Lue keskustelun säännöt.
ex-mormoni tarvitsee tilalle "jotain"
29.03.2016 |
Hei! Olen vasta 19 vuotias sosiaalinen nuori nainen, joka jätti vast ikään tiiviin ja yhteisöllisen uskonlahkon taakseen. Miten hemmetissä saan täytettyä tämän tyhjän aukon elämässäni?! Uskontoihin en haluaisi enää sekaantua. Olisko Helsingissä esim nuorille jotain järjestöä mihin pääsis hyvin mukaan? Purjehdusseura? Tennistä? Joku yhteisö? Mulla on niin suuri tarve kuulua johonkin tollaseen just nyt... Koulu ja työ ei jotenkin vaan riitä.
Kommentit (19)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikket haluaisikaan "sekaantua" niin suosittelen, että käyt edes kerran jossain nuortenillassa.
Kansan raamattuseuralla on aktiivista opiskelijatoimintaa.
Lisää infoa löytyy täältä: http://www.kansanraamattuseura.fi/opiskelijat/kaupungit/helsinki
Toivottavasti törmäillään joskus :)
Kun isosta riippakivestä olet päässyt, niin älä nyt ainakaan pienempää ota tilalle.
Tsemppiä aloittajalle! Urheiluseura, vapaaehtoistyö, musiikin, käsityön, kuvataiteen kerho?
Et tarvitse mitään tilalle. Kokemusta on. Alat vain elämään "normaalia" elämää etkä ajattele kaikkia asioita hengellisten opetusten kautta.
Jos jotain haluat niin käy livekonserteissa. Mulle musiikki oli väylä pitää pää kasassa.
Hengellisestä yhteisöstä eroaminen on kova paikka jos on siihen kasvanut. Toipumiseen menee aikaa ja paljon. Pahinta on sukulaiset ja ystävät jotka kuvittelevat tekevänsä palveluksen tarjoamalla hengellistä pakkosyöttöä. Tein melko pian selväksi, että en halua keskustella aiheesta. Hyvin sitä on kunnioitettu (paitsi eräs fanaattinen, vähän henkisesti vinksahtanut sukulainen).
Itse olen nykyisin ihan vain kirkkouskovainen ja kunnioitan hengellisiä asioita. En siedä fanaattisuutta enkä lahkolaisuutta. Ainoa oikea usko on yleensä aina osoitus fanaattisuudesta ja vääristyneestä uskonnollisesta yhteisöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäisiä saa noihin Hehku-iltoihin tulla? Onko lähes 30-v jo liian vanha? Mitä sen ikäisille yksinäisille olisi...
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä saa noihin Hehku-iltoihin tulla? Onko lähes 30-v jo liian vanha? Mitä sen ikäisille yksinäisille olisi...
Eipä sinne mitään ikärajaa ole. En oikein osaa sanoa mikä on kävijöiden keski-ikä. Sanoisin ehkä että suurin osa on n. 20-25 vuotiaita. Mutta kyllä siellä vanhempaakin porukkaa välillä näkee ja omasta mielestäni kaikki otetaan ihan kivasti vastaan (ja ovat tervetulleita!)
Toivottavasti rohkaistut käymään edes kerran :)
t. 3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroprosessi on tosiaan ollut yllättävän rankka vaikka siitä onkin jo aikaa. En halua olla mukana missään uskonnollisessa järjestössä, kiitos silti ehdotuksista. Oon vaan kykenemätön tekemään aloitetta ja tuntuu että olen liian vanha aloittamaan uutta urheiluharrastusta...
ap
Soldiers of Odin kuuluu etsivän uusia jäseniä, mukavaa toimintaa, liity mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin suosittelen ihan tavallista ev.lut seurakuntaa. Tuo Kansan Raamattuseurakin kuulostaa hyvältä. Ev.lut. kirkossa on yleensä katto korkealla ja seinät leveällä. Ihmistä ei yritetä puristaa johonkin muottiin.
Tiedän niin ton tunteen, ap! Minä ex-vl ja olen kaivannut lähinnä sitä yhteisöllisyyttä, jonka menetin. Mitään uskonnollista en elämääni halua enää ikinä. Olen miettinyt erilaisia vapaaehtoistyön muotoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ihme on että täällä niin moni tuputtaa jotain uskonnollista vaikka ap on selvästi sanonut, ettei sellaista halua. Menkää hemmettiin uskontoinenne!
Opiskeletko ap jotain? Opiskelijoillehan on vaikka mitä seuroja ja kerhoja.
Vapaaehtoistyö voisi olla hyvä, mieti mikä sinua kiinnostaisi ja mene rohkeasti mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme on että täällä niin moni tuputtaa jotain uskonnollista vaikka ap on selvästi sanonut, ettei sellaista halua. Menkää hemmettiin uskontoinenne!
Opiskeletko ap jotain? Opiskelijoillehan on vaikka mitä seuroja ja kerhoja.
Vapaaehtoistyö voisi olla hyvä, mieti mikä sinua kiinnostaisi ja mene rohkeasti mukaan.
Minä ehdotin ihan tavalliseen seurakuntaan lähtemistä siksi, että on surullista, jos aloittaja luulee, että myös kristillisissä seurakunnissa on sama meno kuin näissä ns. lahkoissa (mormonit, jehovat jne.)
Usko ja kristittyjen yhteys on ihan jotain muuta kuin mitä nämä ihmiset ovat näissä lahkoissa kokeneet. Siksi olisi ihanaa, jos tällainen henkilö saisi kokea sellaista todellista kristittyjen yhteyttä ja rakkautta.
Itse olin ensimmäiset 20 vuotta elämästäni agnostikko ja monien mutkien ja surujen kautta löysin Jeesuksen ja sain kokea mitä todellinen rakkaus on. Itsekin olen kokenut sen elämän tyhjyyden ja tiedän ettei sitä mikään/kukaan muu voi täyttää kuin Jeesus.
19 vee ei todellakaan ole liian vanha aloittaakseen urheilua. Ei sen tarvitse olla kilpatasoista vaan ihan liikunnan ilosta. Mene vaikkapa mukaan johonkin itsepuolustuslajiin eli jujutsu, karate, taekwondo, krav maga. Tai sitten pehmeämpiä aikido ja judo. Varsinkin noihin budolajeihin voi hukata tasan niin paljon aikaa kuin aikaa on käytettävissä.
Miten olisi vapaaehtoistyö, kuten SPR:ssä toimiminen? Esimerkiksi ensiapupisteellä päivystäessä pääsisit mukaan kaikkiin mielenkiintoisiin tapahtumiin ja tutustuisit erilaisiin ihmisiin samalla tehden jotain hyödyllistä.
Joku sanoi opiskelun tuomista keinoista verkostoitua. Odotan yliopistoa kuin kuuta nousevaa juurikin opiskelijabileiden ja yhteisöllisyyden vuoksi. Nyt siis suorittelen vielä lukiota, ja aloitin lukion uskontohihhulina joten nyt on liian myöhäistä verkostoitua enää niiden kasvojen kanssa "uutena ihmisenä". Kirkon ystävät ovat luonnollisesti hiukan kaikonneet.
Ap
Miksei joku tavallinen seurakunta? Niissä on toimintaa nuorille aikuisille. Ja ilmeisesti kaikki ovat tervetulleita.