Te siivoustyötä aikaisemmin tehneet. Mikä oli syy, että lopetit kyseisen työn/sait potkut kyseisestä paikasta?

Kroppa ei kestänyt, paska palkka, tolkuton kiire/liian vähän työntekijöitä. Siinä muutama syy.

Työ oli osa-aikaista.

Määräaikaisuus, huono palkka, huono ilmapiiri.

Olen tehnyt kesätyönä, osa-aikaisena opiskelujen kanssa lopetin kun pomot piinasivat soitoilla useamman kerran viikossa, eivätkä uskoneet, että osaan (useampi vuosi jo kokemusta). Kun sanoivat suoraan, että olenkohan käynyt paikassa x kun pomo kävi ja siellä oli hiekkaa aulassa niin suutuin ja lopetin. Syksyllä nyt hiekkaa tulee heti, kun joku vain tulee sisälle siivouksen jälkeen. Oli myös ärsyttävää, kun siirtymisistä ei saanut korvausta, vaikka niihin meni väh 30min päivästä.

Palkka huono, työ ylimitoitettua aikaan nähden jos olis jokin tietty (laatu)taso pitänyt säilyttää.

Pääsin oman alani töihin, ja irtisanoin itseni. Oli kyllä ihan kivoja asiakkaita (olin kotisiivouksessa). Mutta ei ole kyllä ko. työ minua varten. Kaikki kunnia heille kyllä, jotka sitä tekevät.

Aivan älytön aikataulu oli, kun olin hotellihuoneita ja mökkejä siivoamassa. Taukoja ei olisi saanut pitää ollenkaan. Jos menin 7.00 töihin, ruokatauko oli n. 14.00.

Huono palkka, kiire, pölyn haju jäi kiinni ihoon. Yhdestä paikasta sain tosin potkut, koska olin liian masentunut menemään töihin.

Muutin toiselle paikkakunnalle useamman sadan kilometrin päähän. Tykkäsin tuosta siivoustyöstäni, oli yötyötä urakkapalkalla, tienasin hyvin nopeana ja tarkkana työntekijänä. Ei muuta negatiivista kuin muutama tosi p***a työkaveri. Uudella paikkakunnalla sitten hakeuduin omaa koulutustani vastaavaan työhön.

Käyn opiskelun ohessa viikonlopputyönä siivoamassa vanhempieni yrityksen tiloja ja se on ihan rentoa ja mukavaa, kun pystyy joustavasti sopimaan omat aikataulut. Ja palkka on just sopiva ettei tarvii nostaa opintolainaa. Lopetan virallisesti varmaan vasta sitten kun saan vakituisen paikan jostain oman alan paikasta, vaikka edes osa-aikaisena jos opinnot on kesken. Siihen asti teen varmuuden vuoksi vaikka kahta työtä päällekäin, jos vaan jaksan.

Lukiolaisena tein hetken aikaa myös iltatöitä yhdessä siivousfirmassa, mutta se oli tosi hämärää, se mut rekrytoinut tyyppi oli tosi hämärä, ja kun olin ollut yhdessä paikassa pari kuukautta niin yhtäkkiä niiden töiden vaan ilmotettiin loppuvan eikä toista paikkaa sitten koskaan kuulunut - olin tosin siinä vaiheessa jo niin kypsä koko toimintaan että en hirveän aktiivisesti jatkoa edes vaatinut. Ja sekin oli hankalaa, kun on siivottavana se paikka ja sanottu etukäteen se aika jonka sisällä se olis pitäis ehtiä siivota, eikä se aika riitä _ollenkaan_ vaikka kuinka pitäis kiirettä ja yrittäis vetää mutkia suoriks (ja sanottakoon oon aika tarkka ja nopea), eikä sitä aikaa voi ylittää koska se paikka menee kiinni eikä sulle oo annettu mitään avaimia/ohjeita hälytysten suhteen, jotta voisit jäädä sinne sulkemisajan jälkeen jatkamaan... Ja se siivousaika oli tosiaan sen paikan aukioloaikojen aikana ja oli tosi häiritsevää esimerkiksi imuroida, kun asiakkaita oli edelleen paikalla... Tosi huonosti järjestettyä duunia. Sanomattakin selvää että palkankin perään sai kysellä. Pari kaveriakin oli samassa firmassa hetken, eri kohteessa tosin, eivätkä käsittääkseni saaneet edes työtodistuksia tms kun niitä ei mitenkään automaattisesti sieltä saanut eivätkä kaverit olleet kovin innoissaan sinne soittelemassa kun se vastaava tyyppi oli niin hämärä ja epäselvä... Onneks ei enää tarvii tyytyä tommosiin.

Huono palkka, käsittämättömät vaatimukset: työn määrä, laatuvaatimukset ja aika eivät kohdanneet millään lailla, jatkuva kyttäys ja valitus tehokkuudesta/laadusta, vaikka vaatimukset olivat normaalille ihmiselle mahdottomia.

Ja olen siis tätä ennen ollut siivoamassa yksityisomisteisessa (ei ketju) hotellissa ja työ oli jopa mukavaa. Laatua vaadittiin, mutta sen tekemiseen oli aikaa ja kunnon välineet.

Lopetin opiskellessani viimeistä vuotta, sain oman alan töitä. Siivoustyön esimieheni yritti houkutella mua jäämään heille niin, että he koutsaisivat musta esimiehen ts. siivoustyönjohtajan tjsp. Siinä vaiheessa vain oman alan työt kiinnostivat. Nyt saattaisin jopa harkita...

.

Siivoustyö oli ihan jees, kun suhtautui siihen esim. hyötyliikuntana. Kiloja ei päässyt silloin kertymään, nyt on sit toisin 😨. Asiakkaatkin oli yleensä tosi kivoja ja palkitsevia: pääsin esim. erään paikan tilaisuuksiin (konsertteihin) aina ilmaiseksi 👏 .

Samat syyt kuin edellisillä. Palkka oli todella huono työn vaatimuksiin nähden: työn määrä, laatuvaatimukset ja annettu aika eivät olleet missään suhteessa keskenään. Lisäksi riitaannuin erään pikkupomon kanssa. Tälle oli kusi noussut pahasti päähän, ja jouduin usein selvittämään asioita tämän pikkupomon pomon kanssa. Pikkupomo oli usein väärässä, ja kosti sitten esimiehensä antamat haukut minulle. Soitteli jatkuvasti kotiin, vaikka olin vapaalla jne. Kerran soitti lauantaiaamuna ja innostui, kun klo 6.30 olin sekä krapulassa, että uninen. Haukkui sitten siitäkin, vaikka sekä pe-ilta että la-aamu olivat vapaita. 

Eli näistä syistä lopetin heti, kun sain toisen työn. Ei kyllä vaihtamalla parantunut.

Lopetin koska lähdin opiskelemaan. Huonosti palkattua tytä, töitä ei ehtinyt tehdä määräajassa. Asiakkaat k-päitä. Siinä toimistossa jossa siivosin yksikin nainen hieroi päivän päätteeksi kukat korkkareillaan lattiaan ihan vaan minun ilokseni. Nyt olen akateemisessa työssä, mutta koskaan en väheksy siivoojan työtä.

Olen aina tykännyt siivous työstä, mutta jatkuvien hartia ja alaselkä kipujen takia piti lopettaa.

Olin abikeväänä ison marketin palvelutiskissä yhden siivousfirman kautta. Irtisanottiin selittelemättä 2 viikkoa ennen koeajan päättymistä, tuli vaan tekstari jossa käskettiin palauttaa vaatteet. Olin itse aatellu irtisanoutua viimeistään koeajan lopussa, fyysisen työn tuoma hikoilu oli ihan kamalaa mun atooppiselle iholle. Työ itsessään oli ihan ok, vaikkakin fyysisesti rasittavaa. Myyjät oli koppavia eikä puhuneet kahvihuoneessa kenellekään siivoojalle, edes sille joka oli ollut siellä 10 vuotta. Opetti paljon, missään nimessä en palaa siihen ja olen aina ystävällinen ja kohtelias siivoojille (olin kyllä jo tuota kokemusta ennenkin, mut siellä ymmärsin miten kamalasti jotkut siivoojia kohtelee)

Neljä kesää siivosin samaa kohdetta. Tykkäsin, koska sain yölisää ja tunteja tuli kivasti, joten palkka oli ihan ok ilman että siivosin muita kohteita.

Vaihdoin kaupunkia ja siivousfirmaa. Sinä kesänä työ sitten olikin pelkkää kohteesta toiseen siirtymistä ja hiki hatussa puurtamista. Siirtymisistä ei maksettu, vaikka niihin meni puolitoista tuntia päivässä. Työtunteja tuli viikossa aika vähän ja työt aloitettiin aamuyöstä, joten yölisää ei tullut niin paljon. Niinpä palkka oli hikiset 700-800 €/kk. Noiden paikasta toiseen siirtymisten vuoksi työ tuntui raskaammalta kuin edellisessä firmassa ja koko ajan oli kiire.

Opiskelujen myötä sain sitten oman alan töitä, joten siivoustyötä ei ole tarvinnut enää tehdä. Enkä tuon viimeisimmän siivoustyökokemuksen myötä enää haluaisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Huono palkka, käsittämättömät vaatimukset: työn määrä, laatuvaatimukset ja aika eivät kohdanneet millään lailla, jatkuva kyttäys ja valitus tehokkuudesta/laadusta, vaikka vaatimukset olivat normaalille ihmiselle mahdottomia.

Ja olen siis tätä ennen ollut siivoamassa yksityisomisteisessa (ei ketju) hotellissa ja työ oli jopa mukavaa. Laatua vaadittiin, mutta sen tekemiseen oli aikaa ja kunnon välineet.

Olen koko ajan lopettamassa hotellisiivousta kun kaikki on niin perseestä!!!

Palkka oli liian huono. Siivosin hotellihuoneita urakkapalkalla 7 markkaa / huone enkä tunnissa ehtinyt mitenkään kuin 2-3 huonetta, koska siivosin kuitenkin huolellisesti. Ja kun pesuaineet vielä teki sen, että nenästä alkoi vuotaa verta, niin jouduin toteamaan aika pian, että tämä työ ei sovi minulle. Mutta 90-luvun lamassa tuli tuotakin kokeiltua.

Vasta valmistuneelle maisterille ei löytynyt heti oman alan töitä, joten menin sitten siivoamaan sairaalaa. Muutaman kuukauden kuluttua urkeni sitten ura omalla alalla.

OT mutta sanonpa kuitenkin: Minusta oli itsestään selvää hankkia työtä mitä tahansa, kun ei koulutusta vastaavaa heti löytynyt. Huvitti vähän, kun työkkärissä oltiin naama mutrulla, kun selvisi, että olin hankkinut työn ihan itse. Olisi pitänyt kuulemma odotella, että he olisivat tarjonneet jotain lyhytaikaista sijaisuutta.