Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Lähivanhempi haluaa soittaa lapselle joka päivä

Vierailija
10.04.2016 |

Tuosta etävanhemman vaihtamasta puhelinnumerosta tuli mieleen kysyä mielipidettänne omasta tilanteesta, jossa lähivanhempi haluaa soittaa lapsellemme joka ikinen päivä, lapsen ollessa tapaamassa minua.

Aivan normaali tapaamissopimus, jossa 5-vuotias on luonani 5 vuorokautta joka toinen viikko. Erosta on jo kolme vuotta ja lapsi viihtyy luonani oikein hyvin. Kommunikaatio exän kanssa sujuu kohtuullisesti.

Minua kuitenkin ärsyttää tuo jokapäiväinen soittelu. Myöskään lapsi ei odota tai kaipaa puheluita vaan ennemminkin päinvastoin. Ei ole kiinnostunut juttelemaan, eikä kertomaan päivästään. Exä puhelun aikana vähintään maanittelee jatkamaan puhelua tai kertoilee, mitä kivaa itse on tehnyt, mikä tietenkin aiheuttaa myös lapselle pahaa mieltä.

Eli mitä tehdä? Kieltää exää soittamasta? Olla välittämättä asiasta?

Kommentit (29)

Vierailija
21/29 |
10.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinua ärsyttää jokapäiväinen soittelu???? Lapsen paras on tärkein joten niele ärsytyksesi. Harmittaako kun et pääse exästä eroon? Joudut kestämään seuraavat 15 vuotta ja se on sinulle oikein varsinkin jos itse rikoit perheen.

Vierailija
22/29 |
21.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä soittelu ainakin meillä on selvästi lapselle huono. Lapsi jankuttaa lähille että ei halua puhua enää ja vanhempi ulisee ”miksi, miksi et haluu puhua, mulla on sua niin HIRRVEE ikävä, mä rakastan sua uliuliuli” ja lapsi vaikeena siinä sanoo vaan taas kerran et ”mä en nyt haluu puhua sun kans, kyl mä haluun tulla kotiin mut en mä haluu vielä lähtee täältä”. Jokapäiväistä häiriköintiä kun lapsi on täällä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/29 |
21.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ehkä hän kaipaa lasta ja haluaa näyttää, että välittää.

Vierailija
24/29 |
21.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kannata alkaa kieltämään soittoja. Turha tehdä kärpäsestä härkänen.

Soitot kielivät lähivanhemman epävarmuudesta, peloista tai riippuvuudesta lapseen. Ei luota sinuun, tai ei luota että lapsi pärjää tai että hänellä olisi hyvä olla ilman soittoja. Tai sitte pelkää lapsen unohtavan hänet. Kaipa niitä voi muitakin pelkoja olla.

Vierailija
25/29 |
21.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No ehkä hän kaipaa lasta ja haluaa näyttää, että välittää.

No siitä on kyllä välittäminen kaukana jos vanhempi oikeasti soittelee jotain nyyhsniif-ikäväitkupuheluita lapselle. Ei ole millään tavalla lapsen etu että hän joutuu kannattelemaan vanhempaansa ja tämän tunteita ja koko ajan sitten miettii että voi kun äiti/isi voi niin huonosti ja häntä ikävöi kun hän on poissa.

Siitä ikävästä ja välittämisestä voi lapselle puhua muutenkin.

Meillä miehen exä teki tuota kun lapsi oli pienempi, soitti nukkumaanmenoaikaan ja vollotti kuinka ikävöi ja rakastaa lasta ja voi voi kuinka äiti nyt pärjää täällä yksin kun lapsi on poissa. Siihen sitten hyvänyöntoivotukset ja lapselle tunnin ikäväitku päälle, heräsi yölläkin itkemään... Rupesi puhelin olemaan ilta-aikaan "latauksessa", äänettömällä toki, niin nuo paniikki-itkutkin loppui, päivän aikana lapsi toki viestitteli/soitteli äidilleen jos siltä tuntuu.

Lapsi muistaa itsekin nuo iltapuhelut, olivat tosi ahdistavia kuulemma. (Ihan itse kertonut muusta juttelun ohessa, ei ole tentattu)

Vierailija
26/29 |
21.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata alkaa kieltämään soittoja. Turha tehdä kärpäsestä härkänen.

Soitot kielivät lähivanhemman epävarmuudesta, peloista tai riippuvuudesta lapseen. Ei luota sinuun, tai ei luota että lapsi pärjää tai että hänellä olisi hyvä olla ilman soittoja. Tai sitte pelkää lapsen unohtavan hänet. Kaipa niitä voi muitakin pelkoja olla.

No jospa lähi ihan itse käsittelisi tunteensa eikä käytä lastaan jonain ihme terapeuttina? Nythän oli kyse just siitä, että lapsikaan ei tahdo puhua/ahdistuu soittelusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/29 |
21.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ehkä hän kaipaa lasta ja haluaa näyttää, että välittää.

No siitä on kyllä välittäminen kaukana jos vanhempi oikeasti soittelee jotain nyyhsniif-ikäväitkupuheluita lapselle. Ei ole millään tavalla lapsen etu että hän joutuu kannattelemaan vanhempaansa ja tämän tunteita ja koko ajan sitten miettii että voi kun äiti/isi voi niin huonosti ja häntä ikävöi kun hän on poissa.

Siitä ikävästä ja välittämisestä voi lapselle puhua muutenkin.

Meillä miehen exä teki tuota kun lapsi oli pienempi, soitti nukkumaanmenoaikaan ja vollotti kuinka ikävöi ja rakastaa lasta ja voi voi kuinka äiti nyt pärjää täällä yksin kun lapsi on poissa. Siihen sitten hyvänyöntoivotukset ja lapselle tunnin ikäväitku päälle, heräsi yölläkin itkemään... Rupesi puhelin olemaan ilta-aikaan "latauksessa", äänettömällä toki, niin nuo paniikki-itkutkin loppui, päivän aikana lapsi toki viestitteli/soitteli äidilleen jos siltä tuntuu.

Lapsi muistaa itsekin nuo iltapuhelut, olivat tosi ahdistavia kuulemma. (Ihan itse kertonut muusta juttelun ohessa, ei ole tentattu)

Näin on. Ihminen toimii noin. Moni negatiivinen asia puetaan välittämisen kaapuun, esimerkiksi myös fyysinen kuritus, mutta muutkin lievemmät rajojen ylittämiset. Mustasukkaisetkin toimenpiteet.

Vierailija
28/29 |
21.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Etkö sinä siis ole omaan lapseesi yhteydessä päivittäin? Siis silloinkin kun lapsi on lähivanhemman luona? Outoa. En pystyisi kuvittelemaankaan tilannetta, että en olisi lapseeni yhteydessä päivittäin. Sama homma jos on vaikka mummolassa, soitan joka päivä. Jos eroaisimme, en myöskään uskoisi, että lapseni isä suostuisi siihen, että ei kuule lapsestaan päivittäin. Varmasti aina se jolla lapsi ei ole, soittaisi lapselle. Kyse ei ole mistään vahtimisesta vaan normaalista vanhemmuudesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/29 |
21.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata alkaa kieltämään soittoja. Turha tehdä kärpäsestä härkänen.

Soitot kielivät lähivanhemman epävarmuudesta, peloista tai riippuvuudesta lapseen. Ei luota sinuun, tai ei luota että lapsi pärjää tai että hänellä olisi hyvä olla ilman soittoja. Tai sitte pelkää lapsen unohtavan hänet. Kaipa niitä voi muitakin pelkoja olla.

No jospa lähi ihan itse käsittelisi tunteensa eikä käytä lastaan jonain ihme terapeuttina? Nythän oli kyse just siitä, että lapsikaan ei tahdo puhua/ahdistuu soittelusta.

Niinhän hänen pitäisi. Mutta ensimmäiseksi lähivanhemman pitää ymmärtää, että kyse on hänen omasta ongelmastaan. Eikä se liity lapseen mitenkään.

Normitilanteissa etän ei kannata puuttua. Tuossa teidän tilanteessa todellakin kannattaa laittaa rajat. Puhelin äänettömälle iltaisin? Rajat, että saa kommunikoida vain emojilla tms?