On niiiin säälittävää, että palstailen varmasti vielä parinkymmenen vuoden päästäkin.
Sit muistelen nuoruuttani nelikymppisenä palstakonkarina ja annan hyviä neuvoja, jos muistan mistä puhun.
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt 16 vuotta. :D
Sama! Siksi onkin turha kuvitella, että tulevaisuus muka menisi toisin!
Vierailija kirjoitti:
Lisää siihen vielä parikymmentä vuotta.
Joo näin ajattelinkin, mutta se kuulosti niin kamalan paljon pahemmalta...
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt 16 vuotta. :D
Ei vittu! Minulla on vasta ensimmäinen vuosi menossa. Ehken toivoisi aivan yhtä pitkää rupeamaa.
Hei! Olen nelikymppinen ja palstaillut on-off siinä kymmenisen vuotta... ;-) Mulla on myös kolme lasta ja mies ja vaativa työ, eli ei tää nyt niin huom tilanne ole. :-) Täällä käy kaikenlaista sakkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt 16 vuotta. :D
Ei vittu! Minulla on vasta ensimmäinen vuosi menossa. Ehken toivoisi aivan yhtä pitkää rupeamaa.
Vähän puolustelen, etten mä täällä joka päivä pyöri. Enkä edes joka kuukausi.. mulla taisi puolenvuoden paussikin olla. Joskus tulee koukuttavampi fiilis ja joskus taas ei yhtään jaksa samoja asioita pyöritellä vuodesta toiseen.
Aloitin silloin, kun esikoista alettiin puuhata.. Mulla ei ollut naispuolisia kavereita samassa elämänvaiheessa, joten kaipasin juttuseuraa. No, tässä sitä höpötellään yhä.
Joo. T. N 51 vuotta, aikuiset lapset. Eikö ole parempaa tekemistä? Olisi vaikka millä mitalla. En vaan pääse tästä mihinkään just nyt.
Mua säälittää että roikun noissa aina uudelleen aloitetuissa terveiset -ketjuissa. Oon seurannut ja välillä kirjoitellutkin siihen ensimmäiseen (noin vuosi sitten ilmestyneeseen), osaan2, osaan3, osaan5 ja nyt tähän uusimpaan "terkut" versioon. Osaa 4 en koskaan nähnyt. Taisin olla silloin hetken jopa onnellisesti parisuhteessa. Nyt jälleen kaipailen samaa miestä kuin osassa1. Eikä se tilanne muutu, mies on elämässäni ainakin silloin tällöin, halusin tai en, enkä voi koskaan häntä saada. Huoh.
Lisää siihen vielä parikymmentä vuotta.