Mitkä asiat nuoruudessa enteilevöt mielenterveysongelmia myöhemmin

Perheväkivalta, koulukiusaaminen

Läheisten väheksyntä.

Kasvatuksella on paljon merkitystä. Millaiset vanhempasi olivat?

Kavereiden puute.

Suomi

Alkoholistivanhemmat

Yksinäisyys

Koulukiusaaminen vaikuttaa aina kiusatun psyykkeeseen, vaurioittaa pahasti itsetuntoa ja sen kehittymistä, vääristää käsitystä sosiaalisista suhteista ja vuorovaikutuksesta. On pahimman luokan henkistä väkivaltaa, joka jättää jälkensä. Se, miksi toiset sairastuvat vakavasti nuorena/aikuisena on perintötekijöiden, ympäristön ja suojaavien / altistavien tekijöiden yhteisvaikutusta. Toisilla ihmisillä on erityinen alttius sairastua psyykkisesti, mikäli kuormittavaa tekijöitä on paljon ja vastaavasti suojaavat tekijät ovat vähäisiä.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni munulla oli melko tavallinen nuoruus, olin kyllä koulukiusattu, mutta en kovin pahasti. Sittemmin olen joutunut psykiatriselle osastolle ja työelämässä vaikeuksiin , kun psyyke ei kestä.

Mitkä asiat jäävät kehittymättä ja miksi, jos psyykkeestä tulee heikko?

Onko kasvatuksella miten paljon merkitystä?

Se ympäristö, jossa olet kasvanut, on tärkein syy huonoon vointiisi. Kiusaaminen on vain pahentanut tilannetta. Sinun psyykesi ei ole heikko vaan olet kohdannut liikaa hylkäyksiä, rakkaudettomuutta, ymmärtämättömyyttä, yksinäisyyttä, oikeanlaisen vanhemmuuden puuttumista.

Vanhemmat, jotka eivät tee töitä, vaan löhöilevät yhteiskunnan rahoilla kotona. Niin äidit kuin isät.

Niitä asioita on niin monia ja ihmiset ovat niin erilaisia.

Minun lapsuudessa koettu

- Seksuaalinen hyväksikäyttö, jatkui pari vuotta. Olin n.5-7v.

- Lähdettiin äidin + sisarusten kanssa turvakotiin pakoon, kun isä yritti tappaa meidät, tai muutenvain riehui. Tämä ainakin x 3 ollessani eskarissa ja ala-asteella.

- Isäni pahoinpiteli minua ja sisaruksiani.

- Minulle todella läheinen ihminen kuoli, kun olin 11v.

- Minut raiskattiin, kun olin 11v ja toisen kerran ollessani 13v.

- Sain masennuksesta dg:n 13-veenä ja jouduin suljetun osaston kautta lastenkotiin, josta pääsin pari kk sitten pois. Olen 18-v.

- Minua on koulukiusattu oikeastaan koko sen ajan, mitä olen ollut koulussa.

Enkä tästä kaikesta huolimatta edes koe olevani kovin masentunut, tai mielenterveyshäiriöinen. Kaverini taas, jok tulee hyvästä perheestä, jolla oli hyvä lapsuus ja kaikki periaatteessa ok, on masentunut "ilman syytä" ja koen, että kaverini on oikeasti masentunut ja minulla on vain jotain pientä.

Se, mikä saattaa aiheuttaa vakavan masennuksen toisella, ei tee toiselle mitään.

Pistäpä se pullo nyt kiinni Ap.

Ulkonäkö ja sen puutteet.

Vierailija kirjoitti:

Kavereiden puute.

Ilman heitä on niin vaikea kapinoiden kasvaa tasapainoiseen aikuisuuteen...