Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suutuin vanhemmilleni miekasta
27.03.2016 |
Nyt täytyy saada purkaa vitutusta. Ollaan usein yhteydessä mun vanhempien kanssa ja olen se kamala yh-äiti. Meillä on hyvät välit, he auttaa mua ja mä autan niitä jos voin. Olen juuri sellainen hirveä köyhä yh-äiti joita tällä palstallai ihmetellään. Elän varojeni mukaan ja meillä on pienet tilat. Mun vanhemmat ostaa ja raijaa leluja tänne tasaseen tahtiin ja olen siitä sanonut ja on myös laantunut tuo. No joku aika sitten lapsi (kolmivuotias) halusi tietynlaisen miekan yhteen tapahtumaan ja minä tein sellaisen itse. Musta siitä tuli hyvä, lapsi tykkäsi sillä leikkiä eikä vie varmaan pitkään tilaa meiltä, kun menee joskus rikki ni ei haittaa. Tehdään uusi tai ollaan tekemättä. No nyt nää isovanhemmat toivat aivan täpinöissään sitten sellaisen "oikean" miekan jossa oikeanlaiset valot ja äänet ja kaikki. Oon taas tänään laskenut että mistä voitaisiin karsia menoja. Se on vaan jotenkin vit#umaista kun samaan aikaan harva se kerta nää isovanhemmat vie lapsen lelukauppaan tai tuo lahjoja jotka on helposti sadan euron arvoisia. Ja tietty oon sinänsä kiitollinen mutta toi lapsi ei enää leiki edes niillä lelyilla, haluaa vain uusia, ja kun minä sanon etten osta niin sanoo että pappa ostaa. Me hukutaan roinaan joka on kallista ja jolla kukaan ei leiki ja samaan aikaan lasken ettei mulla oo koskaan varaa viedä tota ees kunnon soitintunneille tai jalkapalloharrastukseen. Tää on niin perseestä. Ja kun sanon asiasta niin mul on taas kaks ylimääräistä lasta pillittämässä miten he ei koskaan tee minun mielestäni mitään oikein....
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Myyt niitä leluja kirpparilla ja saat rahaa.
Periaatteessa joo, mutta täytyy tähän joku muu ratkaisu löytyä. Ekaks vanhemmat ostaa satasen lelun, sit se puretaan paketista ja myydään ehkä jollain neljälläkympillä. Ja nää isovanhemmemmatkaan ei siis mitään rikkaita ole. Hirveä halu vain lahjoa tätä. Toinen on herkut, mutta se on kuitenkin eri asia. Kun tolle lapselle parasta kuitenkin ois vaan se seura mitä ne tarjoo. Mut ei. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myyt niitä leluja kirpparilla ja saat rahaa.
Näin. Lapsen kanssa valitsette ne lelut joilla ei enää leikitä, myytte surutta kirpparilla ja rahat käytät johonkin mukavaan lapsen kanssa.
Eikö ne isovanhemmat voisi vaikka viedä lasta huvipuistoon, kustantaa sen harrastuksen tms? Pyydä suoraan. On helppo sortua rojun hankkimiseen kun sen kanssa ei tarvi itse asua.
Sanot suoraan vanhemmillesi, että eivät ostaisi tavaroita, vaan maksaisivat jonkin lapsesi harrastuksen, tai veisivät vaikka paikkoihin, joista lapsi pitää ja joihin on pääsymaksu. Jos vanhempasi ovat järkeviä ihmisiä, heidän luulisi ymmärtävän, että lapsen ja asuntonne hukuttaminen turhiin leluihin ei ole järkevää. Parempi antaa lapselle kokemuksia, joista tämä saa iloa pitkäksi aikaa.
Mitään muita vinkkejä? Mitä muut on tehny vastaavassa tilanteessa? Oon keskustellut tuhat kertaa, mut jotenkin tää tuntu erityisen pahalta kun suoraan sanotaan että he nyt toivat lapselle sen oikean version kun minun tekemäni oli niin surkea... No eivät nyt ihan suoraan sanoneet mutta kuitenkin... Ja voin sanoa että jotain neljä tuntia askartelin putkeen sitä miekkaa ja muuta siihen asuun liittyvää. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olikin muutama kommentti tullut lisää. Joo, pitää varmaan taas keskustella. Ap
Et tietenkään myy heidän ostamiaan leluja! Jo olis outoa. Ahdistaa sua varmaan se, ettet pysty ostamaan lapselle paljon mitään ja sen takia et houkuta häntä leikkimään islvanhempien antamilla hienoilla leluilla. Nimittäin kyllä normaali lapsi niillä leikkisi. Siis lapsi leikkisi sillä valomiekalla mieluummin kuin itse tekemälläsi. (Siis keskimäärin. Joku poikkeuslelu voi olla.)
Tossa on siis päällimmäisenä sen ahdistuksesi köyhyydestäsi.
Et voi ruveta pyytämään vanhemmiltasi, että maksakaas joku harrastus mieluummin. Vanhempasi saavat iloa ostamistaan leluista ja he saavat ostaa siis niitä. Joku harrastuksen maksu olisi puuduttavan tylsää. Ei olisi joka kerta sitä lapsen riemua nähtävänä.
Eli ymmärrän sua, mutta ole kiitollinen, mitä lapsesi heiltä saa ja tyydy siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis anna niiden isovanhempien ostella mitä haluavat. Ne on niiden rahoja. Houkuta lastasi leikkimäön heiltä saaduilla leluilla. Mikä on ongelma.
Minusta lahjan saaja ei voi ohjailla lahjan antajaa, ellei sitä kysytä.
Maksa itse lapsen harrastukset ja anna isovanhempien ostella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et tietenkään myy heidän ostamiaan leluja! Jo olis outoa. Ahdistaa sua varmaan se, ettet pysty ostamaan lapselle paljon mitään ja sen takia et houkuta häntä leikkimään islvanhempien antamilla hienoilla leluilla. Nimittäin kyllä normaali lapsi niillä leikkisi. Siis lapsi leikkisi sillä valomiekalla mieluummin kuin itse tekemälläsi. (Siis keskimäärin. Joku poikkeuslelu voi olla.)
Tossa on siis päällimmäisenä sen ahdistuksesi köyhyydestäsi.
Et voi ruveta pyytämään vanhemmiltasi, että maksakaas joku harrastus mieluummin. Vanhempasi saavat iloa ostamistaan leluista ja he saavat ostaa siis niitä. Joku harrastuksen maksu olisi puuduttavan tylsää. Ei olisi joka kerta sitä lapsen riemua nähtävänä.
Eli ymmärrän sua, mutta ole kiitollinen, mitä lapsesi heiltä saa ja tyydy siihen.
Mustakin olisi outoa myydä niitä, mutta et ehkä nyt hahmota taysin ongelmaa. En todellakaan tee eroa eri lelujen kanssa. Niitä on vain ihan kauheasti. Legojakin monta hyllyllistä. Ja kyllä mua se köyhyyskin ahdistaa. Ostan jonkun kympin lelun niin eikö heti perässä tule isovamhempi isomman kanssa. Lapsi on tosin aivan ihanan kiitollinen vaikka saisi kukan pensaasta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Siis anna niiden isovanhempien ostella mitä haluavat. Ne on niiden rahoja. Houkuta lastasi leikkimäön heiltä saaduilla leluilla. Mikä on ongelma.
Se, että A) tää asunto hukkuu lapsen leluihin B) se lapsi hyötyisi siitä rahasta muilla tavoin enemmän C) tästä on tullut joku ihme kilpavarustelu jota en voi voittaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lahjalelut eivät mahdu teille (muka), niin säilytä osaa vanhempiesi luona.
Harrastuksen maksaminen ei tunnu lapsesta eikä isovanhemmalta niin ihanalta joka kerta.
Lelu on aina yksilö ja yllätys.Harrastus on sitä samaa taas. Ei tunnu joka harrastuskerta siltä, että jipii, taas tänään saan isovanhemmilta lahjaksi harrastuskerran.
Niin, lapsi hyötyisi SINUN mielestäsi enemmän jostain muusta. Anna maksajan päättää, mitä kustantaa ja ainahan lapsi leluista pitää..
Tosiaan, sälytä osa isovanhempien luona. On sitten sielläkin tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäpä se sua haittaa, jos isovanhemmat ostaa kalliimpia leluja kuin sinä? En voi ymmärtää.
Mä niin ymmärrän sua ap. En ole yh mutta rahan kanssa hieman tiukkaa. Samoin on jo eläkeiässä olevalla äidillänikin. Hän kuitenkin lahjoo lapsia aivan liian kalliilla leluilla (siis ei kuitenkaan mitenkään erityisen laadukkailla edes kuten esim legot) tai antamalla suoraan rahaa.... Mikä on tosi koomista että sitten hän vielä valittaa mulle rahattomuuttaan ja pyytää "lainaa". Eli olen ihan kierteessä kun haluaisin kustantaa juurikin niitä harrastuksia lapsille niin joudun lopulta maksamaan mummin leluostoksetkin... Ja joo, olen yrittänyt puhua asiasta.
Ihme tunteettomia ja ahneita noi, jotka käskee myydä lelut kirpparilla . Se olisi töykeää.
Ei kai se mitään haittaa, jos isovanhemmat ostavat leluja kilvan kanssasi. Hyvä vaan. Lapsesihan siinä hyödyn saa.
Minulla on keskituloinen perhe, joten emme ole ihan köyhiä. Isovanhemmat haluavat silti osaa lapsille lahjoja ja leluja muutenkin. Silloin tällöin sanon, että leluja on paljon, nyt ei kannata antaa mitään uutta. Muistavat sen jonkin aikaa. Juhlapäivinä teemme niin, että kun usein jo etukäteen tiedämme, mitä lahjoja lapset saavat isovanhemmilta, me vanhemmat emme osta mitään/yhden pienen lahjan.
Antamalla leluja ne isovanhemmat kokevat antavansa rakkautta lpselle ja kokevat ihania vastarakkauden ilmaisuja, kun lapsi isovanhempiaan onnessaan kiittää ja halaa.
Eikö ole inhimillistä.
Harrastuksen maksamisesta tai tapahtumiin viemisestä ei irtoa näitä mahtavan ylitsepursuavia kuten vaikka valomiekan saamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Jos lahjalelut eivät mahdu teille (muka), niin säilytä osaa vanhempiesi luona.
Harrastuksen maksaminen ei tunnu lapsesta eikä isovanhemmalta niin ihanalta joka kerta.
Lelu on aina yksilö ja yllätys.Harrastus on sitä samaa taas. Ei tunnu joka harrastuskerta siltä, että jipii, taas tänään saan isovanhemmilta lahjaksi harrastuskerran.
Meinaatko ihan tosissasi, että isovanhemmat saavat enemmän iloa siitä, kun lapsi avaa jonkun paketin eikä ehkä ikinä leiki enää sillä lelulla - verrattuna siihen, että käy esim. kerran viikossa jalkapallotreeneissä ja kertoo kokemuksistaan isovanhemmilleen?
Alue: Aihe vapaa
Myyt niitä leluja kirpparilla ja saat rahaa.