Erilleen muuttaminen parisuhteessa?
Onko täällä seurustelevia pareja, jotka asuu erillään? Kauanko olette olleet yhdessä ja miksi olette päättäneet asua erillään?
Itse olen miettinyt, voisiko erilleen muutto pelastaa parisuhteeni vai olisiko se vaan lopun alkua. Meillä on ongelmia ja minulla on paljon omia ongelmia, joita setvin terapiassa.
Yksi jatkuva riidanaihe on se, ettei mies aina ilmoita menemisistään. Esim. Jos menee kahville ja päätyykin sieltä baariin. Tai töistä kaverille. Nää jutut selviää mulle, kun kysyn missä hän menee tai kun yöllä tulee kotiin.
En halua olla mikään natsi tai nipo, minusta se vaan on toisen kunnioitusta kun kertoo menoistaan. On myös tilanteita, joissa mies sanoo menevänsä kaverilleen ja kysyn, menevätkö he baariin myöhemmin. Mies kieltää, mutta menee kuitenkin.
Lisäksi meillä on todella pieni kämppä ja herään, kun toinen tulee yöllä kotiin. Sen jälkeen en välttämättä saa ollenkaan enää unta. Olen todella huonouninen, olen aina ollut.
En halua rajoittaa toisen menoja, mutta en myöskään "kärsiä" niistä. Miehestä erilleen muutto ei ole mikään ratkaisu, vaan hän ennemmin rajottaisi omia menojaan. Mutta ei sekään minusta toimi, että toinen ei saa "käydä missään".
Lisäksi itse olen ihminen, joka tykkää välillä olla ihan yksin. Varmaan myös pienet arkipäivän riidat esim kotitöistä vähentyisivät. Rahallisesti tulisi kyllä tiukkaa.
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Mieti/miettikää myös seuraavia asioita:
*saatteko toistenne seurasta enemmän energiaa ja iloa, vaiko toistepäin?
*Onko toistenne luonteenpiirteet sellaisia, että jaksatte katsella niitä tulevaisuudessakin? Toista ei voi kuitekaan muuttaa, luonne on ja pysyy vaikka tiettyjä asioita käyttäytymisessä voikin muuttaa.
*Onko teillä täysin erilainen sosiaalinen käyttäytyminen? Voitteko käydä yhdessä juhlissa tai muualla, vai kokeeko toinen ns sosiaalista vastuuta tilanteista? (meillä tämä asia vaikuttaa aika voimakkaastikin).
* Toimiiko seksi? Jos jompi kumpi on haluton, niin oletteko valmiita että näin voi olla tulevaisuudessakin*
Ainakin sosiaalinen käyttäytyminen on hyvin erilaista ja turhan harvoin tulee käytyä yhdessä missään juhlissa yms.
Vasta terapiassa tajusin sen mitä joku täälläkin sanoi; että mies ehkä mielummin jättää kertomatta asioista, koska pelkää reaktiotani.
Mulle tuo vaan on sama kun valehtelu, eikä kauheasti luottamusta kasvata.
Sitäkin olen miettinyt, että onko poikaystäväni sitten vaikea olla oma itsensä mun seurassa.
Itse olen miettinyt, että miksi kaikkien suhteiden pitäisi olla samanlaisia. Miksi on "pakko" asua yhdessä. Vaikka kyllä mä haluaisin asua yhdessä poikaystäväni kanssa, jos se hyvin toimisi. :) ap
Vierailija kirjoitti:
Yksin ei ole hyvä elää.
Voisitteko harrastaa jotain liikuntaa yhdessä?Olemme käyneet yhdessä kuntosalilla mikä aloittaa viikonlopun aika kivasti.
Siitä saa voimaa ja hyvän mielen.
Yksin on ihan parasta elää! Erittäin repivän avoliiton päättymisestä on nyt 7 vuotta, enkä aio koskaan enää ottaa yhtään miestä ristikseni. Seurustella voin ja viettää aikaa yhdessä, mutta ikinä enää en halua jakaa kotiani kenenkään kanssa. Yksinolo on parasta mitä mulle on tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin ei ole hyvä elää.
Voisitteko harrastaa jotain liikuntaa yhdessä?Olemme käyneet yhdessä kuntosalilla mikä aloittaa viikonlopun aika kivasti.
Siitä saa voimaa ja hyvän mielen.Yksin on ihan parasta elää! Erittäin repivän avoliiton päättymisestä on nyt 7 vuotta, enkä aio koskaan enää ottaa yhtään miestä ristikseni. Seurustella voin ja viettää aikaa yhdessä, mutta ikinä enää en halua jakaa kotiani kenenkään kanssa. Yksinolo on parasta mitä mulle on tapahtunut.
Samoja kokemuksia täällä. Miksi ihmeessä olisi pakko asua yhdessä? Ei kaikkea ole pakko jakaa ja pelkät taloudelliset syyt on minusta tyhmä peruste asua yhdessä. Jos suhde toimii paremmin eri osoitteissa, niin mikäs siinä.
Tiedän parin jotka jossain vaiheessa muuttivat erilleen, mutta jatkoivat seurustelua. Sittemmin muuttivat takas yhteen ja nyt olleet naimisissa yli 10v.
Entä ap jos heivaatkin miehen kokonaan pois? Kuulostaa, ettei hän kunnioita sinua.
Tee niin kuin hyvältä tuntuu... Parisuhdemallit on hyvin pitkälle yhteiskunnalle syötetty normi.
Vierailija kirjoitti:
Entä ap jos heivaatkin miehen kokonaan pois? Kuulostaa, ettei hän kunnioita sinua.
No en nyt haluaisi kokonaan suhdetta lopettaa :/ hankala tilanne kyllä, en oikein tiedä mitä tässä pitäisi tehdä. Ap
Kyllä yksin voi olla ihan hyvä elää, vaikka sinä et siitä nauttisikaan. Ihmisiä ja pariskuntia on todella erilaisia, tärkeintä että he löytävät ratkaisun jonka avulla he voivat kumpikin elää harmoniassa.