Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

http://tuulevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214338-nain-meita-pakkoruotsitet...

Suomessa on PAKKOruotsi kaikilla opintoasteilla, peruskouluissa, lukioissa, ammattikouluissa, ammattikorkeissa.

Suomessa on jokaisen yliopisto-opiskelijan suoritettava virkaruotsitutkinto

Suomessa ei saa mistään oppilaitoksesta päästötodistusta, jos ei ole opiskellut ruotsia.

Suomessa ei voi hakea/saada valtion tai kaksikielisen kunnan virkaa, jos ei ole suorittanut virkaruotsitutkintoa. (esim. sairaanhoitajat, poliisit jne. ).

Suomessa poliisikoulutuksen aloituspaikoista jää kolmannes täyttämättä, koska ei ole riittävästi ”laadukkaita ” (ruotsinkielentaitoisia) hakijoita. (v. 2015)

Suomessa 3-5 vuotiaita päiväkotilapsia ruvetaan kielikylvettämään ruotsiksi.

Tässäpä kooste tällä vuosituhannella säädettyjä kielilakeja/lakien muutoksia sekä strategioita yms.

Uusi kielilaki V. 2004 Eduskunta hyväksyi lähes yksimielisesti kiristetyn kielilain. 187 edustajaa kannatti, 10 äänesti tyhjää/oli poissa ja vain 3 edustajaa vastusti.

Vuonna 2001 perustettiin säätiö Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland (suom. Säätiö kaksikielisen Suomen puolesta) Säätiö on rahoittanut MERKITTÄVILLÄ SUMMILLA eri vaaleissa kaksikielisyyttä tukevia ERI PUOLUEIDEN ehdokkaita. Säätiön rahoituksella näyttää olleen selvä yhteys uuden kiristetyn kielilain hyväksymiseen Eduskunnassa.

Päiväkotilasten ( 3-5 vuotiaille) ruotsin kielikylvyt laajennetaan KOKO SUOMEEN. Kielikylvyt on houkutus, jolla vanhemmat houkutellaan laittamaan lapset ”vapaaehtoisesti” ruotsin kielikylpyyn, jotta lapsille aukenisi helpompi tie koulutukseen ja korkeimpiin virkoihin. (kuten 1700-1800-luvulla ) Kielikylpyopettaja puhuu oppilaille vain ruotsia, mutta ymmärtää myös suomea.

Oppilaita (3-5 vuotiaita) kannustetaan kielikylpykielen (ruotsin) käyttöön alusta lähtien ja heidän odotetaan käyttävän kieltä (ruotsia) kommunikoidessaan kielikylpyopettajan ja muiden kielikylpyoppilaiden kanssa. Googleta: Vaasan yliopisto/kielikylvyt

Ruotsin opetus aikaistetaan vuodella. v. 2016 alkamaan jo ala-asteella 6. luokalla. Perusteena on, että PAKKOruotsin vastustus on sitä pienempi, mitä pienempänä ruotsin opiskelu aloitetaan !!!

Ruotsin valtion pääosin rahoittamat järjestöt svenska nu ja pohjola-norden kiertävät kouluissa muokkaamassa pikkukoululaisiamme myönteiseksi pakkoruotsille. Vastoin vanhempien tahtoa (75%)

Lastensairaala (160 miljoonaa euroa) lahjoitettiin ruotsinkieliselle säätiölle Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd. Säätiön kieli on svenska. Veronmaksajat ja lahjoittajat kustantavat sairaalasta 99,8%. Yksityinen säätiö Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd lahjoitti 0,18 % , mutta saa omistukseensa sairaalasta 100 %.

HUS:n ja Säätiön välisen aiesopimuksen mukaan 30 vuoden vuokra-ajan jälkeen HUS sitoutuu ostamaan sairaalan ”käyvällä nykyarvolla”.. Säätiö ei siis lahjoita sairaalaa, vaikka se on sen lahjana saanut.

Kielilain muutos kuntaliitoksien yhteydessä : Jos kuntaliitosten yhteydessä yksikin liitettävistä kunnista on kaksikielinen, vaikka pieninkin, niin koko muodostuva suurkunta on kokonaisuudessaan kaksikielinen. Toteutuessaan tämä tekee lähes koko ruuhka-Suomesta ”kaksikielisen”, valtavine kustannuksineen.

Kielilain 5§ muutos , kaksikielisten kuntien kielilisät. Valtio maksaa vuosittain kaksikielisille kunnille kielilisää. Esim. v. 2015 valtion kielilisä oli 95 miljoonaa euroa Kuntaliitosten toteutuessa ”kaksikielisten” alueiden määrä lisääntyy huomattavasti, joka lisää valtion kielilisien kustannuksia rajusti.

Kansalliskielistrategia : Hallitus hyväksyi 27.3.2013 kansalliskielistrategian. Minkäänlaisia arvioita kielistrategian aiheuttamista välittömistä tai välillisistä kustannuksista ei ole tehty . On hyvä muistaa, että kansalliskielistrategia sai alkunsa, kun Svenska Finlands Folkting, yhdessä presidentti Martti Ahtisaaren kanssa kirjoitti ns. Ahtisaari-raportin. 78 sivua ruotsin kielen LISÄvelvoitteita virkamiehillemme, kiristää pakkoruotsin taitovaatimuksia entisestään: kielipoliiseineen, kielikylpyineen, kansalliskieliyhdyshenkilöverkostoineen, kieliasianneuvoksineen, kieliasiain neuvottelukuntineen. Koska kuntien ruotsin kielen vaatimuksia kiristetään , niin kuntien korkeimmat virat todennäköisesti menevät ruotsinkielisille hakijoille.

Kieliasiain neuvottelukunta Valtioneuvosto on 7.3.2016 asettanut uuden kieliasiain neuvottelukunnan seuraavaksi nelivuotiskaudeksi 1.4.2016 - 31.3.2020. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista sekä edistää kielellisiä oikeuksia. Neuvottelukunta toimii oikeusministeriön yhteydessä.

Yliopistojen vastinrahoitus Valtioneuvosto jakoi 10. maaliskuuta 2011 vastinrahaa ensimmäisen kerran julkisoikeudellisille yliopistoille yhteensä 175 miljoonaa euroa. Kaksi ruotsinkielistä yliopistoa, Åbo Akademi ja Svenska handelshögskolan, saivat valtiolta yhteensä 60 miljoonaa euroa eli 34 prosenttia jaetun vastinrahoituksen kokonaissummasta

Valtion maksamaa Vastinrahoitusta opiskelijaa kohden sai ylivoimaisesti eniten Svenska handelshögskolan, jolle maksettiin 13 700 euroa opiskelijaa kohden. Toiseksi eniten opiskelijaa kohden sai Åbo Akademi, 4 500 euroa.

Valtioneuvosto on päättänyt osana julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2015–2018, että yliopistoja varaudutaan pääomittamaan kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden. Suoraa tulonsiirtoa veronmaksajilta ruotsinkielisille yliopistoille. Ruotsinkielisillä säätiöillä rahaa riittää lahjoitettavaksi.

Valtion jakamasta kulttuurituesta ruotsinkieliset saavat automaattisesti 8 % eli yli 1,5 kertaisesti/asukas verrattuna suomenkielisiin

Verovapaat ruotsinkieliset säätiöt jakavat RUOTSINKIELISELLE kulttuurille vuosittain verovapaasti n. 40 miljoonaa euroa. Eipä ole ihme, että ruotsinkieliset ovat terveempiä, onnellisempia, elävät pidempään, ovat yhteisöllisiä jne.jne. Sanotaanhan kulttuurin parantavan terveyttä jne.

Poliisiammattikorkeakoulun v. 2015 kolmasosa 320 aloituspaikasta jäi ruotsin taidon puuttuessa täyttämättä, vaikka hakijalla kaikki muut kriteerit täyttyisivät. Ruotsinkielisillä hakijoilla on oma ruotsinkielinen poliisikoulutus. Koska lähes jokainen manner-Suomessa asuva ruotsinkielinen osaa suomen kielen hyvin (50% äidinkielenveroisesti, 40% hyvin) , heillä on siten lisäksi ohituskaista suomenkieliseen poliisikoulutukseen.

Maahanmuuttajilta ei vaadita ruotsin taitoa poliisin koulutuksessa. Poliisinakin heillä on oikeus anoa vapautusta ruotsin taidosta. Suomenkielisillä hakijoilla ja poliiseilla ei tuota vapautusta ole mahdollista anoa eikä saada.

Kielikiintiöt: Suomessa sadat suomenkieliset lahjakkaat opiskelijat menettävät joka vuosi opiskelupaikan huomattavasti huonommilla pisteillä olevalle ruotsinkieliselle, esim. lääketiede, oikeustiede, kauppatiede jne.

Kielikiintiöillä on perustettu ruotsinkielisille ohituskaista korkeimpiin virkoihin.

Kielituomarit: 10.3.2015 Hallitus esitti ja Eduskunta hyväksyi lain kielituomareiden viroista . Yhteensä kielituomarin virkoja on 25 kpl. Vastaavaa kielitaitoa edellytetään myös tuomioistuinten esittelijöiltä tai valmistelijoilta, käräjäviskaaleilta ja tuomioistuinharjoittelua suorittavilta käräjänotaareilta. Tällä lailla ruotsinkielisille kiintiötuomareille on pedattu ohituskaista korkeimpiin virkoihin.

Harvalla suomenkielisellä tuomarilla on erinomainen (äidinkielentasoinen) ruotsin kielen taito, jotta voisivat hoitaa erittäin monimutkaisia lainopillisia asioita ruotsiksi.

Itä-Suomen hallinto-oikeus Pyhtään 450 ruotsinkielistä asukasta sai aikaan sen, että 1.4.2014 Kuopiossa aloittaneesta Itä-Suomen hallinto-oikeudesta tuli kaksikielinen tuomioistuin. Uudessa hallinto-oikeudessa on tarvittaessa järjestettävä ruotsinkielinen istunto. Myös asiakaspalvelu on oltava kaksikielistä.

10.3.2015 eduskunta hyväksyi lain, jossa mm. Itä-Suomen hallinto-oikeuteen Kuopiossa perustetaan kielituomarin virka, joka edellyttää erinomaista, äidinkielentasoista, ruotsinkielen taitoa.

Yle rikkoo jatkuvasti ylelakia: …..ylelain mukaan ylen on järjestettävä ohjelmia yhtäläisin perustein suomeksi ja ruotsiksi……. Ruotsinkielisille on oma tv-kanava ylefem 24/7. Ruotsin television SVT:n lähetyksiä esitetään ylefemillä aina kun ylefemin omia ohjelmia ei ole. SVT:n ohjelmia ei ole lupa tekstittää suomeksi. Nekin, jotka eivät ruotsin kieltä hallitse, joutuvat niistä yleveron muodossa maksamaan. Onko ylelain mukaista?

Suomenkielisillä ei ole omankielistä tv-kanavaa

Svenska Finlands Folkting, ruotsinkielisten etuja ja oikeuksia valvova järjestö saa valtiolta tukea 575.000 euroa/vuosi . Folktinget kustannetaan verovaroin, mutta folktingetin vaaleissa vain ruotsinkielisillä on oikeus asettaa ehdokkaita ja vain ruotsinkielisillä on vaaleissa äänioikeus .

Ahvenanmaa on Suomeen kuuluva itsehallinnollinen alue. Maakunnan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Ahvenanmaalla ei ole pakkosuomea, koska haluavat lapsilleen monipuolisen kielitaidon.

Ahvenanmaa on Suomen rikkain maakunta, mutta silti se saa Suomen suurimmat valtion avut ja yritystuet/asukas . Viking-line on Suomen toiseksi suurin yritystukien saaja.

Ahvenanmaalla ei ole suomenkielisiä vanhainkoteja, ei suomenkielisiä kouluja, ei suomenkielisiä päiväkoteja, eikä oikeutta saada muitakaan palveluja suomeksi. Paikallinen eduskunta Landsting nimenomaisesti teki päätöksen jolla suomalaisten laulujen laulaminen päiväkodeissa kiellettiin. Ahvenanmaalle ei voi perustaa edes yksityistä suomenkielistä koulua . Ahvenanmaalla suomenkieliset eivät saa kunnallisia terveyspalveluja äidinkielellään. Ahvenanmaalla ei saa perustaa edes suomenkielistä seurakuntaa.

Ruotsin Valtio puuttuu Suomen sisäisiin asioihin:

Ruotsin valtiopäivät v. 2006 asetti selvitysmieheksi Ruotsin Akatemian pääjohtaja Erland Ringborgin, joka laati toimintaohjelman, johon kuului ruotsalaisen virkamiehen asettaminen Suomen opetushallitukseen valvomaan pakkoruotsitusta . Hallituskanslia(UD PIK) antoi tehtäväksi lehdistöneuvos Lars-Olof Lundbergin tekemän ja esittämän esitutkimuksen pohjalta tutkia kysymystä tuesta ruotsin kielelle Suomeen.

Pohjoismaiden kielipoliittinen julistus 2006: …….lähtökohtana on, että skandinaavisia kieliä eli norjaa, ruotsia ja tanskaa käytetään vastedeskin pohjoismaisessa yhteistyössä. Tällainen kehitys edellyttää yhtenäistä, kauaskantoista ja tehokasta kielipoliittista panostusta…... ….(pohjoismaisessa yhteistyössä suomen kieli on unohdettu ja mitätöity.) Suomesta julistusta on ollut laatimassa Kotimaisten kielten keskuksen johtaja professori Pirkko Nuolijärvi…
Pohjoismaiden kielijulistus 2006 on tehty vain ja ainoastaan Suomen ruotsittamiseksi. Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa julistus ei koske lainkaan, koska he käyttävät omia kieliään.

Pohjoismaiden Neuvosto (PN) on aktiivisesti painostanut suomalaisia poliitikkoja, ministereitä ja virkamiehiä ruotsalaistamaan Suomen koulujärjestelmää (pakkoruotsi), jotta saataisiin aikaan suuri yhteisgermaaninen kieli- ja kulttuurialue.

PN on aina ollut täysin Ruotsi-vetoinen. Suomenkielisiä pohjoismaalaisia ei ole edes käsitteenä olemassa.Sen virallisia kieliä ovat ruotsi, norja ja tanska mutta ei suomi. Me olemme siellä vain maksajina. ( Suomi maksaa 27 miljoonaa euroa vuodessa) Suomen kielen syrjintä yhteistyössä ihmetyttää, mutta myös se että suomalaiset poliitikot ovat syrjinnän hyväksyneet. Sehän ei ole rasismia silloin, jos itse alentaa ja syrjii itseään !!!

Ruotsin valtion pääosin rahoittamat järjestöt svenska nu ja pohjola-norden kiertävät kouluissa muokkaamassa pikkukoululaisiamme myönteiseksi pakkoruotsille. Vastoin vanhempien tahtoa (75%)

  • ylös 7
  • alas 3

Kommentit (5)

Vierailija

Parempi virkamiesruotsi kuin virkamiesvenäjä. Toisaalta kaipaisi joidenkin kohdalla jopa virkamiessuomea.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Säätiöt saavat tukea mitä haluavat, ja varmaan ne ostavat itselleen kansanedustajia ja muita päättäjiä. Kuitenkin jos luovutaan hallinnon 2-kielisyydestä, niin saadan kyllä säästöjä, ihme ettei tätä kukaan tuo tarmokkaammin esille. Persutkin vaan kohkaavat mamuista.

Vierailija

Minulle tilastotiede oli vaikeampaa kuin ruotsin kieli. Suosiolla kuuntelin luennot ja tein tehtävät kahteen kertaan. Ruotsi meni ihan vanhasta muistista, tosin muutamia kielikursseja suoritin itsenäisesti ennen opintojaksoa ja sen aikana eli siis kertasin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla