Virasto kielsi perheeltä oman talon, vetosi haitalliseen yhdyskuntakehitykseen

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen emätilalaki? Haku Googlesta, kaikki tulokset viittaavat tuohon juttuun. Haku Finlexistä hakusanalla "emätila" ei tuota yhtään osumaa.

googlaa emätilaperiaate tai emätilaselvitys

Emätilalaki löytyy maatilalain pykälästä 77.

Ongelmaksi sen käytöllä perustelulla voi tulla, että koko maatilalaki on kumottu 1999. Sen korvanneessa maaseutuelinkeinolaissa ei ole enää emätilalakia.

Jos vianomaiset on oikeasti sellaisella kieltäneet jotain, miten he ovat edes löytäneet sitä? Lukeeko joku elykeskuksessa oikeasti vielä vanhoja kirjoja etsiessään pykäliä joilla vaikeuttaa kansalaisten elämää?

Ja ei, mikromanageroinnilla ja yksittäisten kansalaisten elämän hankaloittamisella ELY ei toteuta laissa viranomaisille kuuluvaa tehtävää vaikka kuinka joku olisi keksinyt tulostavoitteet. Harkintavalta ei ole tulostavoitteita varten, vaan siksi, että kansalaisten yksilölliset tarpeet huomioidaan.

Vaikka ympäristöministeriö sanelee mitä tahansa, harkinta menee lain mukaisessa järjestyksessä sen mukaan, mikä on painavampi peruste. Lähtökohtana on pääsääntönä oikeus omaisuuteen ja sen hyödyntämiseen, sen tietää jokainen viranomainen. Sen edelle menee lähinnä vesistöstä, naturasta tai vastaavasta erikseen säädetyt rajoitukset, ei viranomaisen mielivaltaisesti keksimät esteet.

Oliskohan kiellon takana joku pahansisuinen naapuri? Appivanhempani eivät saaneet aikoinaan 1960-luvulla rakentaa taloa palstallleen jonka olivat perineet ja joka oli lohkottu irti kotitilasta, koska eräs naapuri, aateliskartano, vastusti sitä.

Appiukko oli "kommari" ja se nyppi paikkakunnan ärrkoopeeläisiä.

Vierailija kirjoitti:

Aivan oikein, jos kyseessä maaseutu. Yhteiskunnan kehitystä on tuettava korkeintaan kasvukeskusten tuntumaan. Ei ole mitään järkeä, että verorahoilla ylläpidetään koulukyytejä, postia ja terveyskeskuksia yksilön mielivapaiden "kunminähaluan" -päätösten vuoksi.

Ainakaan kasvikeskuksen tuntumassa ei voi saada rakennusoikeutta yksityiselle maalle. Kunnat rahastavat kaavlitusmonopolillaan antamalla rakennusoikeutta vain itselleen, ja itselleenkin vain säännöstellysti. Rakennusmaan keinorekoisen niukkuuden vuoksi asumme niin ahtaasti ja kalliisti.

Varsinaisella maaseudulla ei tonteista saa kalliita oikein millään. Siksi minua hämmästyttää, että ap ei saanut rakennuslupaa.

Viranomaiset eivät suosi uusien asumusten rakentamista haja-asutusalueille, koska tulee kalliiksi lasten koulukuljetukset, postin jakaminen ja ties mitä ne luettelevatkaan perusteiksi.

Vierailija kirjoitti:

Siis tietenkin se on ollut mahdollista ja lainmukaista ja vastimus tähän asti. Nythän sit vuoden vahteesta elykeskustrn valitusoikeus on kumottu, joten tilanne voi muuttua.

Kannttaa kuitenknin miettiä, että mitä niillä samassa pihapiirissa olevilla asunnonilla tai sivuasunnoilla tehdään kun perheyhteys hajoaa. Mitäön rakennusta sellaisesta kolhoosista voi olla aika vaikea myydä eteenpäin. Sit teillä on siellä arvottomia rahaa syöviä yläpidettäviä kiinteistöjä, joiss teidän rahat on kiinni, ja joita kukaan ei osta. Tätä se haitallinen yhdyskuntakehitys tarkoittaa.

Ei tarkoita vaan sitä, että maaseutu pitäisi tyhjentää  ja kaikki kansa pakata mahdollisimman tiivisti kuin muurahaiset: Sitä se tarkoittaa, eikä tämä ole edes ensimmäinen kerta. Pitäisi muuttaa vaikka pääkaupunkiseudulle, siellä on kuulemma insinööreistäkin pulaa. Lieneekö asunnon rakentaminen halvempaa? Outoa,  että kaksi todella syrjäiseen paikkaan perheineen muuttanutta ovat molemmat insinöörejä.

1980-luvulla olin töissä maaseudunkehittämistehtävissä ja siellä tuli ilmi tapauksia, joissa ei maaseudulle oltu saatu rakennuslupaa siksi, kun ajateltiin kaikkien haluavan sieltä pois ja juuri noin kuin kirjoitit "arvottomia rahaa syöviä kiinteistöjä".

Tiedätkö, että ei niitä maaseudun rakennuksia tarkoiteta myytäväksi? Tämä selviää sinulle hyvin pian, jos yrität ostaa jotain ammoin autioitunutta taloa. Se pidetään vaikka kukaan ei siellä enää käy, ei ne mitään enää syö kun ovat vain vapaa-ajan asuntoja.

Elykeskus on yhteiskunnan syöpä.

Vierailija kirjoitti:

Eikö siinä tontilla ole vapaata taloa mihin muuttaa? Perinteisesti vanhempi väki muutti kirkolle, kun nuoripari mutti tilalle.

Nykyään vanhempi väki ei halua muuttaa kotoaan mihinkään! Ei edes silloin, kun kunto on niin  huono että ambulanssi käy noutamassa useammin kirkolle kuin asiointikuljetus.

Eikö tämä päätös ole selkeästi ristiriidassa niin perustuslain vapaan asuinpaikan valinnan kuin EU:n vapaan liikkuvuuden kanssa? Niihin pykäliin pitäisi sitten lisätä kohta, että vapaasti saa valita asuinpaikan ja liikkua vain vähintään 100 000 asukkaan kaupungeissa.

Hei. Löysin tämän keskustelun sattumalta googlen kautta ja selventäisin asiaa sen verran, että olen tuon alkuperäisen lehtikirjoituksen kirjoittaja, mutta en ole tämän viestiketjun ap. Kiitos kuitenkin mielenkiinnostanne. Voin sen verran kertoa, että tarkoitus oli elää kolmen sukupolven kesken jotta isovanhemmat voivat vanhuudenpäivinäänkin asua kotonaan turvaten meidän apuumme ja heille taas olisi ollut helpompi auttaa meitä vanhempia lasten hoidossa jotta voimme käydä töissä rasittamatta päivähoitoa. Lastenkaan ei olisi tarvinnut tulla koulusta koskaan tyhjään kotiin, kyläkoulu olisi ollut parin kilometrin päässä ja muut palvelut reilusti alle 10 km:n päässä joten paikka ei ole niin syrjäinen että siellä asumisemme aiheuttaisi yhteiskunnalle merkittäviä kuluja. Sen sijaan olisimme perheen kesken pystyneet huolehtimaan itse omistamme ilman valtion/kunnan laitoksia ja töissäkäyntikin olisi onnistunut kummaltakin vanhemmalta ilman yhteiskunnalle tulevia päiväkotikustannuksia. Olisimme myös laman keskellä palkanneet paikallisia yrittäjiä töihin. Tämä oli kuitenkin ely-keskuksen virkamiesten mielestä haitallista yhdyskuntakehitystä vaikka kunnan maankäyttölautakunta olikin eri mieltä.

Esimerkiksi Lempäälässä maallemuutto on täysin rankaistavaa. Meidän perhekin yritti harrastaa haitallista yhteiskuntakehitystä ja rakentaa noin 300 metrin päähän toimivasta Lastusten kyläkoulusta, 200 metrin päähän yleisestä tiestä, 1500 metrin päähän naapuritaloista, sähkölinjojen ja vesiosuuskunnan linjojen viereen. Ei toivoakaan saada rakennuslupaa sanoi kaavoittaja. Kaikkien pitää ahtaa tuonne hetteikköön, pellon keskelle kaavoitetuille 800 neliön kaava-alueen tonteille. Ja suomessa kun pitäisi olla perustuslain mukaan oikeus asua siellä missä haluaa.