Päiväkoti haluaa tukitoimia

Millaisia asioita poikasi kohdalla on päiväkodissa nostettu esille jo aikaisemmin?

Tukitoimet eivät tarkoita, että lapselle määriteltäisiin samalla diagnoosi. Rakenteellisia tukitoimia, mitä teille esitetään, liittyvät jollain tapaa pienempään lapsiryhmään; aikuisilla on enemmän aikaa tukea lastasi. Esimerkiksi ohjata lastasi pukemistilanteissa, ruokailussa, siirtymissä sisältä ulkoilemaan jne, missä lapsellasi nyt onkin vaikeuksia. Se voi tarkoittaa kielen oppimisen tukemista suomi toisena kielenä -lapsilla. Lapsen toimintataidoissa tms, on nyt jotain, mihin hän tarvitsee enemmän tukea mitä isossa lapsiryhmässä on mahdollista antaa, ja se apu hyödyttää lastasi, auttaa oppimaan asioita joita hän tarvitsee toimiessaan ryhmässä. Resurssit ovat niin niukkoja, että todennäköisin tukitoimi mitä voidaan antaa on ryhmän pienennys:lapsiryhmään otetaan yksi lapsi vähemmän kuin yleensä. Eli 21 lapsen lapsiryhmä onkin kooltaan 20 lasta. Se mitä hyötyä siitä oikeasti on onkin sitten eri  juttu, kuinka paljon se vapauttaa aikuisten aikaa ja antaa lisähuomiota lapselle. Harva lapsi pääsee integroituun ryhmään (12 lasta) tai saa avustajan. Yleensä tukitoimi on tuo ryhmäkoon pienennys. 

Nyt tarvitaan lisätietoja! Millaisia keskusteluja sinulla on ollut tähän asti pk:n henkilökunnan kanssa? Uskoisin sinun jo tietävän, mikä on ongelma.

Täällä on tullut jo paljon hyviä kommentteja. Tukitoimilla ja palavereilla ei ole tarkoitus syyllistää lasta tai arvostella vanhempia. Niillä on tarkoitus auttaa lasta.

Meillä tukitoimet lapselle ovat liittyneet puhtaasti lapsen omaan pärjäämiseen koulussa/eskarissa. Ei siihen, että hän häiritsisi muita. Outoa että täällä tukitoimet on synonyymi häirikölle. Poika on kömpelö ja puhe epäselvää, ei kuule ohjeita, koska omissa mietteissään yms, eli tarttee tukitoimia mm siksi ETTEIVÄT MUUT KIUSAA.

Ei se aina ole tarpeen. Pk:n johtaja rupes puhumaan myös tukitoimista. Lapseni vaan ujosteli just 5-vuotiaana.

Onneksi se täti jäi sairaslomalle sittemmin.

Näinpä. Meidän nuorempi oli kotihoidossa ihan kiltti ja tavallinen, mutta päiväkodissa huomattiin, että on arka, herkkä ja samalla vaativa muita lapsia kohtaan. Eikä ne tukitoimet edes mitään isoja olleet, paremminkin ryhmätoimintaan sopeuttamista ennen koulun alkua. Ei varsinaista diagnoosia, vain aspergerpiirteet. Ei siitä mitään haittaa ole, tulipahan asiaa tutkittua tarkemmin. 

Ap, jos lapsesi häröilee, minkä ajattelet leimaavan häntä enemmän: sen häröilym vai sen, että lapsesi on ryhmässä kahden tai kolmen lapsen paikalla? Jälkimmäisestä tukitoimesta lienee kyse, koska henkilökohtaista avustajaa eivät ainakaan täällä stadissa saa kuin vaikeavammaiset lapset. Joka tapauksessa erityistuesta ei puhuta julkisesti, päivähoitohenkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus.

Joten - jos lapsesi toimii häiritsevästi ja/tai aggressiivisesti, hän on jo todennäköisesti saanut häirikön leiman ja roolin ryhmässä. Haluatko, ettei asialle tehdä mitään? Ihan tosi?

Erityisen tuen päätöksiä on vaikea saada. Ole kiitollinen, jos saat tukea lapsellesi, se on kaikki hänelle avuksi. Kouluun mennessä joka tapauksessa erityisopetuspäätöstä haetaan aina erikseen, ja se usein vaatio diagnoosin, johon teidän pitää lapsenne hakea, sinne ei ketään määrät ilman vanhempien lupaa. Eikä erityisopetuspäätöstäkään haeta ilman vanhempien lupaa, ja se tehdään nykyään aina määräaikaiseksi, ja iso osa erityisoppilaista integroidaan normiluokkiin.

T. Erityisoppilaan äiti

Minä en kyllä koe, että tukitoimia olisi vaikea saada. Meidänkin lapselle niitä ehdotettiin ja hämmentyneenä suostuin. Piti palaveerata ja päivitellä, kun lapsi ei osaa sanoa r-kirjainta 5-vuotiaana ja miten hänen käsialansa on niin huonoa. Alettiin jopa pohtia eskarin syksyllä, että kannattaisi siirtää koulun aloitusta, kun on niin paljon ongelmia. Aluksi ymmärsin rivien välistä, ettei jaksaisi keskittyä ja aloin jo epäillä, ettei pysty ryhmätilanteissa olemaan rauhallinen mutta taas kerran tarkemmin kyseltyäni sain kuulla, että on kiltti, ystävällinen ja reipas, vähän hajamielinen ja menee helposti mukaan muiden tyhmyyksiin. Kelto oli huolissaan lapsen keskittymiskyvystä, kun katseli ulos pihalle tai teki tehtävät niin nopeasti, että alkoi piirrellä paperin reunoihin. Aina siis teki ohjeiden mukaan (paitsi ohjeissa ei ollut, että voi piirrellä!) eikä mitään sellaista selvää syytä tukitoimiin ollut. En edes tiedä, mitä ne tukitoimet olivat, kunhan vain istuttiin palaverista toiseen ja päiviteltiin, miten vaikuttaa siltä, ettei kuuntele ohjeita (mutta noudatti niitä kyllä) ja miten tekee omatoimisesti jotain, mitä ei ollut käsketty tehdä (piirtelee paperin reunaan). Lopulta laitoin lapsen koulukypsyyskokeisiinkin, kun alkoi kyllästyttää ne jatkuvat epäilyt, ettei lapsi voi pärjätä koulussa ja keskimääräistä paremminhan se meidän lapsi siellä pärjäsi.

Koulussa tukitoimia ei ole tarvittu, ja lapsi on aivan normaali oppilas. En edelleenkään tiedä, miksi meidän piti käydä tuo kaikki läpi aivan normaalin lapsen kanssa, mutta ehkäpä näitä tukitoimia on annettava tietty määrä ja meidän lapsi sitten valikoitui uhriksi.

Suosittelen kyllä katsomaan kaikki kortit. Sitten ainakin tietää tehneensä kaikkensa lapsen hyväksi.

Joskus käy niinkin että päiväkodissa johtajan toimesta erityislapseksi tuomittu ja toiseen päiväkotiin erityishoivaan siirretty lapsi pärjääkin koulussa oikein hyvin ja suorittaa isona päiväkodin henkilöstöä paljon korkeamman akateemisen tutkinnon.

Mitä haittaa lapselle olisi tukitoimista? Kun kyse on päiväkoti-ikäisestä lapsesta, niin tuskin tukitoimista haittaa olisi (esim. leimaantuminen) mutta sen sijaan kieltäytymisellä voi olla isokin merkitys. Varsinkin JOS lapsi jää tämän takia vaille tarvitsemaansa tukea ja ongelmat vain ajanmyötä kasautuvat. Tukitoimet ovat lapsen etu ja hänen tulevaisuuttaan ajatellen tarjolla eli niihin kannattaa tarttua. Minulla on omakohtaisia kokemuksia tukitoimista päiväkodissa sekä myöhemmin koulussa ja olen ollut todella tyytyväinen siihen, että apua ja tukea oppimisen haasteisiin on ollut tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Joskus käy niinkin että päiväkodissa johtajan toimesta erityislapseksi tuomittu ja toiseen päiväkotiin erityishoivaan siirretty lapsi pärjääkin koulussa oikein hyvin ja suorittaa isona päiväkodin henkilöstöä paljon korkeamman akateemisen tutkinnon.

Så? Meidän lapsi on opiskelemassa DI:ksi, omaa laajan kaveripiirin, hyviä harrastuksia, ei ole koskaan ollut ongelmanuori.  Ei se sitä poista, että lapsena oli vähän erilainen kuin muut. 

Vierailija kirjoitti:

Minä en kyllä koe, että tukitoimia olisi vaikea saada. Meidänkin lapselle niitä ehdotettiin ja hämmentyneenä suostuin. Piti palaveerata ja päivitellä, kun lapsi ei osaa sanoa r-kirjainta 5-vuotiaana ja miten hänen käsialansa on niin huonoa. Alettiin jopa pohtia eskarin syksyllä, että kannattaisi siirtää koulun aloitusta, kun on niin paljon ongelmia. Aluksi ymmärsin rivien välistä, ettei jaksaisi keskittyä ja aloin jo epäillä, ettei pysty ryhmätilanteissa olemaan rauhallinen mutta taas kerran tarkemmin kyseltyäni sain kuulla, että on kiltti, ystävällinen ja reipas, vähän hajamielinen ja menee helposti mukaan muiden tyhmyyksiin. Kelto oli huolissaan lapsen keskittymiskyvystä, kun katseli ulos pihalle tai teki tehtävät niin nopeasti, että alkoi piirrellä paperin reunoihin. Aina siis teki ohjeiden mukaan (paitsi ohjeissa ei ollut, että voi piirrellä!) eikä mitään sellaista selvää syytä tukitoimiin ollut. En edes tiedä, mitä ne tukitoimet olivat, kunhan vain istuttiin palaverista toiseen ja päiviteltiin, miten vaikuttaa siltä, ettei kuuntele ohjeita (mutta noudatti niitä kyllä) ja miten tekee omatoimisesti jotain, mitä ei ollut käsketty tehdä (piirtelee paperin reunaan). Lopulta laitoin lapsen koulukypsyyskokeisiinkin, kun alkoi kyllästyttää ne jatkuvat epäilyt, ettei lapsi voi pärjätä koulussa ja keskimääräistä paremminhan se meidän lapsi siellä pärjäsi.

Koulussa tukitoimia ei ole tarvittu, ja lapsi on aivan normaali oppilas. En edelleenkään tiedä, miksi meidän piti käydä tuo kaikki läpi aivan normaalin lapsen kanssa, mutta ehkäpä näitä tukitoimia on annettava tietty määrä ja meidän lapsi sitten valikoitui uhriksi.

Suosittelen kyllä katsomaan kaikki kortit. Sitten ainakin tietää tehneensä kaikkensa lapsen hyväksi.

Meillä on vähän samanlainen kokemus. Eipä siinä oikein vanhempana, joka haluaa lapselleen parasta, voi muuta tehdä kuin kulkea niissä palavereissa ja yrittää viedä keskustelua siihen suuntaan että "entäs ne keinot, mitä asialle voitaisiin tehdä". Mutta tietysti kun mitään oikeaa syytä tai "vikaa" ei ole, niin hankalahan niitä keinojakin on keksiä. Tuli tosiaan tunne että niitä tukitoimia ja erityistä tukea tuli olla käytössä tietty määrä, tarpeesta huolimatta. Ja kun sitä tarvetta ei ryhmässä oikeasti ollut, niin vähääkään keskimääräisestä poikkeava nousi sieltä sitten esiin, jolle niitä tukitoimia sitten haettiin. Varmasti on paikkakuntakohtaista tällainen tyyli, luulen että jossain on tosi tiukkaa saada tukitoimia ihan oikeasti niitä tarvitseville, mutta meillä siis tällainen kokemus. Enkä sano että ap:n tapaus olisi tällainen "turha" tapaus. Avoimin mielin kannattaa tapaamisissa olla, mutta kysellä myös niiden käytännön toimien perään.   

Vierailija kirjoitti:

Joskus käy niinkin että päiväkodissa johtajan toimesta erityislapseksi tuomittu ja toiseen päiväkotiin erityishoivaan siirretty lapsi pärjääkin koulussa oikein hyvin ja suorittaa isona päiväkodin henkilöstöä paljon korkeamman akateemisen tutkinnon.

Nin, ne erityishaasteet kun eivät välttämättä ole millään lailla tyhmyyttä. Luulisi, että vuonna 2016 tällainen asia on jo itsestäänselvyys. Tuokin lapsi saattoi pärjätä elämässään ja opinnoissaan noin hyvin juuri siksi, että sai ajoissa tukea.

Minun lapsellani on massiivisia haasteita toiminnanohjauksessa, tarkkaavaisuushäiriö ja autismin kirjon häiriö. Mutta yksinkertainen hän ei ole, ja itse asiassa koulun TUKITOIMENA osaa oppiaineista on eriytetty ylöspäin.

Tänä päivänä suurin osa erityislasten vanhemmista saa taistella leijonan lailla saadakseen lapselleen tukea. Ja silti valtava osa lapsista jää ilman :( Joten ottakaa ilolla vastaan te, joille sitä tarjotaan! Haittaa siitä ei ole.

No eikö ole hyvä juttu jos tukitoimia tarjotaan, meillä kun niistä on jouduttu vääntämään.. Sairaalassa sovittiin hyvä kuntoutussuunnitelma, mutta valitettavasti päiväkodissa ei tehdä omaa osuuttaan. Meidän lapsen kanssa mm pitäisi käyttää tukiviittomia, mutta lapsen mukaan eivät niitä pahemmin käytä.