Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

koliikkiako?

20.02.2006 |

Mulla on reilu kuukauden ikäinen (synt.15.1) poika. päivällä on kiltti nukahtelee millon minnekin välillä ulos, välillä syliin. Mutta kun ilta klo 19 lähestyy se alkaa, kitinä ei välttämättä itkua aina ei viihdy sängyssä ei sitterissä ei lattialla peiton päällä. Sylissä on hyvä ja kävellä pitää kun kello menee eteenpäin. Eilen illalla sitten itki 20-01. Nukahti viimein vaunuihin mutta nukkuin yönsä tosi levottomasti. Aamulla sitten nukkuikin 4 tuntia.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
20.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on kolmen viikon ikäinen poju ja hänellä on myös pari kertaa päivässä näitä valvomis-kitinä -jaksoja, lähinnä illalla n. 23 maissa ja sit aamupäivällä 11 maissa. Syö ensin tissistä/pullosta pitkän kaavan mukaan (kolmekin tuntia jaksoissa...) ja sitten ei millään unille. Pitää kokoajan hyssyttää tai liikkua, muuten kitisee/itkee. Yleensä kestää kolmisen tuntia tuo syöttö/hyssyttely rumba ja sitten nukutaankin pitkät unet. Päivällä yleensä ja loppuyö nukutaan kunnolla.

Mekin epäiltiin koliikkia ensin, mutta neuvolassa sanoivat, että koliikkivauvat nukkuvat kädet nyrkissä (ovat jotenkin jännittyneitä). Kärsii nähtävästi jonkinmoisista mahavaivoista (varmaan pullomaidon syytä) tiettyyn aikaan vuorokaudesta joten ei sitten saa kunnolla unenpäästä kiinni ja menee tuolle kitinä -linjalle. Lisäksi liikuttelu näyttää auttavan sitten niin, että rupsuttelu alkaa ja se unikin sieltä sitten lopulta tulee.

Kannattaa kysellä neuvolasta mistä moinen johtuu, kyllä siihen syy löytyy ja näin pienet vauvathan nukkuvat muutenkin ihan miten sattuu. Me ollaan tuohon jo periaatteessa " totuttu" eli sopeudutaan vaan pikkupomon rytmiin ja odotellaan. Kyllä se siitä vaikka joskus aamuneljältä tuntuukin aika toivottomalta hyssytellä/tissitellä kolme tuntia putkeen...



Sasuliini ja pikkumies













Vierailija
2/4 |
20.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

meillä on kans kuukauden ikäinen poika (s.19.1) ja meilläkin aina alkaa kitinä ja itku siinä 19-22 illalla :(

pojalla on kyllä kamalat masuvaivat ja ollaa jätetty pois d-vitamiini toistaiseksi, koska olen lukenut ja kuullu ettei se oikein sopisi alle 3kk ikäiselle...kokeiltii disflatylia mutta oireet paheni ja vaihdoimme sen cuplatonii joilla hiukan helpotti aluksi ja sitten taas paheni..nyt ei käytetä mitää tippoja!



eilen sitten poika alotti kitinän ja huudon (huusi välillä suoraa huutoa) noin klo20 ja lopetti vasta puolen yön jälkee :(

sitten nukkuikin tyytyväisenä kuuteen aamulla ja nyt tämä aamupäivä menny taas paremmin ku hyvin!



ilmeisesti olisi ainakin meillä, ja ehkä myös teillä, koliikkia!

paljon jaksamista meille!!!



nekkuli ja " elmeri"

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
20.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Useimmilla vauvoilla itkuisuus on huipussaan 6-8 viikon iässä. Eli jos vauva alkaa juuri tuon ikäisenä itkeä/kitistä enemmän kuin aiemmin, se harvemmin on merkki koliikista, vaan ikään liittyvä " oire" . Joten ei kannata hätäillä vielä, kohta taas helpottaa :D Mutta vatsavaivoja kannattaa yrittää helpottaa omalla ruokavaliolla (jos imettää), disflatyl/cuplaton tipoilla tai maitohappobakteereilla, vauvahieronnalla, d-vitamiinien poisjätöllä (vähäksi aikaa)...

Vierailija
4/4 |
20.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kovin tutulta kuulostaa! Meillä poika on syntynyt 19.1. ja ihan vastaavista oireista kärsitään, tosin alkuun huudot ajoittuivat juuri tuohon alkuyöhön (saattoi mennä viisi tuntiakin putkeen... :-( , nykyisin kränäisintä aikaa ovat lähinnä aamupäivät, mutta iltaisinkin osataan. Olon helpotuttua nukkuu kuin tukki. Ollaan myös kokeiltu Disflatylia, maitohappobakteereita, hierontaa, vyöhyketerapiaa yms. ja mistään ei meille ole pysyvämpää apua ollut, toiset päivät on helpompia ja sitten taas tulee niitä kränäpäiviä väliin. Oon itse ollut aika tarkka syömisten kanssa ja yrittänyt välttää ilmavaivoja aiheuttavia ruoka-aineita ja siitä on ehkä ollut suurin apu, " hairahdukset" ovat ainakin olleet hyvin pian aina kuultavissa. Päivisin saadaan kaveri rauhoitttumaan helpoiten kantoliinassa, johon lopulta nukahtaa ja yöksi ollaan kääritty kapaloon, jonka myötä nukuttamisaika on lyhentynyt parilla tunnilla :-)

Kokeneemmat ovat lohdutelleet, että muutaman kuukauden päästä pitäisi helpottaa, toivotaan niin. Jaksamista on meillä auttanut se, että niitä rauhallisiakin päiviä ja öitä mahtuu väliin, että saadaan välillä huiliakin. Ja onhan tuo pikkuinen kätinöistään huolimatta aivan

ihana :-)