Tupakoivatko isovanhempasi koko ikänsä ilman haittaa?

Isän isä kuoli keuhkokuumeeseen, kun isäni oli reilu parikymppinen. Äitini isä on vielä elossa, mutta sairasti kurkkusyövän ja ihan järkyttävää tukehduttavaa limayskää hänellä on, nyt ikää about 76 vuotta.

Mummu lopetti 70-vuotiaana ja eli vielä 99-vuotiaaksi. Pappa kuoli keuhkosyöpään 71v. Äitini kuoli keuhkosyöpään 65v ja isäni, 64v, sairastaa keuhkoahtaumaa ja tupakoi edelleen. Minä lopetin kolme vuotta sitten..

Minulla isä on 87-vuotias, aina polttanut. 

On tietysti vanhuuden vaivoja, verenpainetauti jne. Mutta ei kai nyt tuon ikäinen ihan terve olisi ilman tupakointiakaan. 

Äitini on 75-vuotias, on polttanut aiemmin, mutta n. viisikymppisenä lopettanut. Ei erityisiä diagnooseja. 

Mutta paras on isäni isä, joka eli 102-vuotiaaksi ja kärytti (kuulemma) kuin korsteeni pikkupojasta alkaen. Tietysti tässä vähän legendaa mukana. 

Mutta ei se tupakka kaikkia tapa. Kova riski se kuitenkin terveydelle on eli kannattaako sitä ruveta testaamaan kuuluuko tähän vahvimpaan ryhmään? En minä ainakaan lähtenyt tähän, vaikka geenit vaikuttavat suotuisilta. 

Lapsistani yksi (kaikki siis aikuisia) polttaa ja olen siitä suruissani. En tosin koskaan saarnaa asiasta, omia valintoja nuo ovat. 

Ei, mummo poltti jonnekin 6-kymppiseksi asti ja lopetti kun sai astman.

Yksi kuoli keuhkosyöpään ennen aikojaan. Toinen poltti, mutta lopetti, kun tuli keuhko-oireita. Kuoli vanhuuteen. Kaksi isovanhempaa ei polttanut. Toinen kuoli syöpään vanhana (ei keuhko tai suu) ja toinen heikkeni jatkuvista raskauksista ja kuoli kait raskaaseen elämään ja kulkutautiin ennen aikojaan.

Suvussa on allergiasairauksia, eikä me polteta, koska keuhkotkaan eivät sitä kestäisi. Yksi tosin polttaa ja hänellä onkin keuhkoahtaumatauti, johtuen tupakasta. Saattaa kuolla ennen aikojaan.

Ei, äidin äiti poltti useamman askin kevyt 1:stä päivässä, ja kuoli reilu kuuskymppisenä keuhkosyöpään sairastettuaan aika pitkään. Ja poltti loppuun saakka.

Äiti hiljattain lopetti, rupesi vissiin ahistamaan kuten anoppiakin, anopilla todettiin keuhkoahtaumatauti. Isä ei ole pystynyt lopettamaan. Alle 70v ovat mun vanhemmat, röökiä on palanut.

Mummot ei polttaneet, mutta paapat polttelivat, toinen Työmiestä ja toinen piippua. Molemmat kuolivat 6-kymmpisinä, toinen keuhkosyöpään ja toinen mahasyöpään.

Myös vanhempani olivat tupakoitsijoita nuoresta alkaen. Äidillä jouduttiin alaraajojen valtimokovettumataudin vuoksi laittamaan Y-proteesi verisuoniin 5-kymppisenä. Vajaa 6-kymppisenä hänellä todettiin keuhkosyöpä, josta selvisi. 70-v täytettyään hän on sairastanut jo kahdesti aivoinfarktin. Isällä ei vielä mitään keuhkoahtaumaa suurempaa sairautta, lopetti tupakoinnin hänkin, kun äiti sai keuhkosyövän.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin omani polttivat kaiken aikaa ja elivät kasikymppisiksi. Ei ainakaan tupakka vienyt hautaan.

Kiinnostaisi tietää, mikä heidän kuolinsyynsä sitten oli, jos ei tupakan aiheuttama tauti?

Isän isä vaan polttanut, hänellä oli diabetes ja kuoli sydänkohtaukseen kun oli reilu viisikymppinen.

Vierailija kirjoitti:

Ei, mummo poltti jonnekin 6-kymppiseksi asti ja lopetti kun sai astman.

Eiköhän se ollut keuhkoahtaumatauti.

Vierailija kirjoitti:

Äiti hiljattain lopetti, rupesi vissiin ahistamaan kuten anoppiakin, anopilla todettiin keuhkoahtaumatauti. Isä ei ole pystynyt lopettamaan. Alle 70v ovat mun vanhemmat, röökiä on palanut.

Niin joo, isovanhemmat... Eivät polttaneet ollenkaan. Mun vaari oli lenkkeilijä henkeen ja vereen, juoksi citymaratooniakin vanhoilla päivillään ja eli yli 90-vuotiaaksi. Meni siinä ehtoopuolellaan vielä uusiin naimisiinkin.

Isovanhemmistani vain yksi harrasti ylipäätään tupakan polttoa, isänisäni.

Hänkin lopetti kuulemma heti kun esikoistaan alkoivat odottaa, tiedä sitten miksi - tuskin silloin 50-luvulla niin terveysvalistusta vielä oli.

Elivät 80-kymppisiksi, ihan perusterveinä koko ikänsä ei ikinä lekurissa (paitsi mummo synnyttämässä kävi).

Vanhan ajan tevaskantoja joita ei kaatanut mikään elämän tapahtuma.

Tilastojen mukaan tupakointi lyhentää elinikää n. kymmenellä vuodella. 

Tilastot toki ovat vain keskiarvoja ja joku voi selvitä reilusti keskimääräisen elinajanodotteen yläpuolelle, vaikka on tupakkamiehiä/-naisia. 

Kiistämätön fakta kuitenkin on, että tupakointi on erittäin vahingollista. Eli vaikka kuinka kaivaisi esimerkkejä näistä harvinaisista jääristä, jotka satavuotiaina viimeiseksi toiveekseen haluavat savukkeen, niin poikkeuksiksi ne jäävät. 

Olet onnekas, kun äitisi selvisi keuhkosyövästä! Oma isäni kuoli siihen 60-vuotiaana sairastettuaan vain muutaman kuukauden :, (

Kaksi isovanhempaa poltti. Toinen kuoli keuhkosyöpään ja toinen keuhkoahtaumaan. 

Eivät. Kolme ei tupakoinut ollenkaan. Yksi tupakoi nuorempana, lopetti ennen vanhuutta ja oli keuhko-ongelmia.

Isän äiti lopetti kolmikymppisenä tupakoinnin ja eli liki yhdeksänkymppiseksi. Muut isovanhemmat tupakoivat. Isoisistä toinen kuoli syöpään alle viisikymppisenä, toinen juuri viisikymmentä täytettyään. Äidin äiti lopetti viisikymppisenä tupakoinnin ja kuoli juuri alle kuusikymppisenä syöpään.

Koko ikänsä tuprutellut isoisäni kuoli 74-vuotiaana keuhkosyöpään. Sitä edeltävät vuodet eivät olleet kovin hauskaa katseltavaa astman, sydänsairauksien ja keuhkoahtaumataudin kanssa.

Se, kun ihminen ei saa happea... :'(