Uskotko patriarkaatin (= yhteiskunnallisen miesvallan) olemassaoloon?
Uskotko patriarkaatin (= yhteiskunnallisen miesvallan) olemassaoloon?
klo 15:16 | 7.4.2016
Vai uskotko, että miesten yliedustus naisiin nähden politiikan, hallinnon ja talouden johtavissa asemissa johtuu jostain muusta kuin patriarkaalisesta rakenteesta ja perinteestä, jossa miehet suosivat toisiaan ja valta siirtyy "isältä pojalle" (joskus kirjaimellisestikin)?
Johtuuko se sinusta enemmänkin siitä, että naiset itse eivät valitse johtavia asemia, koska eivät tunne vetoa siihen tai jopa siitä, ettei naisilla ole kykyä ja lahjakkuutta toimia niissä?
Vai mistä?
Määritteletkö itsesi feministiksi, jos sinulta kysytään sitä?
Sivut
Uskon ja toivon. Se on ainoa jolla tapaa sivistys voi säilyä.
Naiset (iso osa) ovat aina vaihtaneet valloittajien puolelle miehitystilanteessa.
Palstamammathan ovat itse moneen kertaan myöntäneet, että muumilaulut, sormivärit ja vastuunpakoilu on tärkeämpää kuin oma ura tai todellinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
En usko mihinkään patriarkaatin salaliittoon joka järjestelmällisesti sulkee naiset ulos. Toki pienissä piireissä tällaista ulossulkemista varmasti esiintyy, mutta siis noin isompana kuviona.
Minusta näyttää että riittävän monia naisia ei vaan kiinnosta tarpeeksi nuo johtotehtävät, että niiden tavoittelun takia uhrattaisiin esim. perhehaaveet. Naisellahan aika usein käytännössä jos haluaa menestyä, on parhaat lastentekovuodet uhrattava työlle, kun taas mies voi tehdä vaativaakin uraa vaikka taloudessa on pieniä lapsia.
Itsekin olen tehnyt ihan tietoisen päätöksen etten halua mitään uraa tai asemaa. Minä vaan tykkään rennosta elämästä, ja työ on vain pakollinen paha jota pitää tehdä että saa riittävästi rahaa että elää. Yhtään minuuttia enempää en siihen halua tuhlata kuin täytyy, eikä minua kiinnosta tai motivoi lainkaan enempi raha, valta, tai ihmisten arvostus.
Naisille ehkä elämän säilyttäminen on tärkeämpää kuin se, mikä valtio piirtää asuinalueen omien rajojensa sisään. Esim. minulle on ihan sama, ollanko me Suomea, Ruotsia tai Venäjää. Ihmisiä niissä kaikissa asuu, ja kyllä mekin pystyttäisiin niissä asumaan. Inhoan koko kansallisvaltioaatetta, ja toivoisin että eräänä päivänä ei enää ole mitään kansallisvaltioita.
Naisilla on historiallisesti ollut vasta huomattavan lyhyt aika, jona on taattu samanlainen lainsäädännöllinen asema ja oikeudet mitä miehille. Sosiaaliset näkemykset naiseudesta ja naisten kyvyistä estävät rakenteellisesti ja sosiaalisaation kautta naisten siirtymistä valta-asemiin. Tämä sama ilmiö tapahtuu käänteisesti jos tarkastellaan sitä mikseivät esim. miehet koe itselleen luontaiseksi hakeutua sosiaali- ja terveysaloille.
Olen feministi.
Ei tässä mistään salaliitosta ole kyse vaan pitkästä perinteestä. On myös joitain matriarkaalisia yhteisöjä. Feminismi tuli paljon myöhemmin. Itsenäisiä naisia on ollut aina, mutta ne eivät ole juurikaan kiinnostaneet historiankirjoittajia. En tiedä olenko feministi. Mitä se edes enää tarkoittaa?
Valtaosa suomalaisista miehistäkin sai äänioikeuden samaan aikaan naisten kanssa, eikä miesten asema ole ollut ennen 50-lukua millään tavalla valta- tai asemaautomaatti.
Tämä teiltä yhden totuuden huutajilta AINA unohtuu. Luepa historiankirjasi uudestaan , äläkä uhriudu muutamalla ulkoa opettelemallasi lauseella jokaisessa keskustelussa.
Pienemmässä mittakaavassa miesten pääsyä johtotehtäviin selittää uskoakseni myös se, että koska valitsijat ovat miehiä, he herkemmin pitävät itsensä kaltaistaan hakijaa parhaana ja sopivampana hakijana - ja yleensä tuo itsen kaltainen edustaa samaa sukupuolta.
Naiset eivät ehkä tunne myöskään vetoa valtaa kohtaan, mutta eiköhän se johdu enemmän kulttuurista kuin kromosomeista. Naisilla on ollut paperillakin tasa-arvo vasta hetken, joten muutos ottaa aikansa.
Älä syytä uhrittelusta ja samalla mene heti henkilökohtaisuuksiin kommentoidessasi täällä joillekin. Tekee kommenteistasi heti vastaamiskelvottomia, minkä lisäksi tietoutesi on selkeästi hyvin heikkoa. En aio alkaa kertaamaan historiaa sinulle, sillä se on kyllä saatavilla netissäkin jos jaksat hieman googlailla.
Yleensä en puutu ala- ja yläpeukkutilanteeseen, mutta nyt ihmetyttää, miksi aloitusviestini on saanut (pelkästään) alapeukkuja noin paljon? En edes itse esittänyt mitään kantaa esittämääni kysymykseen ja muotoilin kysymyksen neutraalisti. Kysymyksen esiinnostaminen itsessään aiheuttaa närää? Miksihän...
Sheimaaminen, tuo feministin paras keino keskustella. Faktoista valehtelemisen ja uhriutumisen lisäksi.
Omalla kohdallani ainakin näin. Mutta onko siinä sitten jotain pahaa? Miksi pitäisi arvottaa vallan, rahan tai ihmiskunnian tavoittelu automaattisesti jotenkin arvostettavammaksi kuin arkinen toiminta ruohonjuuritasolla lasten kasvattamiseksi ja kodin hoitamiseksi, siis elämän ylläpitämiseksi ja hoivaamiseksi.
Tiesithän, että Hitler pääsi valtaan naisten äänillä? Miehet äänestivät vastaan.
Mutta jatka toki kuukautisveristä marttyyrivirttäsi.
Palstafeministeillä on aina defenssit päällä ja jokaista aihepiiriä liippaavaa keskustelua lähestytään uhrimentaliteetilla, denialismilla ja misandrisesti. Et ilmoittautunut aloituksessasi olevasi miesvihaaja ja änkyräfeministi, siksi sinut "teilattiin" alapeukuilla, koska et ollut selkeästi heidän kannallaan.
Patriarkaattia kuten feminismi sen kuvaa ei ole ikinä ollut. Sivilisaatio on toki miesten työn tulos mutta sen rakentaminen on ollut paljon raskaampi ja epäkiitollisempi tehtävä kuin annetaan ymmärtää.
Hämmentää suorastaan naisten tietämättömyys ja epäkiitollisuus tämän suhteen. Missä on ylivuotavat kiitokset suurmiehille, joiden keksintöjen ansiosta ihminen elää 80 vuotiaaksi.
Mutta, lännen kultainen aika on lopussa. Kun annoimme äänioikeuden naisille, olisimme voineet jakaa sen samalla lapsille ja lemmikeille.
En kyllä ole tiennyt. Nyt kaivattaisiin luotettavaa lähdettä tälle väitteelle. Varsinkin kun oli tunnettua että Hitlerillä oli äärimmäisen konservatiivinen näkemys naisten soveliaasta asemasta, eli naisen tehtävä oli synnyttää lapsia ja hoitaa kotia...
Sen kyllä tiedän että sitten kun Hitler oli jo vallassa, niin myös naisia toimi sotilaallisissa yms tehtävissä, esim. ns. Hitlerin raivottaret.
Eli toisin sanoen et usko pahaan patriarkaattiin?
Jospa vaikka, niinqu, googlaat. En halua kutsua sinua idiootiksi, joten teethän niin, lapsenmielinen?
En usko. Uskon, että nainen joka haluaa menestyä perinteisen miehisillä aloilla tai alueilla voi niin tehdä. Useimmat meistä emme vaan halua. Mutta on se mahdollista, oma siskonikin on erittäin miehisen alan yrityksen johtokunnassa. Hän tiesi jo lapsena mitä haluaa, sanoi tomerasti ettei koskaan mene naimisiin ja että hänestä tulee iso pomo ja kulkee hienona New Yorkin katuja! Helsingissä ihan kyllä asuu, mutta 40 ikävuoteen mennessä ei ole naimisiin mennyt eikä lapsia hankkinut, ja uralla on mennyt hyvin. Me kunnioitamme molemmat toistemme elämäntapaa, koska ymmärrämme että molemmanlaisia tarvitaan: niitä jotka rakentavat yrityksiä ja yhteiskuntaa ja niitä, joiden rooli on pitää yllä arjen pyörimistä (en minäkään kotiäiti pelkästään ole vaan it-alalla, mutta ihan peruskoodari, enkä halua siitä mihinkään edetäkään).
Lähde? Eiköhän se ollut vähän toiste päin...
Sivut