Palautin saman esseen kuin edellisellä kurssilla

No hyvä että tuo opiskelu on sinulla noin tehokasta ja kehität itseäsi älyllisesti. Eiku...

Mä en koko kouluaikana ymmärtänyt näitä "lue kirja ja kirjoita lukukokemuksesta essee".

Ihan ok tuollainen tehtävä yhden kerran, mutta joka kurssilla piti se sama homma tehdä..

Itse olen hyvä matemaattisissa aineissa joten on kyllä työn ja tuskan takana tuottaa tekstiä.

Hyvä sä! Fiksut pääsee vähemmällä.

Vierailija kirjoitti:

Mä en koko kouluaikana ymmärtänyt näitä "lue kirja ja kirjoita lukukokemuksesta essee".

Ihan ok tuollainen tehtävä yhden kerran, mutta joka kurssilla piti se sama homma tehdä..

Itse olen hyvä matemaattisissa aineissa joten on kyllä työn ja tuskan takana tuottaa tekstiä.

Kirjallisuusessee on hieman eri asia kuin kirjoitelma omasta lukukokemuksesta...

Vierailija kirjoitti:

Mä en koko kouluaikana ymmärtänyt näitä "lue kirja ja kirjoita lukukokemuksesta essee".

Ihan ok tuollainen tehtävä yhden kerran, mutta joka kurssilla piti se sama homma tehdä..

Itse olen hyvä matemaattisissa aineissa joten on kyllä työn ja tuskan takana tuottaa tekstiä.

Mulle on helppoa kirjoittaa noita, mutta tylsäähän se on jos sama tehtävä toistuu usein.

Kai tiedät, että kyse on plagioinnista?

Onnea vaan! Just tässä itse väännän hallintotieteeseen esseetä happamana. Luulin että mulla oli yks käypänen essee koneella tradenomin opintojen jäljiltä, mutta ei sitä löydy mistään. Joudun siis vääntämään uuden.

Pääaineeni on historia nyt. Kaikkiaan olen onnistunut hyödyntämään ehkä neljällä kurssilla jotain aiemmin kirjoitettua työtä. Hallintotieteessä olen sitten saanut ihan virallisia hyväksilukuja aiemmista opinnoista.

Olen sitä mieltä, että jos olet jo oppimistavoitteeseen kerran päässyt niin on ajan haaskausta tehdä sama uudelleen. Eikä siinä edes opi mitään uutta. Eli ei muuta kuin vanhat kiertoon vaan jos ne suinkin saa jollain aasinsillalla sopimaan. Ainakin lipastossa sitä uuttakin opiskeltavaa on koko ajan ihan tarpeeksi niin kiva kun joskus saakin yllättäen vähän löysää.

Minulle yritettiin joskus tarjota vieraan kielen kirjoitelmana toisen oppikirjan aiheeseen sopivaa kappaletta. Ei mennyt läpi, harmi vain! Kirjoitin loppuun: Jäljennöksen oikeaksi todistaa ja oman nimeni sekä arvosanan Hylätty. Toisella kerralla kolmen kaveruksen porukka yritti myös omalla tavallaan naruttaa. Parhaiten menestyvät pantiin kirjoittamaan juttu, jonka sitten kaksi muuta kopioi ja teki joitakin virheitä alkuperäisten lisäksi. Ei onnistunut nytkään. Sitkeästi yrittivät väittää, että minkä sille voi, jos he, hyvät kaverukset, ajattelevat ja siten kirjoittavat samalla tavalla. Annoin oppitunnin ajan miettiä, miten ongelman ratkaisevat. Tunnin jälkeen tuli kolme katuvaa kaveria anelemaan anteeksiantoa ja lupaa kirjoittaa uusi tuotos. No sen alkuperäisen tekstin kirjoittajaa en vaatinut kirjoittamaan uutta, mutta nämä kopioijat saivat kumpikin uuden aiheen, eri aiheen, tietty. Olin silloin uusi siinä koulussa, mutta kai maine levisi, sillä sen jälkeen ei uusia tapauksia ilmennyt.

AP, kuvitteletko, että opettajat eivät keskustele keskenään oppilaiden tuotoksista? Nykyisen opettajan ei ole temppu eikä mikään kysäistä edellisen kurssin opettajalta, mistä aiheesta ja kirjasta kirjoitit esseen, ellei sitten ole tapahtunut niin ikävästi, että edellinen opettaja olisi päässyt hengestään. Emme me opettajat niin tyhmiä olla kuin te oppilaat toisinaan kuvittelette. Voi olla, että emme aina puutu jokaiseen vilppiin. On nimittäin usein osoittautunut tehokkaammaksi, kun ei sano mitään. Siinähän syyllinen sitten kiemurtelee ja kiehuu omissa liemissään. Ja monesti se näkyy vielä tuloksissakin, kun ei ole tehnyt vaadittavia tehtäviä. Ne joilla vielä on omatunto, saavat yleensä tunnonvaivoja melko pian ja puheille tulee hyvin nöyrä ja katuva oppilas. Miten on sinun laitasi?