Minkälaiset välit teillä on miehen ex-vaimoon?

Riippuu niin paljon siitä, miten teidän suhde on alkanut.  Jos olet tullut kuvioihin vasta eron jälkeen ja ex ei hyväksy, silloin ongelma on hänessä. Jos taas olet ns toinen nainen, kuten minä, voi viedä aikaa. Nykytilanne meillä on se, että viedään miehen ensimmäiselle vaimolle joulu- ja synttärilahjat, käydään kylässä jne. että aika hyvät välit. Tosin hän on muutenkin ihan huipputyyppi, ei vaan natsannut ton miehen kanssa parisuhde.

Ei minkäänlaisia. Kummallakaan ei ole eksiä <3

Vierailija kirjoitti:

Riippuu niin paljon siitä, miten teidän suhde on alkanut.  Jos olet tullut kuvioihin vasta eron jälkeen ja ex ei hyväksy, silloin ongelma on hänessä. Jos taas olet ns toinen nainen, kuten minä, voi viedä aikaa. Nykytilanne meillä on se, että viedään miehen ensimmäiselle vaimolle joulu- ja synttärilahjat, käydään kylässä jne. että aika hyvät välit. Tosin hän on muutenkin ihan huipputyyppi, ei vaan natsannut ton miehen kanssa parisuhde.

Niin tai miehelläsi ei natsannut parisuhde exän kanssa. Miehesihän se petti, turha sitä on kaunistella.

Ei minkäänlaisia välejä ja ihmettelen, että miksi joku haluaisi kaveerata ja hengata äijänsä exän kanssa?!?

Ei ole exää ja jos olisi, niin en pitäisi mitään yhteyttä. Jos heillä olisi lapsia, niin sitten asia olisi eri.

Miehen eksän mielipide siitä kun aloimme seurusteleen oli että palaisimme helvetin lieskoissa. Olivat eronneet jo pari vuotta aikaisemmin. Eli en kutsu kahville ikinä.

Olen pyytänyt kahville, muttei vielä päässyt kun asuu eri puolilla Suomea. Ollaan myös mun aloitteestani fb-kaverit ja mesetetty. Olivat siis eronneet jo ennenkuin tapasin miehen ja lapsensa asuvat usein meillä, joten on fiksua tutustua ja olla yhteydessä.

Miehen ex on tälläinen oppikirjaesimerkki vieraannuttajasta niin ei ole mitään yhteyttä. Tuntuu hölmoltä törmätä neuvolassa tai kaupungilla kun se leikkii ettei tunneta. Ekat neljä vuotta urheasti yritin morjestaa mutta nyttemmin olen luovuttanut. Ei se tosin miehellekkään morjesta vaikka olivat 14 vuotta yhdessä. Ja en ole toinen nainen vaan tutustuttiin miehen kanssa vasta pari vuotta heidän eron jälkeen. Miehen esikoislapsi on jäänyt täysin vieraaksi kun viimeiset viisi vuotta on ollut verisiä huoltajuustaisteluita ja puolet niistä viikottaisista tapaamisista mitä sovittelussa saatiin viimein sovittua perutaan aina. Tuntuu typerältä.

Jos miun eksä löytäisi itelleen jonkun mukavan naisen niin haluaisin kyllä tutustua kun eksä on yksi parhaita ystäviäni, romantillisesti ei vaan sovittu yhteen. Yhteinen lapsi on meillä vuoroviikoin niin olisihan se kiva tietää jotain ihmisestä joka olisi osa lapsen elämää.

Yhteisiä lapsia heillä on, ja olemme seurustelleet näin pitkään.

Olen saanut sellaisen tunteen, että exällä on ennakkoluuloja minua kohtaan ja puhuukin ahkeraan sävyyn minusta.

En todellakaan mitään sydänystävää hänestä toivo, mutta että olisi edes ok välit.

En ole toinen nainen, siitä on n 2 vuotta kun tutustuimme niiden eron jälkeen.

Ex on vaan todella katkera miehelle jostain ja mies taas hieman vastustaa meidän tapaamista...

Ap

Ihan ok välit. Ollaan facessa kavereita ja he käy meillä  kahvilla ja me heillä, aina joskus, jos on jotain muutakin asiaa.

Ei me jatkuvasti hengailla eikä kaveerata sen enempää. Mutta välit on asiallisen ystävälliset, no problem

Kysy ihmeessä, jos sitä tuntuu. Jos minulla olisi lapsia miehen kanssa, ja olen eronnut hänestä, niin tottakai haluan tietää minkälainen ihminen viettää lasteni kanssa aikaa

Jo sen nimen kuuleminen saa näkemään punaista! Terrorisoi meidän suhdetta. Ja olivat eronneet jo aikaa ennen mun ja miehen suhdetta. Niiden lapsen kaikki ongelmat on kuulema mun syytä ja välillä exä on kuolemassa, millon ny mitäki keksii.

Eiköhän tämä suhde kaadu tähän jossain vaiheessa. En kyl kauaa jaksa katella tuota touhua.

Mieheni ex-tyttöystävä on ihan huipputyyppi! Onneksi! Meistä on tullut jopa ystäviä, joten käydään aika paljon kahdestaan kirppiksillä, kahvilla ja bilettämässä. Viime jouluna tämä ex oli meidän luonamme, koska hän ei pystynyt työvuorojen vuoksi matkustamaan lapsuudenkotiinsa Rovaniemelle. Mielestäni olisi jotenkin hassua, jollei hän olisi kuvioissa, koska hän on kuitenkin ollut suuri osa mieheni elämää. Olivathan he yhdessä 5 vuotta.

Mieheni exä on terrorisoinut uusperhettämme ja myös omia lapsiaan jo yli 20 vuotta. Hän mm. haukkuu mieheni ja minun yhteisiä lapsia saatanan lehtolapsiksi, vaikka lapsemme ovat syntyneet melkein kymmenen vuotta heidän eronsa jälkeen. En usko, että kenenkään on jo tuon perusteella vaikea keksiä, miten asiat ovat "hoituneet" vuosien varrella. Jos jotain sovittiin, se peruttiin viime hetkellä. Myös lomat. Lapset kertoivat, etteivät saa tulla käymään, jos isä ei maksa lisää rahaa jne.

Eli en kutsu. Olen vain onnellinen, että pakolliset tapaamiset ovat vähentyneet, koska exän ja hänen lapset ovat jo aikuisia. Että jaksaakin vuosikymmenestä toiseen.