kielletty rakkaus
Tuli kyllä tosi paha olo tästä eilisestä jaksosta. Kaikkien pitäis vaan ymmärtää tätä paria ja heidän tekoaan. Ei mitään myötätuntoa exiä kohtaan. Surullista..
Kommentit (27)
Olisiko jatkaminen entisissä parisuhteissa ollut hyvä ratkaisu? Jos jotain olen oppinut, niin ihminen rakastuu (rakastuu, ei siis ihastu) helposti sellaiseen ihmiseen, jonka kanssa viettää paljon aikaa.
Mieluummin sitten rehellisesti eroaa, eikä salaile eron syytä. Ikävämpää on, jos valehtelee kumppanilleen, ettei ero johdu kolmannesta osapuolesta ja suhde sitten paljastuu exille myöhemmin, kun parin kuukautta eron jälkeen ollaan yhtäkkiä laittamassa hynttyitä yhteen uuden kanssa.
Ei ole tietysti kivaa exille ja lapsille, joten syyllisyyttä on syytä tuntea. Siihen ei kuitenkaan kannata jäädä vellomaan.
Onkohan parin nainen täällä alapeukuttamassa? :D se nyt vain on karu totuus, että todella p'skamaisesti tehty heiltä, ei tipu sympatiaa minultakaan. Olisivat eronneet ensin, niin tein minäkin kun oli huono suhde. En suhteen aikana edes katsellut muita, koska niin ei vain kuulu tehdä. Luulisi aikuisten ihmisten ainakin ymmärtävän sen, minulle se on ollut itsestään selvyys jo lapsesta asti.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko jatkaminen entisissä parisuhteissa ollut hyvä ratkaisu? Jos jotain olen oppinut, niin ihminen rakastuu (rakastuu, ei siis ihastu) helposti sellaiseen ihmiseen, jonka kanssa viettää paljon aikaa.
Mieluummin sitten rehellisesti eroaa, eikä salaile eron syytä. Ikävämpää on, jos valehtelee kumppanilleen, ettei ero johdu kolmannesta osapuolesta ja suhde sitten paljastuu exille myöhemmin, kun parin kuukautta eron jälkeen ollaan yhtäkkiä laittamassa hynttyitä yhteen uuden kanssa.
Ei ole tietysti kivaa exille ja lapsille, joten syyllisyyttä on syytä tuntea. Siihen ei kuitenkaan kannata jäädä vellomaan.
No ei olisi, mutta ensin ero, sitten vasta uusi suhde. Tuottaa vähemmän tuskaa. Ja ärsyttää tuollainen "tämän suhteen eteen nyt sitten tehdään kaikki mahdollinen!" Miksi se vanha suhde ei olisi ansainnut sitä tilaisuutta?
Joo, ei tarvitse elää huonossa suhteessa, mutta en vain ymmärrä miksi ei voi erota ensin ja alkaa suhteeseen vasta sitten!
Olisi varmasti ollut järkytys exille sittenkin, mutta pettämistä en ymmärrä ikinä!
Kun selitellään ettei vaan haluttu odottaa!
Minä,minä,minä!!!
Joskus voisi ajatella muitakin, ainakin niitä laspia ja vähän niitä exiäkin.
Olisivat eronneet ja edes puolivuotta pitäneet matalampaa profiilia, sittenkin olisi ollut loppuelämä aikaa olla yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Joo, ei tarvitse elää huonossa suhteessa, mutta en vain ymmärrä miksi ei voi erota ensin ja alkaa suhteeseen vasta sitten!
Olisi varmasti ollut järkytys exille sittenkin, mutta pettämistä en ymmärrä ikinä!
Kun selitellään ettei vaan haluttu odottaa!
Minä,minä,minä!!!Joskus voisi ajatella muitakin, ainakin niitä laspia ja vähän niitä exiäkin.
Olisivat eronneet ja edes puolivuotta pitäneet matalampaa profiilia, sittenkin olisi ollut loppuelämä aikaa olla yhdessä.
Todellakin tämä! Ei voi olla niin pirun vaikeaa
Vierailija kirjoitti:
Onkohan parin nainen täällä alapeukuttamassa? :D se nyt vain on karu totuus, että todella p'skamaisesti tehty heiltä, ei tipu sympatiaa minultakaan. Olisivat eronneet ensin, niin tein minäkin kun oli huono suhde. En suhteen aikana edes katsellut muita, koska niin ei vain kuulu tehdä. Luulisi aikuisten ihmisten ainakin ymmärtävän sen, minulle se on ollut itsestään selvyys jo lapsesta asti.
Hohhoijaa. Moni jää vaan elämään toisen ihmisen kanssa. Vaikka sulla on "jo lapsesta saakka" ollut joku moraali joka on muita parempi ja voit muita arvostella niin toi voi osua kohdallesikin että elät toisen kanssa ja sitten rakastutkin toiseen. Mitä ihmeen merkitystä sillä on missä vaiheessa se ero sitten tulee parille? Se sattuu jokatapauksessa! Oli siinä toisia tai ei. Mä en voi käsittää mitä huonoa tossa on jos mun mies lähtisi jonkun hameen perään tai dumppaa mut nyt kun ei tunne enää rakkautta eikä halua enää elää kanssani.
20 vuotta oon ollut mieheni kanssa ja ihanaa että on, en ota elämää hänen kanssaan itsestäänselvyytenä mutta en mene pääätäni laittamaan pantiksi ettei jotain elämässä tulisi vaikka tarkoitus on olla yhdessä. Jos tähän joku väliin pääsisi niin veikkaan että se on se mahdollisempi tilanne kuin että "muutetaan erillemme". Onko sulla parisuhdetta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko jatkaminen entisissä parisuhteissa ollut hyvä ratkaisu? Jos jotain olen oppinut, niin ihminen rakastuu (rakastuu, ei siis ihastu) helposti sellaiseen ihmiseen, jonka kanssa viettää paljon aikaa.
Mieluummin sitten rehellisesti eroaa, eikä salaile eron syytä. Ikävämpää on, jos valehtelee kumppanilleen, ettei ero johdu kolmannesta osapuolesta ja suhde sitten paljastuu exille myöhemmin, kun parin kuukautta eron jälkeen ollaan yhtäkkiä laittamassa hynttyitä yhteen uuden kanssa.
Ei ole tietysti kivaa exille ja lapsille, joten syyllisyyttä on syytä tuntea. Siihen ei kuitenkaan kannata jäädä vellomaan.
No ei olisi, mutta ensin ero, sitten vasta uusi suhde. Tuottaa vähemmän tuskaa. Ja ärsyttää tuollainen "tämän suhteen eteen nyt sitten tehdään kaikki mahdollinen!" Miksi se vanha suhde ei olisi ansainnut sitä tilaisuutta?
Mitä on vähempi tuska? Todellisuus on ettei ihmiset jaksa elää toisen kanssa vuosikymmeniä tuntien onnea ja silloin sitä vaan tarttis tajuta erota, ennenkö jompikumpi rakastuu? Älkää ny olko noin lapsellisia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan parin nainen täällä alapeukuttamassa? :D se nyt vain on karu totuus, että todella p'skamaisesti tehty heiltä, ei tipu sympatiaa minultakaan. Olisivat eronneet ensin, niin tein minäkin kun oli huono suhde. En suhteen aikana edes katsellut muita, koska niin ei vain kuulu tehdä. Luulisi aikuisten ihmisten ainakin ymmärtävän sen, minulle se on ollut itsestään selvyys jo lapsesta asti.
Hohhoijaa. Moni jää vaan elämään toisen ihmisen kanssa. Vaikka sulla on "jo lapsesta saakka" ollut joku moraali joka on muita parempi ja voit muita arvostella niin toi voi osua kohdallesikin että elät toisen kanssa ja sitten rakastutkin toiseen. Mitä ihmeen merkitystä sillä on missä vaiheessa se ero sitten tulee parille? Se sattuu jokatapauksessa! Oli siinä toisia tai ei. Mä en voi käsittää mitä huonoa tossa on jos mun mies lähtisi jonkun hameen perään tai dumppaa mut nyt kun ei tunne enää rakkautta eikä halua enää elää kanssani.
20 vuotta oon ollut mieheni kanssa ja ihanaa että on, en ota elämää hänen kanssaan itsestäänselvyytenä mutta en mene pääätäni laittamaan pantiksi ettei jotain elämässä tulisi vaikka tarkoitus on olla yhdessä. Jos tähän joku väliin pääsisi niin veikkaan että se on se mahdollisempi tilanne kuin että "muutetaan erillemme". Onko sulla parisuhdetta?
No kuule kyllä on ollut jo vuosikaudet. Toivottavasti miehesi oikeasti löytää sen toisen niin ymmärrät tuon tuskan. Tai sitten oletkin itse pettäjä ja siksi puolustelet tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko jatkaminen entisissä parisuhteissa ollut hyvä ratkaisu? Jos jotain olen oppinut, niin ihminen rakastuu (rakastuu, ei siis ihastu) helposti sellaiseen ihmiseen, jonka kanssa viettää paljon aikaa.
Mieluummin sitten rehellisesti eroaa, eikä salaile eron syytä. Ikävämpää on, jos valehtelee kumppanilleen, ettei ero johdu kolmannesta osapuolesta ja suhde sitten paljastuu exille myöhemmin, kun parin kuukautta eron jälkeen ollaan yhtäkkiä laittamassa hynttyitä yhteen uuden kanssa.
Ei ole tietysti kivaa exille ja lapsille, joten syyllisyyttä on syytä tuntea. Siihen ei kuitenkaan kannata jäädä vellomaan.
No ei olisi, mutta ensin ero, sitten vasta uusi suhde. Tuottaa vähemmän tuskaa. Ja ärsyttää tuollainen "tämän suhteen eteen nyt sitten tehdään kaikki mahdollinen!" Miksi se vanha suhde ei olisi ansainnut sitä tilaisuutta?
Mitä on vähempi tuska? Todellisuus on ettei ihmiset jaksa elää toisen kanssa vuosikymmeniä tuntien onnea ja silloin sitä vaan tarttis tajuta erota, ennenkö jompikumpi rakastuu? Älkää ny olko noin lapsellisia!
Miksi me sitten olemme mieheni kanssa ONNELLISESTI yhdessä vieläkin yli 30v naimisissa? Kaipa tässä sitten pitääkin erota kun ei voida olla onnellisia enää...
Taitaapa olla tässä ketjussa pettäjien kokoontuminen osasta kommenteista päätellen! Tehkääpä oma ketju teille, jookos?
Vierailija kirjoitti:
Onkohan parin nainen täällä alapeukuttamassa? :D se nyt vain on karu totuus, että todella p'skamaisesti tehty heiltä, ei tipu sympatiaa minultakaan. Olisivat eronneet ensin, niin tein minäkin kun oli huono suhde. En suhteen aikana edes katsellut muita, koska niin ei vain kuulu tehdä. Luulisi aikuisten ihmisten ainakin ymmärtävän sen, minulle se on ollut itsestään selvyys jo lapsesta asti.
Tuskin tässä nyt tietoisesti oltiin katsomassa uutta kumppania. Itse varoisin liian tiiviitä pariskuntien välisiä ystävyyssuhteita (vapaa-ajat ja lomat yhdessä). Näissä on aina se riski, että tulee näitä rakastumisia. Olen nähnyt saman tuttavapiirissäni jo pari kertaa, eivätkä nämä rakastuneet mitään hirviöitä ihmisinä ole olleet.
Vierailija kirjoitti:
Taitaapa olla tässä ketjussa pettäjien kokoontuminen osasta kommenteista päätellen! Tehkääpä oma ketju teille, jookos?
Eli jos ei kärkkäästi arvostele muiden ratkaisua heidän elämässään on pettäjä? ok
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaapa olla tässä ketjussa pettäjien kokoontuminen osasta kommenteista päätellen! Tehkääpä oma ketju teille, jookos?
Eli jos ei kärkkäästi arvostele muiden ratkaisua heidän elämässään on pettäjä? ok
Ei, vaan jos noin hanakasti puolustelee pettämistä, mitä muuta siitä voi olettaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaapa olla tässä ketjussa pettäjien kokoontuminen osasta kommenteista päätellen! Tehkääpä oma ketju teille, jookos?
Eli jos ei kärkkäästi arvostele muiden ratkaisua heidän elämässään on pettäjä? ok
Ei, vaan jos noin hanakasti puolustelee pettämistä, mitä muuta siitä voi olettaa?
Itse olen petetty osapuoli ja aluksi olin tosi kärkkäästi tuomitsemassa kaikki pettäjät. Sitten ymmärsin, että rakastumisia tapahtuu parisuhdestatuksesta riippumatta, eivätkä ne yleensä ole "suunniteltuja".
Tuomitsevat kansankynttilät ovat aika ikävä ihmistyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaapa olla tässä ketjussa pettäjien kokoontuminen osasta kommenteista päätellen! Tehkääpä oma ketju teille, jookos?
Eli jos ei kärkkäästi arvostele muiden ratkaisua heidän elämässään on pettäjä? ok
Ei, vaan jos noin hanakasti puolustelee pettämistä, mitä muuta siitä voi olettaa?
Tarvitseeko siitä olettaa mitään? :)
Vierailija kirjoitti:
Onkohan parin nainen täällä alapeukuttamassa? :D
Miksi olisi? Ovatko vauva palstan naiset todellakin näin erillään todellisuudesta, että ketään kiinnostaisi täällä olevan viestin ylä tai alapeukut?
En katsonut tuota jaksoa, mutta ihan tuli mieleen eksäni, joka rakastui työkaveriinsa: kaikille niin selitettiin, ettei tämä nainen ole syy eroon. Meillä on vaan niin paljon ongelmia (näistä ongelmista en itse ollut tietoinen). Ja hups, muutaman kuukauden jälkeen nainen muutti miehen luo lapsineen...
Opetetaankohan tätä mallia jossain?
Vierailija kirjoitti:
En katsonut tuota jaksoa, mutta ihan tuli mieleen eksäni, joka rakastui työkaveriinsa: kaikille niin selitettiin, ettei tämä nainen ole syy eroon. Meillä on vaan niin paljon ongelmia (näistä ongelmista en itse ollut tietoinen). Ja hups, muutaman kuukauden jälkeen nainen muutti miehen luo lapsineen...
Opetetaankohan tätä mallia jossain?
Valehteleminen eron syystä on typerää, kannattaa olla rehellinen. Totuus kuitenkin on, että välillä ihmiset jotka ovat tiiviisti keskenään tekemisissä (kuten työpaikalla) rakastuvat ja se on lähes aina suunnittelematonta.
Exäsi häpesi pettämistään (oletan, että suhde työkaverinaiseen oli alkanut ennen eroa) ilmeisesti niin paljon, että tunsi tarvetta valehdella kaikille. Näin ei pidä kuitenkaan toimia, sillä kyllä muut osaavat laskea yksplusyks, kun uusi onni alkaa kukoistamaan niin nopeaan. Silloin valehtelijaa katsotaan todella kieroon ja myötähäpeä on valtaisa.
Ei ole varmaan kenelläkään helppoa ollut, mutta mitä voit tunteillesi. Ne jotka eivät voi tätä ymmärtää eivät varmaankaan ole koskaan kokenut valtavaa aitoa rakkautta, sillä kun sen kohtaa ei voi yksinkertaisesti toimia ja elää ilman toista. Elämä on, ja elämä vie.
Todella kuvottava teko heiltä! Heitä ei selvästi koskaan ole petetty eivätkä he ole kokeneet sitä tuskaa. Minulta ei ainakaan heru tippaakaan myötätuntoa heille, olen todella pahoillani heidän exiensä puolesta. Mutta minkä taakseen jättää sen edestään löytää, vielä jossakin vaiheessa.