Lue keskustelun säännöt.
Masennuslääkitys odotusaikana
Lilja
11.04.2016 |
Äidin lääkitys näyttää vaikuttavan lapseen masentavasti. Ei onneksi kaikkiin, mutta riskit nousee.
http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Sivut/raskausajan-masennusla…
Jos äiti olis ilman lääkitystä ihan kuutamolla ja vointi olis tosi huono, parempi mun mielestä lääkitä, vaikka riski lapselle oliskin isompi.
Kommentit (29)
Miulle psykiatri sanoi että citalopraamia voi syödä raskauden aikana mutta olisi hyvä lopettaa lääkitys porrastetusti ennen synnytystä ettei lapselle tule vieroitusoireita.
En tuolla ohjeella tosin mitään tee kun ei kuulu lapset minun tulevaisuuden suunnitelmiini :)
N31
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epigeneettinen periytyminen on sellaista. Mikäli nainen on käyttänyt lääkkeitä ENNEN raskautta tai raskauden tai imetyksen aikana, on lapsi automaattisesti vammainen.
Mun yks tuttu yritti pitkään lasta. Ei vaan onnistunut ja masennushan siitä seurasi, lapsuuden traumat tais kyl vaikuttaa myös. Sitten viimein raskautui, lääkitykset päällä koko ajan. Nyt lapsi näyttää olevan ok, toivottavasti myös 10 ja 20 vuoden päästä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, kyllä sen yhdeksän kuukautta voi ajatella lapsen parasta. Miksi masentuneena pitää edes hankkiutua raskaaksi?
Onko lapsen etu jos äiti on ilman lääkitystään esim. itsetuhoinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, kyllä sen yhdeksän kuukautta voi ajatella lapsen parasta. Miksi masentuneena pitää edes hankkiutua raskaaksi?
Onko lapsen etu jos äiti on ilman lääkitystään esim. itsetuhoinen?
Ei lääkitys itsetuhoisuutta paranna, päin vastoin, kaikki masennuslääkkeet aiheutavat itsetuhoa. Siksi niistä varoitellaan tuoteselosteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, kyllä sen yhdeksän kuukautta voi ajatella lapsen parasta. Miksi masentuneena pitää edes hankkiutua raskaaksi?
Onko lapsen etu jos äiti on ilman lääkitystään esim. itsetuhoinen?
Mikä järki niin vaikeasti mt-ongelmaisena on hankkia lapsia?
Onko lapsen etu syntyä lääkekoukkuun vai jäädä syntymättä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, kyllä sen yhdeksän kuukautta voi ajatella lapsen parasta. Miksi masentuneena pitää edes hankkiutua raskaaksi?
Onko lapsen etu jos äiti on ilman lääkitystään esim. itsetuhoinen?
Ei lääkitys itsetuhoisuutta paranna, päin vastoin, kaikki masennuslääkkeet aiheutavat itsetuhoa. Siksi niistä varoitellaan tuoteselosteessa.
No kyllä se parantaa. Alkuun lisää nuorilla itsetuhoista käyttäytymistä, mutta tämä väistyy,kun lääkepitoisuus nousee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, kyllä sen yhdeksän kuukautta voi ajatella lapsen parasta. Miksi masentuneena pitää edes hankkiutua raskaaksi?
Onko lapsen etu jos äiti on ilman lääkitystään esim. itsetuhoinen?
Mikä järki niin vaikeasti mt-ongelmaisena on hankkia lapsia?
Onko lapsen etu syntyä lääkekoukkuun vai jäädä syntymättä?
Ei tarvitse olla pahasti mt-ongelmainen syödäkseen ssri-lääkkeitä. Joillain ei ole vain vaihtoehtoa. Minä esim. Tulen syömään noita lopun ikääni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, kyllä sen yhdeksän kuukautta voi ajatella lapsen parasta. Miksi masentuneena pitää edes hankkiutua raskaaksi?
Onko lapsen etu jos äiti on ilman lääkitystään esim. itsetuhoinen?
Mikä järki niin vaikeasti mt-ongelmaisena on hankkia lapsia?
Onko lapsen etu syntyä lääkekoukkuun vai jäädä syntymättä?
Masennukseen voi sairastua myös raskauden aikana tai lievä masennus voi pahentua. Pitäisikö jokaisen masentuneen juosta välittömästi aborttiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli lääkitys koko raskausajan lukuunottamatta kahta viimeistä kuukautta. Yhdeksän vuotta on kulunut, ainakin toistaiseksi lapsi on terve psyykeltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, kyllä sen yhdeksän kuukautta voi ajatella lapsen parasta. Miksi masentuneena pitää edes hankkiutua raskaaksi?
Onko lapsen etu jos äiti on ilman lääkitystään esim. itsetuhoinen?
Mikä järki niin vaikeasti mt-ongelmaisena on hankkia lapsia?
Onko lapsen etu syntyä lääkekoukkuun vai jäädä syntymättä?
Ei tarvitse olla pahasti mt-ongelmainen syödäkseen ssri-lääkkeitä. Joillain ei ole vain vaihtoehtoa. Minä esim. Tulen syömään noita lopun ikääni.
Tämä on juuri lääketeollisuuden tarkoituskin: SSRI:tä markkinoitiin kuten insuliinia, vaikka koko teoria on ajat sitten kuollut ja kuopattu. Et tule syömään lääkkeitä koko ikääsi, jos vain älysi riittää näkemään ne oikeat vaihtoehdot masennuksen aisoissa pitämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, kyllä sen yhdeksän kuukautta voi ajatella lapsen parasta. Miksi masentuneena pitää edes hankkiutua raskaaksi?
Onko lapsen etu jos äiti on ilman lääkitystään esim. itsetuhoinen?
Mikä järki niin vaikeasti mt-ongelmaisena on hankkia lapsia?
Onko lapsen etu syntyä lääkekoukkuun vai jäädä syntymättä?
Ei tarvitse olla pahasti mt-ongelmainen syödäkseen ssri-lääkkeitä. Joillain ei ole vain vaihtoehtoa. Minä esim. Tulen syömään noita lopun ikääni.
Tämä on juuri lääketeollisuuden tarkoituskin: SSRI:tä markkinoitiin kuten insuliinia, vaikka koko teoria on ajat sitten kuollut ja kuopattu. Et tule syömään lääkkeitä koko ikääsi, jos vain älysi riittää näkemään ne oikeat vaihtoehdot masennuksen aisoissa pitämiseen.
Ai, sinä ilmeisesti olet psykiatrian erikoislääkäri,kun tällaisia väitteitä voit esittää?
Teillä taitaa olla eri käsitys siitä, kuka on pahasti mielenterveysongelmainen. Omasta mielestäsi et ole, mutta vierellä kulkijan havaintojen mukaan kyllä. Lääkkeillä on aina sivuvaikutuksensa, ja pitkällä aikavälillä SSRI-annoksia yleensä joudutaan nostamaan, koska teho heikkenee. =(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, kyllä sen yhdeksän kuukautta voi ajatella lapsen parasta. Miksi masentuneena pitää edes hankkiutua raskaaksi?
Onko lapsen etu jos äiti on ilman lääkitystään esim. itsetuhoinen?
Mikä järki niin vaikeasti mt-ongelmaisena on hankkia lapsia?
Onko lapsen etu syntyä lääkekoukkuun vai jäädä syntymättä?
Ei tarvitse olla pahasti mt-ongelmainen syödäkseen ssri-lääkkeitä. Joillain ei ole vain vaihtoehtoa. Minä esim. Tulen syömään noita lopun ikääni.
Tämä on juuri lääketeollisuuden tarkoituskin: SSRI:tä markkinoitiin kuten insuliinia, vaikka koko teoria on ajat sitten kuollut ja kuopattu. Et tule syömään lääkkeitä koko ikääsi, jos vain älysi riittää näkemään ne oikeat vaihtoehdot masennuksen aisoissa pitämiseen.
Ai, sinä ilmeisesti olet psykiatrian erikoislääkäri,kun tällaisia väitteitä voit esittää?
Olen Peter C. Gøtzsche, professori :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, kyllä sen yhdeksän kuukautta voi ajatella lapsen parasta. Miksi masentuneena pitää edes hankkiutua raskaaksi?
Onko lapsen etu jos äiti on ilman lääkitystään esim. itsetuhoinen?
Mikä järki niin vaikeasti mt-ongelmaisena on hankkia lapsia?
Onko lapsen etu syntyä lääkekoukkuun vai jäädä syntymättä?
Masennukseen voi sairastua myös raskauden aikana tai lievä masennus voi pahentua. Pitäisikö jokaisen masentuneen juosta välittömästi aborttiin?
Voi gauheeta! Miten helvetissä ihmiskunta on elossa, kun masennuslääkkeitä ei ollut ennen olemassakaan? Ehkäpä ne masentuneet kuoli pois ennen hedelmällistä ikää ja ihmisrotu oli jalompi?
Vierailija kirjoitti:
Teillä taitaa olla eri käsitys siitä, kuka on pahasti mielenterveysongelmainen. Omasta mielestäsi et ole, mutta vierellä kulkijan havaintojen mukaan kyllä. Lääkkeillä on aina sivuvaikutuksensa, ja pitkällä aikavälillä SSRI-annoksia yleensä joudutaan nostamaan, koska teho heikkenee. =(
Höpö, höpö. Turha tulla tänne valehtelemaan, kun selvästi ei oikeaa tietoa asiasta ole.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli lääkitys koko raskausajan lukuunottamatta kahta viimeistä kuukautta. Yhdeksän vuotta on kulunut, ainakin toistaiseksi lapsi on terve psyykeltään.
Epigeneettisten tutkimusten valossa voi olla, että onkin terve lopun elämäänsä, mutta hänen lapsensa ovat sitten vakavasti sairaita. Toivotaan kuitenkin parasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä taitaa olla eri käsitys siitä, kuka on pahasti mielenterveysongelmainen. Omasta mielestäsi et ole, mutta vierellä kulkijan havaintojen mukaan kyllä. Lääkkeillä on aina sivuvaikutuksensa, ja pitkällä aikavälillä SSRI-annoksia yleensä joudutaan nostamaan, koska teho heikkenee. =(
Höpö, höpö. Turha tulla tänne valehtelemaan, kun selvästi ei oikeaa tietoa asiasta ole.
KAIKKI lääkeaineet menettävät tehoaan kun kehon biokemia niihin adaptoituu. Vain ääliö ei tätä tajua! Etenkin ne SSRI-blokkerit, jotka estävät serotoniinia pilkkovan entsyymin toimintaa, tekee tuhoa niissä soluissa, jotka serotoniinia tuottaa. Siksi SSRI-lääkitys vammauttaa, ei paranna.
Höpöhöpö on niin lakoninen argumentti, että sillä kyllä herätät hyvää tahtoa ja innostusta. Jos sinua kiinnostaa ottaa asiasta selvää, aloita vaikka täältä:
http://slatestarcodex.com/2014/07/07/ssris-much-more-than-you-wanted-to…
Ei ole, kyllä sen yhdeksän kuukautta voi ajatella lapsen parasta. Miksi masentuneena pitää edes hankkiutua raskaaksi?