Masentaa, kunto niin huono, mistä kannattaa aloittaa?

Päätöksestä että teet tälle jotakin!

Sitten ostat salikortin ja menet 3-4 krt sinne alkuun vaikka katselemaan ! Huijaa itsesi salille! Siitä se lähtee!

Jos käyt omatoimisesti salilla, niin voit itse säädellä rasitustasoa. Se on sitten eri juttu, pysyykö se riittävänä, jos ei kukaan ole käskyttämässä ja laiskottaa. Jonkun olisi hyvä katsoa suoritustekniikat kuntoon. Oli se sitten PT tai joku muu osaava henkilö. Ohjelmaksi vaikka joku Starting Strength tms. yksinkertainen aloittelijan ohjelma.

Aloita jollain muulla liikunnalla. Sali ei todellakaan ole ainoa tai edes paras vaihtoehto tilanteessasi.

Teetä kuntosaliohjelma tai sitten kysy kuntokeskuksen vastaanotosta, mitkä tunnit olisi aloittelijoille hyviä.

 Yritä hakeutua tekemään jotain sellaista, joka itsestäsi on kivaa, toisaalta asennoidu niin, että olet opettelemassa uutta.

Mites jos aloittaisit kävelyllä?

Uiminen tai vesijuoksu? Käyn itse uimassa kaverin kanssa, ei olla mitenkään huippukuntoisia mutta vesi antaa aika paljon anteeksi eikä samalla tavalla hengästytä eikä hikoiluta. Tietysti uintitekniikka hyvä olla eka kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Mites jos aloittaisit kävelyllä?

Mä jotenkin sain sellaisen kuvan, että lihaskunto oli se ongelmakohta eikä aerobinen.

Jos nyt ekaks kävelet raput ylös ja alas hissin sijan, jatkat sitten siitä.

Aika usein näkee just näin aikoina salilla näitä innokkaita aloittajia, mutta kuukauden päästä ne ovat hävinneet kuin pieru saharaan. Ensin tehdään vuoden soppari salijäsenyydestä ja sitten kärvistellään. Mikäli minä olisin sinä, aloittaisin uimatekniikkakoulutuksesta, uisin ensin tän kevään halleissa ja kesällä luonnon vesissä. Lihaskuntoa hakisin vaikka kuntoradoilla olevilta "apinaradoilta" ja nykyisin niin kovin suositusta oman kehon painolla harjoittelusta. Ohjatut tunnit ovat tietenkin aluksi kivoja, kun on se joukkohysteria mukana, ja ehkä kielpailuviettikin, mutta jos sinulla olisi kiva ystävä, jonka kanssa käytte kävelyllä, uimassa jne olisi se pidemmän päälle parempi ratkaisu. Kaverin voi joissain tapauksissa korvata äänikirjalla (kuten pitkät polkupyörälenkit jne).

ehdottomasti kannattaa aloittaa kävelyllä. Kivat ulkoiluvaatteet, ehkä musiikkia korviin jos siitä tykkää ja eikun vaan raittiiseen ilmaan. Sitten vähitellen pieniä matkoja juosten. Varmasti kunto nousee kun pidät

kävellessäkin tarpeeksi kovaa vauhtia.

ulkoilija kirjoitti:

ehdottomasti kannattaa aloittaa kävelyllä. Kivat ulkoiluvaatteet, ehkä musiikkia korviin jos siitä tykkää ja eikun vaan raittiiseen ilmaan. Sitten vähitellen pieniä matkoja juosten. Varmasti kunto nousee kun pidät

kävellessäkin tarpeeksi kovaa vauhtia.

Eikä ole pakko juostakaan. Pururata tai muu vaihteleva maasto kävelysauvojen kanssa (kyllä, kävelysauvojen), reipas tahti erityisesti ylämäissä on hyvä alku. Sauvojen kanssa voi myös juosta varsinkin ylämäkiä, jos siltä tuntuu.

Ehdottomasti kannattaa ottaa pt, niin saat sinulle sopivan kunto-ohjelman. Hyvä pt ottaa huomioon asiakkaan toiveet eikä teetä hirveää tappotreeniä heti alkuun. Uinti on myös hyvä vinkki, siinä saa kokonaisvaltaista treeniä.

Mä olen rapakuntoinen ja liian laiha nainen. Aloitin heittämällä ruokavalion kuntoon (koska mulla siis tavoitteena saada painoa), en mitenkään supernatsisti ettei yhtään saa lipsua vaan että pohja on ok ja kalorit reilusti plussalla.

Hommasin salijäsenyyden ja sen kerron, että alkuun oli ihan helvettiä, mutta vain pari viikkoa. Voimaa ei ollut yhtään ja välillä tuntui kuin kuolisi :D Tein ystäväni antamat ohjelmat (hän on itse pt) silti loppuun, painoja säädin sen mukaan missä itse tunsin rasituksen ja niin, että viimeiset liikkeet tuntuvat lähes mahdottomilta (jolloin lihas oikeasti tekee töitä).

Kumma kyllä huomasin jo kolmen viikon jälkeen uskomattoman eron lihasvoimassa - kyllä, edelleen mennään tyyliin lasten painoilla joille raavas mies varmaan nauraisi, mutta pointti onkin se oman kunnon kehittyminen jo näin lyhyessä ajassa. Se motivoi todella paljon.

Minulla on hyvä kestävyyskunto esim. kävellessä, jaksan kävellä ripeällä tahdilla pitkiä matkoja mutta esim. juoksemista inhoan. Ja tosiaan lihaskunto ihan nolla, nyt tosin reilun kuukauden jälkeen jo huomattavasti parempi kuin aiemmin.

Ja siis itse käyn salilla 3-4 kertaa viikossa, mutta en ole senkään suhteen ehdoton - joskus voi tulla vain 1-2 kertaa viikkoon riippuen aikatauluista mutta sitä paikkaan vaikka kotijumpalla - tai ihan vaan lepäämällä. Elämähän tässä on aikaa :)

t. 13

Kannattaa miettiä, mikä innostaisi ja pitäisi kipinää yllä. Aloittaminen ei ole välttämättä vaikeinta vaan jatkaminen, myös sellaisina päivinä, kun on huonoja ajatuksia, kuten tuo "olen liian huonossa kunnossa".

 Vaikka liikuntaa harrastaessa kunto paranee vähitellen, aloittaessa ei välttämättä kaikenlaiset luvut ja merkit siitä, että kunto on huono, ole suurin motivaattori. En usko, että kukaan aloittaa liikkumaan siksi, koska "olen niin surkea ja huono", vaan koska vaikka joku liikuntalaji itsessään on kivaa, on kivaa liikkua kaverin kanssa, on kivaa liikkua luonnossa, on kivaa oppia uusia liikkeitä, on kiva liikkua musiikin tahtiin. Toki jotkut ovat myös kilpailuhenkisiä, ja heitä motivoi se, että "minulla on parempi kunto kuin naapurin Pirjolla". Sinuna siis miettisin noita asioita.

Kiitos tähänastisista neuvoista. Kävelystä tykkään ja sitä olen onneksi sentään jonkun verran tehnytkin tässä rappiovuosien varrella, mutta kasvattaako kävely lihaskuntoa? Luulin että lähinnä aerobista. Lisäyksenä edelliseen viestiin, että yritin katsoa myös netistä sen amerikan suurin pudottaja pt-naisen jumppavideoita, joissa yksi ohjaaja veti aina aloittelijan ohjelmaa, mutta en pysynyt niissäkään mukana. Yläkropan osalta tulee voiman puute vastaan ja alakropan osalta liikkuvuuden puute. Olen siis sillä tasolla, että en jaksa tehdä yhtään (oikeaa) punnerrusta enkä saa käsiä lattiaan jalat suorana. Tai tarkennus, edes sormenpäitä. Eli olen kankea ja voimaton kuin mikä. Haluaisin jotakin suunnitelmallisuutta harjoitteluun, että myös kehitystä tapahtuisi. Ajattelin, että ohjatut ja suunnitellut jumppatunnit olisivat ratkaisu, mutta en tunnu pärjäävän niillä. Sen lisäksi, että en pysty tekemään liikkeitä voiman / liikkuvuuden puutteen takia, lihakseni alkavat hyvin herkästi täristä. Uskaltaisko bodypumppia edes kokeilla? AP

Rapakunto kirjoitti:

Kiitos tähänastisista neuvoista. Kävelystä tykkään ja sitä olen onneksi sentään jonkun verran tehnytkin tässä rappiovuosien varrella, mutta kasvattaako kävely lihaskuntoa? Luulin että lähinnä aerobista. Lisäyksenä edelliseen viestiin, että yritin katsoa myös netistä sen amerikan suurin pudottaja pt-naisen jumppavideoita, joissa yksi ohjaaja veti aina aloittelijan ohjelmaa, mutta en pysynyt niissäkään mukana. Yläkropan osalta tulee voiman puute vastaan ja alakropan osalta liikkuvuuden puute. Olen siis sillä tasolla, että en jaksa tehdä yhtään (oikeaa) punnerrusta enkä saa käsiä lattiaan jalat suorana. Tai tarkennus, edes sormenpäitä. Eli olen kankea ja voimaton kuin mikä. Haluaisin jotakin suunnitelmallisuutta harjoitteluun, että myös kehitystä tapahtuisi. Ajattelin, että ohjatut ja suunnitellut jumppatunnit olisivat ratkaisu, mutta en tunnu pärjäävän niillä. Sen lisäksi, että en pysty tekemään liikkeitä voiman / liikkuvuuden puutteen takia, lihakseni alkavat hyvin herkästi täristä. Uskaltaisko bodypumppia edes kokeilla? AP

Vastaus on siis se, että keskityt edelleen aerobiseen harjoitteluun ja liikkuvuuteen. Kertomasi perusteella pohjakuntosi ei ole sitä luokkaa, että kannattaisi panostaa erityisesti lihaskuntoon, vaan sen aika on hieman myöhemmin. Suositellut uinti, kävely (sauvojen kanssa ja ilman), venyttely jne ovat hyviä vaihtoehtoja näin aluksi. Vesijuoksu voisi myös toimia.

Tärkeintä on löytää itselleen mieluinen laji. Minä vihaan lenkkeilyä ja juoksemista, joten käyn salilla ja spinningissä. Mieti ensin, että haluatko kehittää enemmän lihaksia vai aerobista kuntoa. Sen jälkeen mietit, tykkäätkö tehdä yksin, ryhmässä vai onko jokin joukkuelaji sinun juttusi. Kokeile kunnes löydät itsellesi sopivan. Jos taas haluat kasvattaa lihaksia, mieti haluatko arjen kannalta paremman lihaskunnon vai näkyvät lihakset fitness-tyyppisesti. 

Itse lähtisin liikkeelle siitä, että 1-3 aerobista ja 1-2 sali kertaa viikossa niin, että yhteensä treenejä tulisi 3-4krt/vko. Alussa voi olla vähän vähemmänkin esimerkiksi kaksi kertaa . Valitse niitä treenejä enemmän, mitä haluat painottaa. Molempiin ei kannata satsata suuria odotuksia, koska se vie ihan hirveästi aikaa ja alussa varsinkin voimia. Opettele mieluummin nauttimaan liikunnasta eikä niinkään miettimään tuloksia. Jos tykkäät käydä salilla, aloita pienistä painoista (vaikka hävettäisikin), opettele liikeradat ja sen jälkeen lähdet kasvattamaan painoja. 

Ja lisään vielä sen verran, että alussa on ihan normaalia, että lihakset kipeytyvät. Itselläni ainakin oli ensimmäinen kuukausi tosi kivuliasta vaikka miten venytteli. Sen jälkeen ei enää lihakset kipeydy läheskään niin paljoa vaikka teen raskailla painoilla. Ehkä odotat itseltäsi liikoja. Lihastärinä on ihan normaalia jos voimat on olleet huonot. Eikä tarvitse aloittaa oikeista punnerruksista vaan naisten punnerrukset on ihan yhtä hyviä. 

Rapakunto kirjoitti:

Kiitos tähänastisista neuvoista. Kävelystä tykkään ja sitä olen onneksi sentään jonkun verran tehnytkin tässä rappiovuosien varrella, mutta kasvattaako kävely lihaskuntoa?

Ei kävely tietenkään mikään paras laji ole lihaskunnon parantamiseen, mutta kyllä se jotain tekee. Varsinkin reipas kävely mäkisessä maastossa.