Anopin asettaminen holhouksen alaiseksi - miten?
Miten minusta voisi tulla anopin laillinen huoltaja, mitä prosessi vaatii ja kuinka paljon anopin omaa osallistumista kaivataan? Kokemuksia?
Alkaisi uusi aikakausi meidän suvussa...
Kommentit (12)
Huoltaja ja holhooja on kaksi eri asiaa, samoin edunvalvoja. Mikä haluaisit olla?
Helppoa. Kierrät kolme kertaa palstan ympäri hokien Anoppi Vajaavaltainen, ja siinä se.
Hakemus joko maistraattiin tai käräjäoikeuteen, Maistraatin sivuilta lomakkeet, joilla anoppisi suostuu vapaaehtoiseen edunvalvontaan, sinun suostumuksesi ja perustelut. Tarvittaessa lääkärin lausunto mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Hakemus joko maistraattiin tai käräjäoikeuteen, Maistraatin sivuilta lomakkeet, joilla anoppisi suostuu vapaaehtoiseen edunvalvontaan, sinun suostumuksesi ja perustelut. Tarvittaessa lääkärin lausunto mukaan.
Kuulostaapa helpolta, pitää perehtyä. Onko tuo vapaaehtoinen edunvalvonta peruttavissa ja saako sillä täyden oikeuden anopin omaisuuteen? AP.
Ei edunvalvoja saa mitään oikeutta käyttää valvottavan omaisuutta oman mielensä mukaan omiin menoihinsa.
Edunvalvojan pitää ajaa anopin etua. Ei muiden sukulaisten.
Vau, oletko ollenkaan miettinyt mihin sitoudut?
Jos rupeat anoppisi edunvalvojaksi, olet joka vuosi tilivelvollinen maistraatille siitä, miten olet anoppisi omaisuutta käyttänyt. Tuomiot on aika kovia, kun kavalletaan lähes 100-vuotiailta isovanhemmilta kymmeniä tuhansia euroja ja jätetään samalla heidän laskunsa maksamatta (vrt. esim. Kurikan tapaus). Onko anoppisi muistisairas? Jos on, suosittelisin, että hankit hänelle virkansa puolesta edunvalvontaa tekevän edunvalvojan ja vältyt itse vankilatuomiolta. Edunvalvontaa varten tarvitaan aina lääkärinlausunto.
Jotenkin tuntuu siltä, että anoppi ei tiedä mitään miniänsä suunnitelmista.
Olen ollut edunvalvojana eräälle sukulaiselle ja sanon kyllä että olipa vittumainen homma tehdä se selvitys maistraatille aina. Alkuperäiset tiliotteet sinne, pankista piti hakea välillä allekirjoitettuja ja leimattuja saldotodistuksia. Joka ainut kuitti piti säilyttää ja kaikki piti täsmätä tiliotteisiin. Kaikkein vittumaisinta oli käteinen raha jota piti olla käytettävissä vanhainkodissa joihinkin satunnaisiin menoihin, jos henkilö halusi vaikka käydä jäätelöllä tms. Pyysin aina allekirjoitetun todistuksen jättämieni rahojen määrästä, jotta sain tiliotteelle todistuskappaleen mihin on nostettu käteistä. Sanoin vanhainkodille että kaikesta pitää olla kuitti mihin rahaa käytetään. Sitten kun menen hakemaan kuitteja niin siellä on vaikka 16 euron kuitit ja 80 euroa rahaa käytetty. Koita siinä sitten tehdä selvitystä maitraatille että minä en saakeli niitä rahoja ole vienyt.
Jokaisessa kuitissa pitää näkyä mitä on ostettu ja ne tarkastavat kyllä niitä. Ei voi esim olla mahdollista että olet 80-vuotiaan miehen edunvalvoja ja hänen tililtään on maksettu 200 euron ostokset ja kuitilla näkyy että on ostettu rintaliivit ja alushousut.
Että jos huijaamaan meinaat alkaa niin unohda koko juttu.
Minäkin olen ollut edunvalvojana. Ei mitään ongelmaa, kun päämies oli todella niin dementoitunut, että ei edes käyttövaroja juuri ollut, ja kaikki laskut maksettiin pankkitililtä. Maistraatille riitti pelkät tiliotteet, joissa näkyi jokainen maksu.
Koko kymmenen vuoden ajan tulivat kaikki vuositilit leimalla "hyväksytään huomautuksitta" eikä kertaakaan pyydetty lisäselvityksiä, eikä yhtään kuittia tarvinnut lähettää nähtäväksi.
Oikeasti käyttövarat ovat juuri niitä, joista ei tarvitse olla kuitteja vaan päämies saa hurveltaa ne ihan miten mielensä tekee.
En tiedä, onko sitten eroa maistraateissa, vai onko ollut jotenkin erikoisen epäselvä tämä 11:n tapaus.
"Uusi aika" ei taida holhouksella onnistua, sillä joka tapauksessa on toimittava päämiehen tahdon mukaan, isompiin päätöksiin oltava maistraatin lupa ja edunvalvojaksi ei noin vaan ryhdytä, vaan pitää olla lääkärintodistus, omaisia kuullaan myös edunvalvonnan tarpeesta, ja asianomaista itseään myös. Päätöksen tekee sitten oikeus.
Valotatko hieman tämän anoppisi tilaa?