Lue keskustelun säännöt.
Väsynyt äiti minilomalle?
04.04.2016 |
Olen väsynyt ja tylsistynyt äiti, jolla on viisivuotias esikoinen ja pian 11 kk vauva. Arki menee lähinnä yksin lasten kanssa kotona.Jotenkin niin väsynyt olen, että jaksan viedä esikoisen kerhoon ja vauvan muskariin, mutta esim. seuraelämää mulla ei ole ollenkaan. Miehestäkään ei ole seuraa. Tulee kotiin noin klo 18, jonka jälkeen leikkii esikoisen kanssa tai puuhaa omiaan, laittaa kyllä esikoisen nukkumaankin, mutta olen melkein aina kiinni vauvassa.
Harvemmin kun mies jaksaisi olla molempien kanssa yhtä aikaa, ja mun vapaa-aikani olisi sitten jossain makkarissa yksin kyyhöttämistä. Iltaisin mies nukahtaa nukuttaessaan esikoista, joten mulla ei ole koskaan aikuista juttuseuraa - ei olis muutenkaan, koska mies ei ole keskustelijatyyppiä. Koskaan en pääse minnekään aikuisten menoihin, mikä minulla tarkoittaisi syömään kivaan ravintolaan ilman lasta, konserttiin, leffaan tms. Mies kyllä aina sanoo, että voi hoitaa lapsia, mutta aina tämä menee tähän samaan.
Kysymys kuuluu, lähtisittekö minun tilassani yhden yön minilomalle? Haaveilen siitä, että jätän miehelle lapset hoitoon ja lähden la-aamuna johonkin toiseen kaupunkiin hotelliin yöksi. Joko lentäisin Tukholmaan tai menisin junalla esim. Tampereelle. Sitten vaan kävelisin päivän ympäriinsä, kävisin kaffella, syömässä. Illalla rauhassa lueskelisin tai katsoihin telkkua hotellissa. Aamulla söisin hyvän aamiaisen ja sitten palaisin kotiin joskus alkuiltapäivästä. Ja tosiaan, ihan yksin. Haaveilen siitä, ettei tarvitse puhua (huutaa?) kenellekään tai vastata kenenkään muun tarpeista.
Onko joku tehnyt vastaavaa? Jos on, niin kerro mitä teit?
Ja tällä kertaa ei keskustella siitä, voiko lapsen yhdeksi yöksi jättää isälle. Minä tarvitsen tämän jaksaakseni, ja tiedän, että minun jaksamiseni on myös lasten etu.
Kommentit (11)
Ymmärrän sua täysin. Mulla 3 lasta ja mies tekee välillä pitkiä päiviä ja myös vkl töitä, lisäksi tekee vielä työmatkoja. Tuntuu ettei kukaan kavereista pysty nyt lähtemään mukaan, eikä niitä näe nyt muutenkaan....
Sinuna lähtisin yksin jonnekin vkl reissuun. Mulla sama haave mutta aristelen lähteä yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa ihanalta, joten ei muuta kuin tuumasta toimeen!
Toivottavasti muistat olla "minilomasi" jälkeen energinen ja huomioida miestäsi riittävästi. Eksäni itki aina väsymystään ja kärtti näitä minilomia, mutta koskaan ei kiitosta jälkeenpäin kuulunut.
Et ole väsynyt etkä mitään muutakaan. Lapsuuden nukkeleikit eivät nyt vain kohtaakaan oikeaa elämää.
Tuliko yllätyksenä?
Ihan kuin minun tekstini, paitsi meillä on vain yksi vähän yli 1-vuotias lapsi. Mies osallistuu minkä pystyy mutta töissä menee joka päivä ylitöiksi, tekee vielä ruumiillista työtä ja on väsynyt kun vihdoin pääsee kotiin.
Nautin kyllä ajasta lapsen kanssa suuresti mutta aikuista juttuseuraa ei ole kun en ole jaksanut ylläpitää vähiä kaverisuhteita jotka aikaisemmin oli, olin myös masentunut synnytyksen jälkeen ja kaikki ylimääräinen jäi.
Nimen omaan pari päivää ihan YKSIN olisi ihan unelma minulle, vaikka ikävöinniksihän se menisi. Lähde siis ihmeessä, lapset pärjäävät hyvin isänsä kanssa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähtekää ihmeessä! Kyllä tuo on paras tehdä säännöllisesti pari kertaa vuodessa - ja ennen kuin on ihan uuvuksissa.
Ei pienten lasten äitien elämän tarvitse olla ihan 365 päivää vuodessa kiinni lapsissa. Eikä tarve yhden-kahden yön poissaololle tarkoita sitä, että olisi jotenkin ollut väärät kuvitelmat lapsiperheen elämästä. Koko perhe voi paremmin, kun äiti pitää huolta omasta jaksamisestaan.
Jos siis on taloudelliset ja muut mahdollisuudet pieneen irtiottoon, niin sanoista tekoihin vaan. On ihan hyvä välillä myös antaa vastuuta puolisolle.
Itse olen tätä aikoinaan tehnyt ja nyt töihin palattua on onneksi muutaman kerran vuodessa yön yli työmatkoja, joiden yhteydessä pääsee vähän omaan rauhaan.
Itselläni 1 v ja 3 v lapset sekä mies joka tekee pelkkää reissutyötä. Olin muutama kk sitten pitkän viikonlopun yksin Milanossa ja olin takaisin tullessa kuin uudesti syntynyt. Viikonlopun söin, nukuin ja shoppailin ilman mitään aikatauluja ja ilman vastuuta kenestäkään. Teki todella hyvää ja sain hirveästi uutta energiaa, eli todellakin lähdet tuulettumaan. Lapset kyllä pärjäävät!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Johan sä vastasit itse itsellesi, että tää on sun jaksamiselle välttämätöntä. Eli eikus järjestämään. Mutta kuulostaa siltä, että miehelläs myös on paljon lautadellaan, työt ja esikoisen hoito illalla. Kun olet itse saanut breikkisi niin järjestäkää miehelle seuraavassa kuussa vastaava. Ja kun pienin on vähän isompi niin sitten myös kaksin jonnekin ja lapset isovanhemmille tai palkatulle hoitajalle.
Luulen kyllä että miniloman lisäksi sun täytyisi nyt vaan aktiivisesti sitä omaa sosiaalista elämääsi rakentamaan. Lastenkin kanssa voi tehdä asioita ja jos haluat illalla juttuseuraa niin pyydä joku ystävistäsi teille saunomaan/leffailtaan/tms sellaiseen kellonaikaan kun vauva on nukahtanut.
Ihan itse sitä tekemistä täytyy järjestää ja sosiaalista verkkoa luoda, samanlaista se on kaikissa perheissä. Ei kukaan tule sua sieltä kotoa hakemaan jos et vastavuoroisesti jaksa ystävillesi mitään järjestää tai ystäviä edes hankkia.
Mä olen tehnyt näitä lomia monta, monta kertaa. Meillä on seitsemän lasta ja olen ollut kotiäitinä viimeiset 16 vuotta. Olen ollut Tallinnassa, Tukholmassa, Oslossa, Kööpenhaminassa, Riikassa, Wienissä, Berliinissä ja Amsterdamissa yksikseni. Yleisimmin la-aamuna lento ja paluu su-iltana.
Ja kyllä, yksin, en edes kavereiden kanssa. Se hiljaisuus on aina yhtä maagista.
Lapset pärjäävät yhden yön ihan hyvin ilman äitiä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me tehtiin yhdessä hotellilomia Suomessa. Pakattiin kimpsut ja kampsut ja koira ja mentiin jonnekin kaupungin keskustan hotelliin. Aamiainen huoneeseen ja lapset lattialle majaan. Oli tosi kivaa olla yhdessä ihan ilman mitään pakkopullakotitöitä. Näin ihmisiä ja päästiin leffaan jne.
Lässynlässyn. Kai väännät vielä kolmannenkin?