Tekeekö avohuollon tukitoimet vanhemmista huonompia kun muut?

Mun lapset olivat reilu vuosi sitten avohuollon tukitoimena sijoitusperheessä 2viikkoa. Itse ne sinne halusin, voimat loppui. Taustalla eron jälkeen ex:n uhkailut, autopommista ja siitä kuinka talo palaa ulkoapäin paremmin ja kerran kävi kirveenkin kanssa ovea hakkaamassa. Ja paljon muuta. Ex alkoi eron jälkeen käyttämään huumeita suonensisäisesti ja mä oikeesti pelkäsin. Yritin olla vahva ja jaksaa mutta ei vaan voimat riittäny.



Mutta siis se mikä ahdistaa on se kun asutaan pikkukaupungissa ja täällä kaikki tuntuu tietävän asian. Mut on tuomittu huonoksi äidiksi koska " multa on viety lapsetkin" . Ketään ei sano suoraan mutta kun sen näkee... Ja kuulee kavereilta mitä juttuja liikkuu. Miks kukaan ei halua käsittää syitä miksi näin kävi vaan ovat mielestään oikeutettuja toimimaan tuomareina?



Oonko mä nyt sitten ton takia täysp***a äiti kun en ole aina pystynyt lapsistani huolehtimaan?



Miks kukaan ei " syytä" ex:ää tästä, miks kaikki syy ihmisten silmissä on mussa?



Ja kukaanhan ei multa ole lapsia vienyt, heitä ei ole huostaanotettu vaan nimenomaan omasta pyynnöstäni ne sijoitukseen halusin... Joka päivä kun he olivat pois, kävin hoidattamassa itseäni psykiatrisella... Puhuin, puhuin ja vielä kerran puhuin ja pääsin itseni kanssa yhteisymmärrykseen ja hain lapset kotiin ja sen jälkeen ollaan eletty ihan normaalia elämää. Tähän tosin auttoi huomattavasti se että tossa kohtaa ex tajus jättää meidät rauhaan.



Miten paljon pitää pystyä kestämään? Mä en nähtävästi kestänyt tarpeeksi ja nyt olen sitten tän kylän silmissä huono äiti...



Ja apua en saanut lastenhoitoon silloin mistään. Omalla äidilläni oli rintasyöpä, hänen miehensä on 90%:nen invalidi, oma isäni on alkoholisti, sisarukset ovat kaukana ja ex:n suku ei halunnut meitä auttaa eivätkä vieläkään tapaa lapsia (erosta nyt yli 2vuotta). Mä yritin ja yritin mut en vaan kestäny kaikkee yksin.