saisi vaan jotenkin vähemmälle tuon koiran haukunnan ja lasten myöhäiset juoksutöminät kun itsellä on aikaiset herätykset. Ap

Itse olet eroa hakenut ja hylännyt lapsesi. Ainoa asia mikä sinua siis erossa harmittaa, on oman elintasosi lasku, ei mikään muu.

Talot ovat erilaisia.

Minä haluan asua kerrostalossa. Talo on suurten teiden risteyksessä, eikä sisään kuulu mitään muuta kuin hälytysajoneuvot ja se, että joskus yläkerta vetää vessan. Yläkerrassa asuua pieniä lapsia, mutta mitään ei kuulu.

Muuta siis.

Vierailija kirjoitti:

Itse olet eroa hakenut ja hylännyt lapsesi. Ainoa asia mikä sinua siis erossa harmittaa, on oman elintasosi lasku, ei mikään muu.

Aika nopeita johtopäätöksiä vedät elämäntilanteestani. Ap

Tuo kyllä toimii, että aikuiset vaihtaa paikkaa niin kauan kuin miesystäväsi ei asu luonasi. Exä saa hepulin, jos joutuu asumaan samassa kolmiossa kuin miesystäväsi.

Vierailija kirjoitti:

Talot ovat erilaisia.

Minä haluan asua kerrostalossa. Talo on suurten teiden risteyksessä, eikä sisään kuulu mitään muuta kuin hälytysajoneuvot ja se, että joskus yläkerta vetää vessan. Yläkerrassa asuua pieniä lapsia, mutta mitään ei kuulu.

Muuta siis.

Uudet takuuvuokrat, muuttokustannukset... Ja taitaa olla aika tuuripeliä millaiset naapurit saa. Pidän kuitenkin asunnon sijainnista ja valoisuudesta kun positiivista etsin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä kerrostaloasuminen on kivaa. Uudehko asunto, eli hyvä äänieristys (2006 rakennettu). Aurinkoinen lasitettu parveke, ei lumitöitä tai muuta kurjaa puuhaa, kivat naapurit jotka ei kuitenkaan  utele liikoja, kaunis ympäristö, lenkkipolut, meri ja palvelut vieressä, helppo lähteä reissuun (kukkien kastelija naapurissa, ei tarvii pelätä varkaita tai muutakaan). 

Niin, onhan noita hyviäkin puolia. Saisi vaan jotenkin vähemmälle tuon koiran haukunnan ja lasten myöhäiset juoksutöminät kun itsellä on aikaiset herätykset. Ap

Juttele vaikka sen koiran omistajan kanssa ja kysele miksi koira haukkuu (onko siis vaan haukkuherkkä esim leikkiessään vai haukkuuko yksin ollessaan?), aina omistajatkaan ei ole tietoisia. Korvatulpat auttaa öisin, niitä minäkin käytin kun nuorempana asuin sellaisessa talossa jonka alkoholistinaapurit tykkäs ördätä myöhään :) Nykyäään käytän jos mies kuorsaa liikaa.  Kyllä niihin tottuu! koita nähdä ne valoisat puolet, ei se kerrastaloelämä niin kauheeta ole. Tsemppiä! 

Vierailija kirjoitti:

Tuo kyllä toimii, että aikuiset vaihtaa paikkaa niin kauan kuin miesystäväsi ei asu luonasi. Exä saa hepulin, jos joutuu asumaan samassa kolmiossa kuin miesystäväsi.

Kyllä, ymmärrän ettei se sitten toimikaan :) Mutta ainakin näin alkuvaiheessa voisi toimia. Muutamme miesystäväni kanssa yhteen kun hänen tilanteensa selkenee, olemme pitkälti samassa tilanteessa siis. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä kerrostaloasuminen on kivaa. Uudehko asunto, eli hyvä äänieristys (2006 rakennettu). Aurinkoinen lasitettu parveke, ei lumitöitä tai muuta kurjaa puuhaa, kivat naapurit jotka ei kuitenkaan  utele liikoja, kaunis ympäristö, lenkkipolut, meri ja palvelut vieressä, helppo lähteä reissuun (kukkien kastelija naapurissa, ei tarvii pelätä varkaita tai muutakaan). 

Niin, onhan noita hyviäkin puolia. Saisi vaan jotenkin vähemmälle tuon koiran haukunnan ja lasten myöhäiset juoksutöminät kun itsellä on aikaiset herätykset. Ap

Juttele vaikka sen koiran omistajan kanssa ja kysele miksi koira haukkuu (onko siis vaan haukkuherkkä esim leikkiessään vai haukkuuko yksin ollessaan?), aina omistajatkaan ei ole tietoisia. Korvatulpat auttaa öisin, niitä minäkin käytin kun nuorempana asuin sellaisessa talossa jonka alkoholistinaapurit tykkäs ördätä myöhään :) Nykyäään käytän jos mies kuorsaa liikaa.  Kyllä niihin tottuu! koita nähdä ne valoisat puolet, ei se kerrastaloelämä niin kauheeta ole. Tsemppiä! 

Voisin ystävällisesti ottaa asian esille kun tulee sopiva hetki. Mutta muuten en juuri muuttaneena kehtaa heti alkaa "valittamaan". Koira on varmaan yksinäinen jos sen omistajalla on vuorotyötä tms. Ap

Eikö miesystäväsi vaimo siis vielä tiedä teistä tai että mies haluaa erota? Jos tilanne ei lähiaikoina "selkene" voi olla niin että miesystäväsi ei tosiasiassa eroakaan. Salainen suhde ei välttämättä ole niin jännittävä paljastuttuaan; kannattaa siis olla tilanteen tasalla.

Vierailija kirjoitti:

Muutamme miesystäväni kanssa yhteen kun hänen tilanteensa selkenee. Ap

Eli ette ehkä koskaan.

Kun muuttaa kerrostaloon, kannattaa valita vain ja ainoastaan ylin kerros.