Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Totaalisen kyllästyny omaan parisuhteeseen. Avopuolison kanssa edelleen samat riidanaiheet ku ollu jo useamman vuoden. Monesti oon koittanut että erottais ku homma ei vaan tunnu toimivan. Se ei vaan kuulemma sovi ja jos mä halun erota niin menetän kuulemma enemmän oikeuksia lapseemme. Mitä en taas ymmärrä enkä hyväksy, koska olen ollut täysillä mukana lapsemme kasvatuksessa, lukenut iltasadut ja laulanu uneen, vaihtanu vaipat ja pessyt pissalakanoita. Opettanut asioita ja viettänyt aikaa, tehollakin istunut ja ollut huolesta sekaisin ja pelännyt ja ennen kaikkea rakastanut kuin lasta kuuluu rakastaa.
Yhteinen arki ei vaan ota toimiakseen. Seksiä on silloin tällöin, vähemmän kuin normaalisti olisi ja tämä tulee minun puolelta. Ei vaan hotsita panna jos toisen naamavärkki aiheuttaa hampaiden kiristystä. Silti useimmiten siitä seksistä puuttuu juuri se jokin, se yhteys ja yhteenkuuluvuuden osoitus, eli se on useimmiten vain seksiä. Lisäksi siitä om tullut aika orgasmikeskeistä, mikä vie itseltä joskus vähän haluja. Vaikka olen tietty sitä mieltä että naisen nautinto on ihan yhtä tärkeää. Tätä on hieman hankala selittää, vaatisi ehkä oman aloituksensa.
Töissä kun tapaan muita naisia, ihastun heihin herkästi ja haaveilen muista naisista. Joskus toivon jotain pientä romanssia, mutta ehkä en lähde sellaista kuitenkaan hakemaan, ensin se kai kuuluisi erota.
Sekin vie vähän makua tästä koko suhteesta, että erota ei voi sovussa, että siihen ei suostuta, kenen parasta tässä suhteessa sitten ajatellaan edes. Ahdistavaa

  • ylös 9
  • alas 0

Kommentit (11)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olet kyllästynyt itseesi.

Osittain totta myös tämä. Joskus on hankala pitää itseään vireessä ja aktiivisena, sekä tehdä niitä omia asioita joista saa voimaa ja sellaista hyvänolon tunnetta nimenomaan itsestä kun törmää joka toinen päivä samoihin ärsyttäviin riitoihin milloin mistäkin.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kyllästynyt itseesi.

Osittain totta myös tämä. Joskus on hankala pitää itseään vireessä ja aktiivisena, sekä tehdä niitä omia asioita joista saa voimaa ja sellaista hyvänolon tunnetta nimenomaan itsestä kun törmää joka toinen päivä samoihin ärsyttäviin riitoihin milloin mistäkin.

Ap


Tilanteesi kuulostaa samalta tosiaan kuin omani. Tiedän olevani kyllästynyt itseeni, arkeeni, mieheen siinä samalla ja siksipä arki on pitkälti tuota mitä kuvaat. Meillä parisuhteessa ollaan molemmat tuossa tilassa. Sitten tulee ne vanhat kliseet, että toista et voi muuttaa, vaan itseäsi ja silti tuntuu että sekin turhaa kun koen olevani ainoa joka viitsii edes miettiä muuta vaihtoehtoa, kun että kaikki vika olisi vain kumppanissa. Meillä edessä on ero. Toivottavasti te saatte molemmat pähkäiltyä tilanteenne paremmi päin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kyllästynyt itseesi.

Osittain totta myös tämä. Joskus on hankala pitää itseään vireessä ja aktiivisena, sekä tehdä niitä omia asioita joista saa voimaa ja sellaista hyvänolon tunnetta nimenomaan itsestä kun törmää joka toinen päivä samoihin ärsyttäviin riitoihin milloin mistäkin.

Ap


Tilanteesi kuulostaa samalta tosiaan kuin omani. Tiedän olevani kyllästynyt itseeni, arkeeni, mieheen siinä samalla ja siksipä arki on pitkälti tuota mitä kuvaat. Meillä parisuhteessa ollaan molemmat tuossa tilassa. Sitten tulee ne vanhat kliseet, että toista et voi muuttaa, vaan itseäsi ja silti tuntuu että sekin turhaa kun koen olevani ainoa joka viitsii edes miettiä muuta vaihtoehtoa, kun että kaikki vika olisi vain kumppanissa. Meillä edessä on ero. Toivottavasti te saatte molemmat pähkäiltyä tilanteenne paremmi päin.

Saas nähä kuin käy. Ihminen voi muuttua vasta itse sitä halutessaan.
Tsemppiä teille.

Vierailija

Eniten tässä risoo se, että en ymmärrä miten muka lapsi kuuluisi enemmän äidilleen. Suomessa ei taida vanhemmat tosiaan olla samalla viivalla.

Ylipäänsä, lapsen etua kuuluisi tavoitella!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Onko teillä joskus sitten ollut asiat oikein hyvin? Vai alussa ok ja nyt paskempaa?

Ehkä välillä ollut vähän siedettävämpiä aikoja, pari tosi hyvää lomamatkaa. Vähän vaikeaa ollut suurimman osan ajasta.

Vierailija

Et kerro, miksi teillä riidellään samoista asioista koko ajan. Jompi kumpi jumittaa? Kumpi?

Ei kuulosta kovin kivalta tuo, että riidat ovat "ärsyttäviä". Sanavalintasi antaa ymmärtää, että sinä olet se, joka ei suostu ottamaan toisen näkökulmaa huomioon ollenkaan. Vai olenko väärässä?

Meinaan, jos näin on, niin ethän sinäkään silloin ihan kaikkeasi lapsen eteen tee. Kuten esimerkiksi luovu väärästä ylpeydestä. Eroat mieluummin kuin haluat tietää, miksi toinen hakeutuu riitelemään tarpeettomista asioista kerta toisensa jälkeen?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Et kerro, miksi teillä riidellään samoista asioista koko ajan. Jompi kumpi jumittaa? Kumpi?

Ei kuulosta kovin kivalta tuo, että riidat ovat "ärsyttäviä". Sanavalintasi antaa ymmärtää, että sinä olet se, joka ei suostu ottamaan toisen näkökulmaa huomioon ollenkaan. Vai olenko väärässä?

Meinaan, jos näin on, niin ethän sinäkään silloin ihan kaikkeasi lapsen eteen tee. Kuten esimerkiksi luovu väärästä ylpeydestä. Eroat mieluummin kuin haluat tietää, miksi toinen hakeutuu riitelemään tarpeettomista asioista kerta toisensa jälkeen?

"Ärsyttävä" on vähän heikko ilmaus. Enemmän ne riidat suorastaan vi***taa ja oon huomannu että ne on alkanu aiheuttaa myös jossain määrin ahdistusta ja ehkä jopa myös masennusta.
Syy on ilmeisesti minun. Teen kaiken aina väärin ja huonosti, enkä tee tarpeeksi. Itse en taas sitä ymmärrä koska omasta mielestäni tehdään asioita ihan tasavertaisesti. On tietty totta että on asioita missä olen sanonut olevani vähän huono ja erilainen. Teen jotkin asiat toisin, mutta silti teen.
Olen kuulemma myös tuhlari ja itsekäs, käytän rahoja vain itseeni. Vaikka kyllä maksan suuremman osan talouden menoista on mulla tosin suuremmat tulot, mikä on tietty loogista että maksan enemmän. Käytetään pitkälti rahoja eri asioihin vain.
Olen myös kysynyt häneltä, että minkä ihmeen takia hän on minun kanssa jos kaikki on vain paskaa. Tätä en itse ymmärrä, kaiken järjen mukaan minuahan se tässä pitäisi olla ulos potkimassa. Mikään ei tunnu riittävän eikä kelpaavan. Enkä myöskään suostu siihen, että kaikki asiat tehdään vain kuin toinen haluaa. Se on sit sitä että toinen tulee vain hiljaisena perässä ja katkerana.

Vierailija

itse taitaisin ottaa lapsivapaan illan ja istahtaa alas puolison kanssa keskustelemaan, josko tämä vielä tosiaan haluaa jatkaa yhdessä, ja jos tämä haluaa, mitä suhteen eteen pitäisi tehdä, jotta siitä tulisi toimivampi. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
itse taitaisin ottaa lapsivapaan illan ja istahtaa alas puolison kanssa keskustelemaan, josko tämä vielä tosiaan haluaa jatkaa yhdessä, ja jos tämä haluaa, mitä suhteen eteen pitäisi tehdä, jotta siitä tulisi toimivampi. 

Niin pitää tehdä. Tosin on kyllä tehty aiemmin jo. Itsellä on ollut lähinnä vaan yksi ehto ja se on ollut se, että se riehuminen ja huutaminen saisi luvan loppua, sen jälkeen olisin itse valmis keskustelemaan enemmän suhteesta ja sen tulevaisuudesta. Hän on kyllä sanonut että pitäisi hankkia lisää lapsia ja kaipailee kihloihin ja muuta, mä en tähän paskaan ala lisää lapsia tekemään. Jatkunut jo liian pitkään tälläinen meno, että itsellä on loppunut usko tulevaan. Kyllähän sekin on tietysti omiaan lisäämään jännitettä, koska olen tämän jo sanonut useasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla