Oleskeluluvasta taas...
Vähän aikaa sitten oli tällä palstalla keskustelua oleskelulupaprosessista. Nyt olemme avomieheni kanssa itse " jumissa" ulkomaalaisviraston kanssa. Eli jätimme oleskelulupahakemuksen viime vuoden marraskuussa, perhesiteiden perusteella. Asumme avoliitossa ja miehelläni on setä, joka on suomen kansalainen. Meille sanottiin että parin kuukauden päästä hakemuksen jättämisestä voi alkaa soittelemaan, koska passin voi tuoda. Soitimme siis tammikuussa ja he sanoivat että menee vielä ainakin pari kuukautta ennen kuin kannattaa soittaa. Mieheni haluaa kuitenkin kovasti töihin koska taloudellinen tilanteemme on todella huono ja ensimmäinen lapsemme syntyy loppukeväästä ja siksi teimmekin kiirehtimispyynnön ulkomaalaispoliisille ja mieheni passi otettiin samalla sinne sisään ja käskettiin soittaa viikon kuluttua.
Tänään kun sitten soitin niin oli taas eri ääni kellossa. Eli minulle annettiin toinen numero mihin piti soittaa ja kerrottiin että hakemus on ollut vasta alle viikon heillä. Kun sanoin että se on jätetty marraskuussa viime vuonna niin nainen sanoi että ulkomaalaispoliisiin ehkä, mutta ulkomaalaisvirastossa hakemus on ollut vasta alle viikon. Mitähän tämä tarkoittaa? Onko sitä hakemusta nyt turhaan seisotettu nämä kuukauden ulkomaalaispoliisissa, vai? Lisäksi nainen sanoi ettei pariin kuukauteen kannata soitella, koska hakemuksen käsittely kestää vielä ainakin sen verran.
Onko jotain keinoja nopeuttaa prosessia vai pitääkö vielä odottaa? Oliko nainen jolle tänään soitin mahdollisesti väärässä?
Kommentit (7)
Siis, Poliisi ja ulkomaalaisvirasto eivät ainakaan minua auttaneet mitenkään.
Vaikka kuinka yritin nyhtää tietoa heiltä, ei.
Esim meidän hakemusta vetkuteltiin poliisilaitoksella myös tarpeettoman kauan...
Kuka teille sanoi " Meille sanottiin että parin kuukauden päästä hakemuksen jättämisestä voi alkaa soittelemaan, koska passin voi tuoda" ?
Poliisi vai ulkomaalaisvirasto?
On hyvin mahdollista että nainen oli väärässä, ainakin jos soitin uvin asiakaspalveluun etkä käsittelijälle.
Kerron taas että meillä kävi niin, että kun oltiin oltu 3kk jonossa soitin uvin aspaan ja nainen sanoi että vielä voi mennä kuukausia ennen kuin käsittely alkaa..
Sitten keksin soittaa käsittelijälle joka siis käsittelee siitä maasta tulevia kuin mieheni on, niin hän sitten kertoi että viikon päästä alkaa käsittely...
Tosin käsittelykin kesti oman aikansa, mutta ainakaan paperit eivät enää olleet vain arkistossa lojumassa...
No silloin kun me haettiin lupaa niin poliisilaitokselta sanottiin että jos kaikki on kunnossa, siis viisumit ja passi niin kun lausunto lähtee heiltä UVI:n käsiteltäväksi (virkailija antoi ymmärtää että lausunto on myönteinen) UVI:ssä menee taas jokunen viikko taikka kuukausikin.
No kun paperit oli siellä soitin ehti tälle nimetylle käsittelijälle joka sanoi että tämä ei niin helppo asia ole ja tässä saattaa mennä pitkäkin aika ennenkuin päätös tehdään. Minä kysyin kuinka kauan, hän siihen sanoi ettei osaa sanoa. Minä sanoin sitten hänelle että meille saa tulla vaikka kotitatarkastuksen pitämään, me emme salaile mitään ja kysyä saa mitä haluaa, kaikki kerrotaan! No hän sitten kysyi että onko minulla jo lapsia, sanoin että ei ole jne. Mutta meistä kahdesta hän ei kysynyt mitään. Minä jatkoin vaan soittelua ja aina hän sanoi ettei ole vielä ehtinyt edes katsoa meidän papereita, tai siis miehen lupa-anomusta.
Paperit olivat menneet UVI:n Maanataina ja soitin sitten taas saman viikon Perjantaina, ja kuinka ollakkaan hän sanoi että päätös on tehty. Minä olin ällikällä lyöty, ja olin varma että se on negatiivinen.
Soitin heti miehelle tietty ja kerroin että se päätös odottaa nyt siellä ja hän lähti matkaan. Meidän yksi tuttavapariskunta, jolla oli samalainen tilanne kuin meillä, oli saanut juuri edellisenä viikolla kieltävän päätöksen 8 kk. odottelun jälkeen. Heille oli lapsi tulossa vielä.
No sittes istuin töissä jännittämässä ja odottamassa mieheni soittoa. Hän soitti ja sanoi että lupa tuli ja me oltiin niin onnellisia !!! Sitä ei voi sanoin kuvailla!!!
Mutta minä olen kyllä varma että kun on itse aktiivinen, rehellinen ja avoin se auttaa. Ei kannata liikaa niitä kumarrella, pitää muistaa että ne hoitavat sinun asioitasi ja sinulla on myös oikeutesi. Mutta siis jos he huomaavat siellä jonkun epäilyttävän asian, ne takuulla takertuu siihen kynsin hampain ja käsittelyaika venyy ja venyy.
on siis tullut Suomeen opiskelijaviisumilla Ranskasta. Hän on Marokon kansalainen. Ulkomaalaispoliisista sanottiin heti alussa että parin kuukauden päästä voi soitella ja kysyä koska passi täytyy viedä heille, ja he antoivat ymmärtää että passin viemisestä ei mene kuin muutama viikko niin luvat on kunnossa. Nyt passi on siis siellä, mutta ei päätöksestä tietoakaan...?Soitin sitten uvin asiakaspalveluun maanantaina ja ilmeisesti nainen ei siis tiennyt oikeasti, missä mennään? Miten saan tietää kuka on hakemuksemme käsittelijä?
Voihan tietty olla että kun hän tulee maasta mistä on ehkä suhteellisen paljon luvan hakijoita, niin jonot UVI:ssa on pitkät ja käsittelijöitä useampi. Voipa olla että ne eivät ole siis kellään virkailijalla vielä, mutta kannattaa kysyä seuraavalla kerralla suoraan missä vaiheessa paperit ovat ja kysyä vaan suoraan että saanko käsittelijän niemen ja suoran numeron.
Jos väittävät siellä jotain etteivät tiedä asiasta vielä, niin kantsii sanoo vaan että kyllähän teidän täytyy saada tietää missä ne paperit on ja missä vaiheessa asian käsittely on, se on teidän oikeus.
Kannattaa muistaa että kun asian esittää jämptisti, perustellen mutta ystävällisesti niin se tuottaa monesti parhaan tuloksen. Ainakin minulla se on toiminut.
Toivotan teille onnea, toivottavasti saatte myönteisen vastauksen pian! Se odottelu on todella raastavaa.
Vuonna ' 97-98 me odoteltiin oleskelulupaa vuoden verran, vaikka olimme naimisissa. Samaan aikaan saman maan kansalaiset saivat turvapaikkapäätöksiä alle puolessa vuodessa. UVIlta ei saanut vastauksia, kun edes puheluihin ei vastattu. Eikä sieltä kyllä meille mitään ilmoitettu, vaikka tarvitsivat vielä ylimääräisen liitteen hakemukseen. Vasta kun poliisi ystävällisesti soitti puolestamme, saimme vastauksia. Ulkomaalaispoliisi sanoikin miehelle heti alussa, että hae turvapaikkaa, saat sen aiemmin kuin avioliiton perusteella. Tätä emme kuitenkaan halunneet, nimittäin mies oli tullut maahan minun perässä, ei turvapaikan.
Aika oli henkisesti ja taloudellisesti vaikeaa, mutta enää sillä ei ole merkitystä. Vaikka minä vielä opiskelin ja mies ei tietenkään saanut tuloja mistään, pärjäsimme. Itsestä ja omista kulutustottumuksista se on kiinni.
Kaikki riippuu kansalaisuudesta/passista, maahantulosta ja valitettavasti myös virkailijasta.
Kärsivällisyyttä :-)
Minun mieheni on myös Marokosta ja tulimme yhdessä Suomeen Ranskasta. Oleskelulupahakemus jätettiin jo Ranskassa ja lupa tuli jo n. kuukauden päästä! Olimme kyllä naimisissa, ehkä helpotti ja nopeutti asiaa.
Minusta tuntuu että aika paljon vaikuttaa lupien saamiseen se että kuinka hän on tullut Suomeen, onko viisumilla, mistä hän on kotoisin ja ehkä jos olistte aviopari luvan saanti oisi helpompaa. Valitettavasti lapsen tulo ei riitä aina luvan saantiin. Minä kysyisin itse että miksi asia kestää ja voisitteko itse olla jotenkin avuksi jos siellä on jotain selvitettävää tai epäselvää jne.