En pääse miehestä eroon :S
Ollaan jaariteltu erosta vuoden päivät aina joka riidan yhteydessä (keskimäärin joka toinen päivä). Ollaan kirjoitettu erolappu kaksi kertaa. Sitten muutin 90% tavaroistani, niin mies ei annakaan minun muuttaa lasten kanssa uuteen asuntoon, vaikka aiemmin lupasi niin. Mies on siis äkkipikainen, huutaa ja on minua kohtaan väkivaltainen "lievästi" (=solvaamista, nöyryyttämistä ja kiusaamista, potkuja, tönimistä, lyöntejä). Kuulemma mies haluaa itse ostaa asunnon, johon voisi muuttaa ihan lähelle ja jäisimmekin nykyiseen asuntoon, mutta mies on aiemmin lupaillut samaa, mutta se on jäänyt puheen asteelle. Hommasin jo juristin (tilasin vasta ajan tosin) ja kävin taannoin lääkärillä näyttämässä mustelmat ja jäljet. Yritän neuvotella miehen kanssa lisää, mutta raivostuttavaa tällainen kyllä on. Mies yrittää nujertaa minua (kiusaa ja solvaa juuri sellaisilla tavoilla, että tulisin surulliseksi ja menettäisin toivoni), että murtuisin täysin ja hän aamulla jopa myönsi sen, tosin hän sanoi, että kuulemma jo olen luovuttanut ja että sen kuulemma näkee minusta. :( Aiemmin luulin, että pääsen pois, kunhan hommaan asunnon (kuten mies lupasi, että sallii, kunhan itse hoidan homman kuntoon), mutta ei uskonut, että olin tosissani ja että "pystyisin tekemään niin"
Kommentit (24)
Seuraavan kerran kun mies on väkivaltainen niin otat lapset ja lähdet turvakotiin ja sitten teet rikosilmoituksen pahoinpitelystä. Jos mies ei päästä sinua lähtemään niin soita poliisille.
Siitä se lähtee.
Kiinnostaa miksi sä tarvitset lupaa muuttamiseen? Miten mies "kielsi" kun melkein kaikki sun tavarat on jo uudessa asunnossa?
Voi kultapieni. Tää on noin sadas kerta kun kirjoitat samasta aiheesta tänne, viimeksi eilen 'kaverinasi'. Ja joka kerta tulos on ollut monta sivua kaikenlaisia neuvoja muttet tunnu ottavan niitä tosissaan, joten mitä vielä haet näillä aloituksilla?
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaa miksi sä tarvitset lupaa muuttamiseen? Miten mies "kielsi" kun melkein kaikki sun tavarat on jo uudessa asunnossa?
Mies sanoi aiemmin, että voin muuttaa, kunhan ensin hankin riittävän hyvän asunnon. Mutta kävikin ilmi, että mies ei tuolloin ollutkaan tosissaan, vaikka varmistin asian useita kertoja. Nyt siis sekään ei riitä, vaan pitäisi olla ihan vierestä se asunto tai sitten miehensä itse ostama. Yksi vaihtoehto olisi kuulemma vain sinnetellä noin kymmenisen vuotta. Mies antaa mun muuttaa lasten kanssa vasta, kun he ovat "hankalia teinejä" miehen sanojen mukaan. Mutta sitä ennen ei onnistu ilman pitkää oikeustaistelua. Nyt mies yrittää koko ajan härnätä, jotta menettäisin toivoni. Ennen mulla oli sentään omat tavarani; nyt on enää patja nurkassa ja tavarani muovipussissa. Tosin miehen mukaan en enempää saisi omistaakaan nyt kun viimein muutin tavarani pois (niitä ei siis saa enää tuoda takaisin, mutta mä en saa silti muuttaa pois lasten kanssa). Kuulemma kyllä siten voin muuttaa, että jätän lapset täysin hänelle, mutta kuopus on vielä todella pieni ja minussa kiinni ja mies lähinnä pelaa kaikki illat ja viikonloput, ei huolehdi lasten ruokailuista ja on liian ankara ja tulistuva heitäkin kohtaan sekä puhuu todella rumasti ja kiroilee lapsillekin. En mä oikein voi jättää heitä miehelle, vaikka mies yrittää ylipuhua asiaa minulle ja sanoo, että niin on parempi ja että minusta ei ole mihinkään (anoppikin on kuulemma samaa mieltä). :( Pitäisikö vain luovuttaa ja muuttaa yksin, kuten mies toivoo? Hän pyytäisi anopin hoitamaan lapsia kotiin sekä siivoamaan ja kokkaamaan miehelle jne. (ovat jo kaavailleet yhdessä tekevänsä niin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaa miksi sä tarvitset lupaa muuttamiseen? Miten mies "kielsi" kun melkein kaikki sun tavarat on jo uudessa asunnossa?
Mies sanoi aiemmin, että voin muuttaa, kunhan ensin hankin riittävän hyvän asunnon. Mutta kävikin ilmi, että mies ei tuolloin ollutkaan tosissaan, vaikka varmistin asian useita kertoja. Nyt siis sekään ei riitä, vaan pitäisi olla ihan vierestä se asunto tai sitten miehensä itse ostama. Yksi vaihtoehto olisi kuulemma vain sinnetellä noin kymmenisen vuotta. Mies antaa mun muuttaa lasten kanssa vasta, kun he ovat "hankalia teinejä" miehen sanojen mukaan. Mutta sitä ennen ei onnistu ilman pitkää oikeustaistelua. Nyt mies yrittää koko ajan härnätä, jotta menettäisin toivoni. Ennen mulla oli sentään omat tavarani; nyt on enää patja nurkassa ja tavarani muovipussissa. Tosin miehen mukaan en enempää saisi omistaakaan nyt kun viimein muutin tavarani pois (niitä ei siis saa enää tuoda takaisin, mutta mä en saa silti muuttaa pois lasten kanssa). Kuulemma kyllä siten voin muuttaa, että jätän lapset täysin hänelle, mutta kuopus on vielä todella pieni ja minussa kiinni ja mies lähinnä pelaa kaikki illat ja viikonloput, ei huolehdi lasten ruokailuista ja on liian ankara ja tulistuva heitäkin kohtaan sekä puhuu todella rumasti ja kiroilee lapsillekin. En mä oikein voi jättää heitä miehelle, vaikka mies yrittää ylipuhua asiaa minulle ja sanoo, että niin on parempi ja että minusta ei ole mihinkään (anoppikin on kuulemma samaa mieltä). :( Pitäisikö vain luovuttaa ja muuttaa yksin, kuten mies toivoo? Hän pyytäisi anopin hoitamaan lapsia kotiin sekä siivoamaan ja kokkaamaan miehelle jne. (ovat jo kaavailleet yhdessä tekevänsä niin).
Edelleen kysyn; mikä sinua estää muuttamasta lasten kanssa?
Siis joko mä:
-muutan yksin pois sinne hankkimaani hyvään perheasuntoon 6km päähän (samaan kaupunkiin, paremmalle alueelle)
-kituutan miehen kanssa avioliitossa seuraavat 10 vuotta ja siedän tilannetta tai opettelen sietämään sitä
-mies ostaa läheltä asunnon ja muuttaa siihen
-vuokraan itse läheltä asunnon ja muutan lasten kanssa siihen
Tuossa on miehen tarjoamat vaihtoehdot. Varmiuden vuoksi siis oln dokumentoinut osan pahoinpitelyjäljistä sekä hommannut asianajajan. Mutta miten kannattaisi edetä vielä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaa miksi sä tarvitset lupaa muuttamiseen? Miten mies "kielsi" kun melkein kaikki sun tavarat on jo uudessa asunnossa?
Mies sanoi aiemmin, että voin muuttaa, kunhan ensin hankin riittävän hyvän asunnon. Mutta kävikin ilmi, että mies ei tuolloin ollutkaan tosissaan, vaikka varmistin asian useita kertoja. Nyt siis sekään ei riitä, vaan pitäisi olla ihan vierestä se asunto tai sitten miehensä itse ostama. Yksi vaihtoehto olisi kuulemma vain sinnetellä noin kymmenisen vuotta. Mies antaa mun muuttaa lasten kanssa vasta, kun he ovat "hankalia teinejä" miehen sanojen mukaan. Mutta sitä ennen ei onnistu ilman pitkää oikeustaistelua. Nyt mies yrittää koko ajan härnätä, jotta menettäisin toivoni. Ennen mulla oli sentään omat tavarani; nyt on enää patja nurkassa ja tavarani muovipussissa. Tosin miehen mukaan en enempää saisi omistaakaan nyt kun viimein muutin tavarani pois (niitä ei siis saa enää tuoda takaisin, mutta mä en saa silti muuttaa pois lasten kanssa). Kuulemma kyllä siten voin muuttaa, että jätän lapset täysin hänelle, mutta kuopus on vielä todella pieni ja minussa kiinni ja mies lähinnä pelaa kaikki illat ja viikonloput, ei huolehdi lasten ruokailuista ja on liian ankara ja tulistuva heitäkin kohtaan sekä puhuu todella rumasti ja kiroilee lapsillekin. En mä oikein voi jättää heitä miehelle, vaikka mies yrittää ylipuhua asiaa minulle ja sanoo, että niin on parempi ja että minusta ei ole mihinkään (anoppikin on kuulemma samaa mieltä). :( Pitäisikö vain luovuttaa ja muuttaa yksin, kuten mies toivoo? Hän pyytäisi anopin hoitamaan lapsia kotiin sekä siivoamaan ja kokkaamaan miehelle jne. (ovat jo kaavailleet yhdessä tekevänsä niin).
Edelleen kysyn; mikä sinua estää muuttamasta lasten kanssa?
Siis mieheni. Hän ei anna lupaa ja fyysisesti estäisi sekä uhkailisi, jos yrittäisin lähteä.
Etenet näin: otat ne lapset ja niiden tavarat ja menet sinne asuntoosi. Menet asianajajan kanssa neuvottelemaan ja aloitat oikeusprosessin. Siitä se lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaa miksi sä tarvitset lupaa muuttamiseen? Miten mies "kielsi" kun melkein kaikki sun tavarat on jo uudessa asunnossa?
Mies sanoi aiemmin, että voin muuttaa, kunhan ensin hankin riittävän hyvän asunnon. Mutta kävikin ilmi, että mies ei tuolloin ollutkaan tosissaan, vaikka varmistin asian useita kertoja. Nyt siis sekään ei riitä, vaan pitäisi olla ihan vierestä se asunto tai sitten miehensä itse ostama. Yksi vaihtoehto olisi kuulemma vain sinnetellä noin kymmenisen vuotta. Mies antaa mun muuttaa lasten kanssa vasta, kun he ovat "hankalia teinejä" miehen sanojen mukaan. Mutta sitä ennen ei onnistu ilman pitkää oikeustaistelua. Nyt mies yrittää koko ajan härnätä, jotta menettäisin toivoni. Ennen mulla oli sentään omat tavarani; nyt on enää patja nurkassa ja tavarani muovipussissa. Tosin miehen mukaan en enempää saisi omistaakaan nyt kun viimein muutin tavarani pois (niitä ei siis saa enää tuoda takaisin, mutta mä en saa silti muuttaa pois lasten kanssa). Kuulemma kyllä siten voin muuttaa, että jätän lapset täysin hänelle, mutta kuopus on vielä todella pieni ja minussa kiinni ja mies lähinnä pelaa kaikki illat ja viikonloput, ei huolehdi lasten ruokailuista ja on liian ankara ja tulistuva heitäkin kohtaan sekä puhuu todella rumasti ja kiroilee lapsillekin. En mä oikein voi jättää heitä miehelle, vaikka mies yrittää ylipuhua asiaa minulle ja sanoo, että niin on parempi ja että minusta ei ole mihinkään (anoppikin on kuulemma samaa mieltä). :( Pitäisikö vain luovuttaa ja muuttaa yksin, kuten mies toivoo? Hän pyytäisi anopin hoitamaan lapsia kotiin sekä siivoamaan ja kokkaamaan miehelle jne. (ovat jo kaavailleet yhdessä tekevänsä niin).
Edelleen kysyn; mikä sinua estää muuttamasta lasten kanssa?
Siis mieheni. Hän ei anna lupaa ja fyysisesti estäisi sekä uhkailisi, jos yrittäisin lähteä.
Onko se mies siis kotona 24/7?
Mä olen väsynyt lukemaan tällaista valitusta.
A) Miehesi on täyspimeä ja väkivaltainen
B) jos mustelmat on näytetty lääkärille, tee rikosilmoitus pahoinpitelystä
C) jos se asunto on jo hommattu, niin kun mies on poissa, ota kersat, niille patjat ja lähde. Patjat voi ostaa Jyskistäkin, kotiin kuljetuksella.
D) sulla ei ole mitään velvollisuutta totella sun hullua, sekopäistä äijääsi. JÄTÄ SE.
E) kersojesi mielenterveyden takia JÄTÄ SE. Väkivaltainen mies ei lapsia saa.
Tervettä järkeä nyt nainen!
Minun mies ei hakannut minua, mutta harrasti henkistä väkivaltaa ja oli uskoton. Lähdin kun hän oli töissä, lasten kanssa mummoni tyhjään asuntoon. Siitä on 5 vuotta, ja elämäni on nyt paljon paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Siis joko mä:
-muutan yksin pois sinne hankkimaani hyvään perheasuntoon 6km päähän (samaan kaupunkiin, paremmalle alueelle)
-kituutan miehen kanssa avioliitossa seuraavat 10 vuotta ja siedän tilannetta tai opettelen sietämään sitä
-mies ostaa läheltä asunnon ja muuttaa siihen
-vuokraan itse läheltä asunnon ja muutan lasten kanssa siihenTuossa on miehen tarjoamat vaihtoehdot. Varmiuden vuoksi siis oln dokumentoinut osan pahoinpitelyjäljistä sekä hommannut asianajajan. Mutta miten kannattaisi edetä vielä?
Sä oot aikuinen nainen eikä sun täydy valita miehesi "vaihtoehdoista". Otat lapset ja muutat. Etenkin, kun olet jo kirjoilla toisessa osoitteessa lasten kanssa kuin mies, mies ei voi laillisesti estää muuttoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaa miksi sä tarvitset lupaa muuttamiseen? Miten mies "kielsi" kun melkein kaikki sun tavarat on jo uudessa asunnossa?
Mies sanoi aiemmin, että voin muuttaa, kunhan ensin hankin riittävän hyvän asunnon. Mutta kävikin ilmi, että mies ei tuolloin ollutkaan tosissaan, vaikka varmistin asian useita kertoja. Nyt siis sekään ei riitä, vaan pitäisi olla ihan vierestä se asunto tai sitten miehensä itse ostama. Yksi vaihtoehto olisi kuulemma vain sinnetellä noin kymmenisen vuotta. Mies antaa mun muuttaa lasten kanssa vasta, kun he ovat "hankalia teinejä" miehen sanojen mukaan. Mutta sitä ennen ei onnistu ilman pitkää oikeustaistelua. Nyt mies yrittää koko ajan härnätä, jotta menettäisin toivoni. Ennen mulla oli sentään omat tavarani; nyt on enää patja nurkassa ja tavarani muovipussissa. Tosin miehen mukaan en enempää saisi omistaakaan nyt kun viimein muutin tavarani pois (niitä ei siis saa enää tuoda takaisin, mutta mä en saa silti muuttaa pois lasten kanssa). Kuulemma kyllä siten voin muuttaa, että jätän lapset täysin hänelle, mutta kuopus on vielä todella pieni ja minussa kiinni ja mies lähinnä pelaa kaikki illat ja viikonloput, ei huolehdi lasten ruokailuista ja on liian ankara ja tulistuva heitäkin kohtaan sekä puhuu todella rumasti ja kiroilee lapsillekin. En mä oikein voi jättää heitä miehelle, vaikka mies yrittää ylipuhua asiaa minulle ja sanoo, että niin on parempi ja että minusta ei ole mihinkään (anoppikin on kuulemma samaa mieltä). :( Pitäisikö vain luovuttaa ja muuttaa yksin, kuten mies toivoo? Hän pyytäisi anopin hoitamaan lapsia kotiin sekä siivoamaan ja kokkaamaan miehelle jne. (ovat jo kaavailleet yhdessä tekevänsä niin).
Edelleen kysyn; mikä sinua estää muuttamasta lasten kanssa?
Siis mieheni. Hän ei anna lupaa ja fyysisesti estäisi sekä uhkailisi, jos yrittäisin lähteä.
Tiedät itsekin että tuo on ihan täyttä puppua. Mikä sinua OIKEASTI estää muuttamasta?
Sä voit lähteä vaikka miehen läsnäollessakin, kunhan sulla on paikka, minne mennä. Hommaat sinne salaa patjat ja tarvikkeet. Avaat oman pankkitilin. Lähdet lasten kanssa vaikka kävelylle.
Niin se käy.
Ap, mä säälin sua niin. Mihin sä tarviit sen miehen luvan ja miten mies sua kiristää?
Tee ite se lasu, mistä oli eilen puhetta niin lapset jää sulle ja saat muuttaa vaikka toiselle paikkakunnalle kysymättä mieheltä yhtään mitään.
Miehesi on selvästi sairas ja tehnyt susta ihan voimattoman.
Ota nyt vaan kaikki apu vastaan. Et sä lapsiasi menetä, jos et ole rappioalkoholisti, narkomaani tai väkivaltainen, pahasti mt- ongelmainen.
Selväähän on, että tuollainen kohtelu aiheuttaa traumoja ja masennusta.
Soita paikkakuntasi sosiaalipäivystykseen ja pyydä apua itsellesi ja lapsillesi nyt heti ja kerro kaikki heille! Pliis!
Ymmärrän, että tunnet häpeää ja pelkäät, mutta sun ei tarvitse. Oikeasti, kun kerrot millainen miehesi on, niin sua tuetaan niin paljon, ettet uskokaan!
"mies ei anna"
Miksi täysvaltaisen ihmisen pitää kysyä lupa joltakulta? Sinä vaan lähdet siitä lasten kanssa. Äläkä vikise, että "ei se ole niin helppoa..." On se. Jos jokin ongelma on, se on SINÄ ITSE.
Karsee ukko sulla.
Oikeestihhan ukollas ei oo mitään valtaa määrätä jos haluat muuttaa ja jos alkaa ahistella ja uhkailla niin sit vaan poliiseihin yhteys.
Sosiaalitoimi on sitä mieltä luultavasti että lapset kuuluu äitilleen ja varsinkin jos isää ei edes kiinnosta hoitaa ja on leväperäinen.
Sinuna tekisin niin että olisin neuvolaan yhteyksissä ja kertosin tilanteen saisit sieltä henkistä tukkee ja sit jos ukko käy käsiks niin lasten kanssa turvakottiin.Pakkaa tai ainaki mieti valmiiks mitä tarviit mukaan niin pääset äkkiä lähtemään.
Elä jää kattelemaan tuommosta tilannetta koska lapsetkin kasvaa kieroon tuossa kun näkeevät miehen käytöksen ja alkavat pitää sitä normaalina.
Tsemppiä miljoonasti.
Mä oon kokenut ap. samaa kuin sä. tee, joku anonyymi meiliosoite, niin autan sua?
ap. mene lukemaan narsistien uhrien tuki ry:n sivuilta juttuja, niin ehkä tajuat, että sun on vaan lähdettävä! Miten mies voi sinua noin määrätä mukamas? No kun ei voi! Eikä se sulta lapsia saa varsinkaan, jos menet nyt näyttämään niitä mustelmiasi jonnekin. Soita vaikka taksi ja hakeudu kriisipäivystykseen ja lääkäriin samalla.
Sun kannattaa hakeutua psykologille juttelee, että saat tukea.