Lue keskustelun säännöt.
"Uusi elämä", pitkän harkinnan jälkeen.
07.04.2016 |
Olemme päättäneet aloittaa uudenlaisen, huolettomamman, elämäntavan. Emme jaksaa enää tässä oravanpyörässä, jossa koko ajan pitää kartuttaa ja ylläpitää omaisuutta. Koko ajan pitää yrittää olla askelen edellä kaikesta, ja elämästä on tullut "sittenkun" -elämää. Sittenkun sitä, ja sittenkun tätä. Aioimme myydä kaiken omaisuutemme (paitsi auto ja metsätilat), ja muutamme vaatimattomaan ja pieneen asuntoon. Muutamme kaiken omaisuuden rahaksi säästöjemme seuraksi pankkitilille. Emme enää kartuta omaisuutta muuten kuin kasvattamalla pankkitiliä. Inhottaa kaikki tämä tavaramäärä, jota emme oikeasti tarvitse. Haluamme palata siihen aikaan kun meillä ei ollut mitään tavaraa tai omaisuutta, mutta sillä erolla tietenkin, että nyt olisi vain rahallista säästöä pankissa. Niitä varoja voisimme käyttää asioihin, jotka toisivat henkistä, ja miksei ruumiillistakin hyvää. Voisimme lentää ulkomaille, ja tehdä pitkiä patikointiretkiä kauniissa ympäristöissä. Saisimme nähdä maailmaa, sen sijaan, että hankkisimme omaisuutta ja tavaraa, joka ei näytä lisäävän onnellisuuttamme.
Kommentit (6)
Raha antaa vapauden olla ja mennä. Rahattomuus ei houkuttele, kun sen on joskus kokenut.
Terv. keskustelun aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olemme päättäneet aloittaa uudenlaisen, huolettomamman, elämäntavan. Emme jaksaa enää tässä oravanpyörässä, jossa koko ajan pitää kartuttaa ja ylläpitää omaisuutta. Koko ajan pitää yrittää olla askelen edellä kaikesta, ja elämästä on tullut "sittenkun" -elämää. Sittenkun sitä, ja sittenkun tätä. Aioimme myydä kaiken omaisuutemme (paitsi auto ja metsätilat), ja muutamme vaatimattomaan ja pieneen asuntoon. Muutamme kaiken omaisuuden rahaksi säästöjemme seuraksi pankkitilille. Emme enää kartuta omaisuutta muuten kuin kasvattamalla pankkitiliä. Inhottaa kaikki tämä tavaramäärä, jota emme oikeasti tarvitse. Haluamme palata siihen aikaan kun meillä ei ollut mitään tavaraa tai omaisuutta, mutta sillä erolla tietenkin, että nyt olisi vain rahallista säästöä pankissa. Niitä varoja voisimme käyttää asioihin, jotka toisivat henkistä, ja miksei ruumiillistakin hyvää. Voisimme lentää ulkomaille, ja tehdä pitkiä patikointiretkiä kauniissa ympäristöissä. Saisimme nähdä maailmaa, sen sijaan, että hankkisimme omaisuutta ja tavaraa, joka ei näytä lisäävän onnellisuuttamme.
Eikö teidän kädet väsy?
[/quote] Eikö teidän kädet väsy?[/quote] Täh, etkö tiedä, että ihminen ei pysty lentämään?
Eeh, putosin! Kyllä varmana tosiaan kädet väsyy. Toivottavasti riittäisi edes Ruotsin patikointimaastot!
Nyt kun olemme tämän päätöksen tehneet, niin alkaa ehkä kaikista työläin vaihe eli omaisuuden myyminen. Ensin pitää selvittää kaikki irtain omaisuus, kaikki h...tin tavarat pitää myydä tai antaa pois. Sitten pitää myydä asunto. Tunnetasolla saattaa vielä jotenkin roikkua ajatuksessa, että eihän kotia voi myydä, mutta on kuitenkin muutettu usein, eikä silti ole koskaan tarvinnut kodittomana olla. Mieli kuitenkin huutaa koko ajan vapautusta ja vapautta. Työ kuitenkin sitoo aikaa ja energiaa, ja sen voi sille antaa. Aikaahan tämä prosessi vie, mutta meillä ei ole aikataulua muuten kuin, että kesäloman jälkeen panemme talon myyntiin. Sitä ennen pitää olla talo jotakuinkin tyhjä ja huollettu.
Terv. keskustelun aloittaja
Miksi sitä rahaa pitää jättää tilille? Eikö olisi paljon jännittävämpää kun ei tietäisi miten huomisen eväät hankitaan?