Vegaanien ikähaitari
Olen joskus miettinyt, minkä ikäisiä vegaanit mahtavat olla. Onkohan heitä ollenkaan esim. ikäryhmässä 60+? Tai kovin paljon edes ikäryhmässä 40+?
Ihailen kovasti heidän ehdottomuuttaan ja suhtautumistaan eläinten oikeuksiin. Itse myönnän, että olen liian mukavuudenhaluinen ja ehkä myös hiukan päättämätön, miten radikaalisti edes koen tarpeelliseksi kieltäytyä eläinkunnan tuotteista, vaikka nykyinenkin systeemi on kyseenalainen eläinten oikeuksia polkien. Itse olen omalta kohdaltani ratkaissut asian niin, että käytän vain luomutuotteita. Olen 50-vuotias, enkä tunne ketään ikäisiäni vegaaneja, en edes 10 vuotta nuorempia.
Kommentit (18)
Jostain syystä tuo otsikko nauratti mua :D Tuli mieleen jokin Fingerporin haitariläppä. En osaa vastata kysymykseen, mutta näin kerran ku joku vanha ituhipin näköinen nainen osti monta purkkia soijamaitoa.
Äitini on vegaani, 52v.
Vanhin tapaani oli hyvin vanha, olisi halunnut olla vegaani, mutta söi sitä mitä ateriapalvelu toi, eli satunnaisesti lakto-ovosti. Nuorin tuntemani vegaani on -9kk, eli vegaani jo hedelmöittyessään :)
N24, vege
Olen 43, kohta 44, ja 20 vuotta vegaanina.
Minun naapurissani asuu tällainen oman elämänsä boheemimummo. Ikää hänellä on jotain 70 tienoilla. Aina välillä kun häntä näkee tuossa rappukäytävässä tai pihalla, niin lykkää minulle kipollisen jotain kasvispöperöä (jotka ovat muuten mahdottoman hyviä) ja juttelee siinä samalla jostain new-age -jutuista tai eläinten oikeuksista tai mistä milloinkin. Parvekkeeltaan kantautuu aina välillä pienoinen yrtin tuoksu. Aika omaperäinen tapaus, mutta ihan hauska ja harmiton tyyppi sinänsä.
Mä olen 38-vuotias, hiljattain vegaaniksi ryhtynyt, ja tunnen useita vegaaneja neljänkympin molemmin puolin. En koe tätä mitenkään "radikaalina" tai "äärimmäisenä" elämäntapana, en nykyään edes mitenkään haastavana. Riippuu tietysti paljon tuttavapiiristä, omani on akateemisia kaupunkilaisia.
Tunnen monia viiskymppisiä vegaaneja, mutta toisaalta tunnen ylipäätään paljon vegaaneja.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 38-vuotias, hiljattain vegaaniksi ryhtynyt, ja tunnen useita vegaaneja neljänkympin molemmin puolin. En koe tätä mitenkään "radikaalina" tai "äärimmäisenä" elämäntapana, en nykyään edes mitenkään haastavana. Riippuu tietysti paljon tuttavapiiristä, omani on akateemisia kaupunkilaisia.
Olen akateeminen kaupunkilainen, eikä tuttava/ystäväpiirissäni ole ollut yhtään vegaania.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 38-vuotias, hiljattain vegaaniksi ryhtynyt, ja tunnen useita vegaaneja neljänkympin molemmin puolin. En koe tätä mitenkään "radikaalina" tai "äärimmäisenä" elämäntapana, en nykyään edes mitenkään haastavana. Riippuu tietysti paljon tuttavapiiristä, omani on akateemisia kaupunkilaisia.
Olen akateeminen kaupunkilainen, eikä tuttava/ystäväpiirissäni ole ollut yhtään vegaania.
Sääli.
Hassua miten vegaaniudesta tehdään niin kauhean radikaalia (mielikuvissa siis). Ei tämä ole hankalaa muuten kuin lihansyöjien pääkopassa. Minusta tämä on ihan naurettavan helppoa ja koko ajan helpottuu, kun valikoimaa tulee lisää. Tunnen monia 40-50 vuotiaita vegaaneja. Itse olen 30.
Ap, kokeile vegaanihaastetta. Kuukausi tai vaikka pari viikkoa. Ei sinun tarvitse päättää tässä ja nyt, että luovut loppuelämäksesi kaikesta eläinperäisestä. Itse kokeilin haastetta alkuvuodesta, oli tosi mielenkiintoinen kokemus ja opin paljon. Ennen kaikkea opin hirveästi uusia reseptejä. Haasteessa mainittua tutoriakaan ei ole pakko ottaa, mutta päivittäiset uutiskirjeet helpottavat ruokailun ja muun suunnittelua.
Muistatteko muutaman vuoden takaa syyttäjä Ritva Santavuoren?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ritva_Santavuori
Hän on vegaani. Tai ainakin paljon siitä puhui telkkarissa "kukoistuksensa" aikana. Jäänyt mieleen.
Itse olen vain 27-vuotias, enkä juuri tunne ihmisiä, mutta äidillä on yli 50-vuotias vegaanikaveri. Se on joo kumma, miten tämä on muka niin vaikeaa ja kallista. Itse olen ainakin säästänyt rahaa vegaaniksi ryhdyttyäni. Aluksi oli joo miettimistä, mutta parin viikon päästä ruokapuoli meni ihan rutiinilla jo. On muuten ollut hyvä olo.
Muistan, kun ryhdyin vegetaristiksi. En oikein käsittänyt, miten ruokaa laitetaan ilman lihaa ja miten se voi maistua. Tuntui aika järkyttävältä, miten kiinni olin lihassa. En meinannut keksiä mitään syömistä. Vähän samalta tuntui munien ja maitotuotteidenkin kanssa sitten myöhemmin. Äkkiä kaikkeen kuitenkin tottuu, eikä se niin hankalaa ole.
Innostuin googlettamaan enemmänkin. Alempaa löytyy julkkisvegaaneja. Muutama pääsi yllättämään.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_tunnetuista_kasvissy%C3%B6jist%C…
31 juuri ryhdyin vegaaniksi, eipä tuo mikään mullistava transitio kasvissyönnistä ollut.
Hei kiitos vastauksista. Mielenkiintoista :)
Minusta tuo ruokapuoli ei ehkä olisi niinkään haastavaa, kun asiaan perehtyy, mutta pukeutumispuoli olisi ehkä kovempi paikka.
Vegaanihaastetta harkitsen ilman muuta. AP
Itse olen hiljattain veganisoitunut ja 38-vee. Sitä ennen 25 vuotta kala-kasvissyöjänä. Helppoahan tämä on ollut (paljon helpompaa kuin luulin) ja helpommaksi vain muuttuu, kun kauppojen valikoimat laajenee ja ravintoloissa ja kahviloissakin alkaa olemaan vegaanisia vaihtoehtoja. Vaate- ja kosmetiikkapuolella onkin sitten hommaa vielä vuosiksi. Tunnen useampiakin pitkän linjan vegaaneja, joista osa lähentelee viittääkymmentä.
Minä olen 41, lakto-ovo-vegetaari olen olut vuodesta 1991 ja vegaaniksi ryhdyin jokin aika sitten, kun en vain koe enää tarvitsevani eläinkunnan tuotteita. Ilman tulee toimeen oikein hyvin, kun viimeinkin opin myös leipomaan kaiki kakut ja marengit ym. ilman munaa.
Se on niitä nuoruuden villityksiä eli nuorempaa porukkaa ovat