Miksi lapselle puhuttiin näin
Muistan kun olin päässyt juuri lukiosta, niin heti sanottiin ikään kuin ukaasina, että syksyllä sinulla on oltava opiskelupaikka. En ollut mitenkään sellainen, ettenkö yrittänyt saada opiskelupaikkaa, hain vaativalle alalle ja jäin pisteen päähän, niin minulle lyötiin luuri korvaan, kun kerroin.
Mietin yhä, että oliko tuo moukkamaista käytöstä vanhemmalta, ja annanko koskaan anteeksi .
Kaikki sanottiin tosi tiukalla sävyllä ikään kuin se olisi ollut hirvittävä virhe kun en heti päässyt sisään.
Mikä pakko niitä pentuja on hankkia jos ei kestä elämän realiteetteja.
Kommentit (8)
Sama meininki meillä aikoinaan, ei ollut keskustelua vaan kaikki ilmoitettiin tylysti "hankit sitten itsellesi kesätyön", "alat heti lukemaan pääsykokeisiin", "opiskelupaikka on oltava", "keskiaste ei riitä" jne. Tulipa tosi hyvä mieli. Olin kiltti lapsi, hyvä koulussa enkä mikään hulttio. Miksi piti noin puhua?
Ihan oikeasti, hautooko joku vielä tuollaisia juttuja aikuisena... Kyllä mun vanhemmatkin huusi ja valitti kun en päässyt sisään minne hain. "Olisit vaan mennyt sinne ammattikouluun, ei ole sinulla päätä yliopistoon ja nyt sitten olet vaill amitään paikkaa kun yritit kumminkin - joka kuuseen kurkottaa niin katajaan kapsahtaa - ja ME emme ainakaan sinua elätä kun makaat iso ämmä työttömänä omasta syystäsi blaa blaa".
No, minä pääsin sinne yliopistoon seuraavana vuonna ja sen välivuodenkin olin töissä elektroniikkatehtaassa joten vanhempiani en kuormittanut heidän nurkissaan työttömänä loisimisella. Mitään kaunoja en kanna siitä että vanhemmat oman historiansa peruja ajattelivat kuten ajattelivat, esim. vieroksuivat koko akateemista koulutusta ja sellaiseen hakemista.
Ei vanhempien kuulu lytätä ja sättiä lapsiaan vaan tukea ja kannustaa.
Kaiken lisäksi vielä uskottiin että en pääse hakemalleni alalle, no pääsin seuraavana vuonna mutta minua inhottaa edelleen tuollainen hyökkäävä asenne, miksi ei enemmin puhuttu niin, että mitä olet ajatellut lähteä opiskelemaan ja kannustettu siinä sen sijaan , että sanotaan nyt prkl hankit työ tai opiskelupaikan.
Onneksi pääsin pois kotoa myöhemmin, en sielä ois kestäny enää.
Näistä jää kamalia viha muistoja ja nyt myöhemmin voi kysyä kumpi on tärkeemoi, läheiset vai työ, minulle jostain syystä ollu työ....
Ihmekös niitä traumoja ja itsetunto-ongelmia sitten on. Mikään ei riitä, vaan kaikki on oltava ja plussatkin pitää vielä saada. Kuulostaa kyllä aika narsistisilta vanhemmilta.
Vierailija kirjoitti:
Ei vanhempien kuulu lytätä ja sättiä lapsiaan vaan tukea ja kannustaa.
Niin varmaan, mutta kun ihmiset eivät ole täydellisiä, ei vanhemmatkaan. Usein tuollaisen reagoinnin takana on huoli sen lapsen tulevaisuudesta, mutta sitä ei osaa kaikki ihmiset alkujärkytyksen aikana ilmaista kovin fiksusti vaan se tulee tuollaisessa muodossa.
Aiemmat sukupolvet usein on myös itse kasvaneet vähän kovemmassa todellisuudessa, eivätkä siksi kerta kaikkiaan osaa ottaa rennosti esim. sitä ettei aikuisella lapsella ole työtä tai opiskelupaikkaa. Esim. oma äitini on 15-vuotiaana pantu maksamaan kotiin ruokarahaa juurikasmaa- ja piikomistöistään, ja potkaistu 17-vuotiaana ulos nurkista kun pienessä pirtissä oli 9 nuorempaakin lasta, joten olisi vähän kohtuutonta odottaa häneltä nykyihmisten kaltaista ymmärrystä siitä millaista elämä meidän tai nuorempien sukupolvilla on.
-3
Olen edelleen sitä mieltä , että on ihmisten oma vika saattaa maailmaan lapsia jos ei niistä osaa kunnolla huolehtia myös psyykkisesti.
Sitten ei pitäs hässiä jos ei osaa ehkäsyä käyttää tai sitä ei ole. Menneet sukupolvet varmaa kärsi jostain lobotomiasta kun lapsia vaan tulee, mutta niistä ei huolehdita , kun pitäähän vanhempien saada nussia.
Ja nykyisinkin, kun ehkäisy on jo käytössä , niin jotkut silti niitä lapsia pukkaa vaan saadakseen marista kuinka ei ole rahaa näiden viiden harrastuksiin, siinä voisi vähän mennä itseensä, onko vastuullinen aikuinen sellainen joka vaan synnyttämisen ilosta täyttää.maailmaa vai sellainen, joka huolehti, että lapselle on riittävästi hyvää elämää varten tilaa itseltä ja voi sitten myös osallistua jollain lailla vaikka harrastuksiin ja on jotain mitä antaa lapselle eikä heittää nurkkaan.
Tuskin nämä lapset palaavat teitö vanhainkotiin katsomaan, niin ikävää kuin onkin, mutta miksi välittää sellaisesta, jolta itse ei ole saanut välitystä.
Ja tuo kommentti narsistismista vahvistaa että vanhempani tosiaan on narsisti , jonka vasta myöhemmin huomasin, mutta nuo sanat olivat varmaan alkusoittoa.
Minulle on sanottu samalla lailla aikoinaan. En ollut mikään laiska ja olin aina hyvä koulussa. Paha mieli on jäänyt nuoruudesta kun tuntuu että minulle ilkeiltiin tarpeettomasti.