Miksi jotkut äidit liioittelevat ja rehvastelevat lastensa tulevaisuuden suunnitelmista?

Vierailija kirjoitti:

Yleensä ottaen huomaa että naiset aika estottomasti juttelee lastensa asioista eteenpäin.

Sen ymmärtää toki kun lapsi on taapero. Mutta jossain vaiheessa tietysti äitiyteen kuuluisi myös havaita oman lapsensa erillisyys ja kunnioittaa sitä esim. niin että ei juoruile lapsensa asioista - niin kuin ei muidenkaan ihmisten. On ne asiat sitten opiskeluun liittyviä tai poikakavereihin, tai muuhun.

Minkä verran itse höpisette lapsenne asioista kavereillenne tai työkavereillenne? Minkä ikäisiä lapsenne ovat? Onko koskaan  tullut mieleen että onko tämä juoruilu nyt asiallista ja mitä lapsesi siitä ajattelisi?

Tota... Siinä määrin ja siinä tyylilajissa puhun kuin miehestäkin eli aikuisista perheenjäsenistä. Lapsen opinnoista voi siis puhua.

Ja kyllä lapsetkin puhuvat vanhemmistaan. Perhe on osa elämääni, joten ei-kiusallisista asioista tietenkin voi puhua kavereille.

20, suomalainen kirjoitetaan pienellä kirjaimella. Miten et tällaista tiedä?

Vierailija kirjoitti:

"Kyllä minä ainakin olin niin ylpeä tyttäreni pääsystä yliopistoon, että kerroin sen töissä kaikille jo toukokuun alussa ennen lakkiaisia. Ihan tiedoksi: yliopistoon voi päästä ilman pääsykokeita esim. menesymällä hyvin kansallisissa tai kansainvälisissä tiedekilpailuissa."

Onnea tyttärellesi ja varmasti myös kannustaneille kotijoukoille.

Tiedoksi, tai en malta olla täydentämättä tietämättömille, että vain joihinkin ja hyvin harva opiskelu paikka Suomalaisesta yliopistosta on mahdollista saada, mitenkään muuten kuin pääsykokeiden kautta. - Tämä saattaa toisinaan olla jopa hieman turhauttavaa, jos ja kun on ahkeroinut lukiossa, niin saa toki lisäpisteita - jotka toki ovat arvokkaita- mutta jos on -syystä tai toisesta kirjoitukset on menneet "vain" hyvin, tai jopa alle niin eipä niiden varaan paljoa voi laskea,että varmasti, tai edes hyvin todennäköisesti saa  jatko-opiskelu paikan yliopistossa omalta/ yleiseltä suosikki alalta.

- En tiedä kannattaisiko näitä "tiede -kilpailuita" lisätä ja siten saada osa porukkaa innostumaan jostain oppiaineesta enemmänkin jo mahd. aikaisemmassa vaiheessa, kuten jo lukio aikana... Kun luullakseni esimerkiksi matikan - tai ylseisemmin luonnontieteiden - kiinnostusta lukiolaisten keskuudessa on yritetty lisätä näillä kilpailuilla.

En ole kuullut koskaan, että joku olisi saanut kilpailu voittona Suomalaisesta yliopistosta opiskelupaikan valtio/ yhteiskunnallisista -tieteistä/ humansitiselta -puolelta/ taiteista.... kärjistäen miltään perinteisesti nais-valtaisemmilta alalta. Sen sijaan jotkut etevimmät(?) ovat voineet saada opiskelupaikan matemaattis/ -luonnontieteelliseltä puolelta. - Näin todetessani en yhtään, tai mitenkään  halua väheksyä näitä paikkoja, pikimminkin päin vastoin.          

Kyllä niitä paikkoja on tarjolla lähes kaikilta tieteenaloilta oikeus- ja lääketiedettä lukuunottamatta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä ainakin olin niin ylpeä tyttäreni pääsystä yliopistoon, että kerroin sen töissä kaikille jo toukokuun alussa ennen lakkiaisia.

Ihan tiedoksi: yliopistoon voi päästä ilman pääsykokeita esim. menesymällä hyvin kansallisissa tai kansainvälisissä tiedekilpailuissa.

Varsinainen case in point tästä lasten kautta elämisestä. Tässä vielä erikseen painotetaan, ettei toki rahvaan joukossa pääsykokeeseen joutunut. :D