Erimielisyydet lasten kasvatuksesta
Mieheni mielestä lasten pitäisi saada kasvaa ns. pellossa, rikkoa ja sotkea paikkoja sekä satuttaa muita lapsia. Mies itse heittelee kotona tavaroita ja rikkoo niitä sekä saa raivareita ja huutaa. Hän myös aina puhuu kaihoisasti siitä, kuinka sai usein lapsena selkäänsä, tukkapöllyä jne. ja kuinka hänen tekisi mieli tehdä niin lapsillekin, mutta ei ole sentään sellaista tietääkseni tehnyt. Muuten kuulemma lapsista tulee kurittomia. Ja lapsemme ovat kurittomia.
Haluan itse olla jämäkkä, mutta lempeä vanhempi ja kammoan kaikkea väkivaltaisuutta ja tavaroiden rikkomisia. Monesti, kun yritän ohjata lapsia fiksuun suuntaan, niin mies vesittää koko jutun alkamalla huutaa ja heitellä sekä rikkoa tavaroita ja haistatella minulle. Jos lapset ovat hänen hoidossaan vaikka pari tuntiakin, käy ilmi, että mies on jättänyt esim. heidät keskenään suihkunurkkaukseen sotkemaan vedellä ja on sillä välin pelannut konsolilla. Haluaisin viedä lapsia tapahtumiin, lapsille sopiviin museoihin ym., mutta aina kun ehdotan jotain, niin mies ei jaksa eikä häntä kiinnosta. Jos veisin lapset yksin johonkin kivaan juttuun, niin mies rupeaa tinkaamaan, että ei tänään - ensi viikolla sitten (ja ensi viikolla sama juttu, kun ei taaskaan oikein käy). Inhottaa myös se miehen tiuskiminen ja kiroilu lapsille.
Moni varmaan ehdottaisi eroamista, mutta tässä täytyy punnita, kumpi on parempi: ei-niin-täydellinen ydinperhe, jossa on molemmat vanhemmat läsnä, mutta jossa kasvatuskäsitykset ovat ristiriitaiset ja molemmat vetävät eri suuntiin sekä jossa isä tyrannisoi muuta perhettä ajoittain vai säälittävä ja surkea ykainhuoltajaperhe, jossa on tasapainoisempi ympäristö? Tarvitsisin vinkkejä ja näkemystä, sillä tämä tilanne on tosi repivä ja tuntuu pahalta.
Kommentit (11)
Miksi olet ikinä ollutkaan ihmisen kanssa, joka haistattelee sinulle ja kohtelee perhettään noin? Minulta paljon sanottu, mutta jätä se sika. Oikeasti. Kukaan ei ansaitse elää noin.
Pelkään myös, että mahdollisena yksinhuoltajavanhempana (jos nyt edes saisin huoltajuutta) joutuisin neuvolan ja päiväkodin/koulun hampaisiin ja silmätikuksi. Olisin yhtäkkiä "riskiryhmää" ja kaikkea hyvää ja normaalia syynättäisiin suurennuslasilla. Miten voisin salata avioeron neuvolalta/koululta/päiväkodilta? Haluaisin lapsille vain tasapainoisemman kodin ilman itsekästä äkäpussia, joka on erittäin kehno esimerkki lapsille ja joka käyttäytyy ilkeästi heidän äitiään kohtaan.
Ja tää kaikki ilmeni kun lapsia oli jo monta?
Oikeasti, parempi silmätikkuna kuin hermorauniona käytöshäiriöisten lasten äitinä. Mies ei sitten suostu terapiaan, neuvolaan tms. kasvatuskeskusteluun kenenkään kanssa?
HEL-NYC kirjoitti:
Oikeasti, parempi silmätikkuna kuin hermorauniona käytöshäiriöisten lasten äitinä. Mies ei sitten suostu terapiaan, neuvolaan tms. kasvatuskeskusteluun kenenkään kanssa?
Ei ole ainakaan toistaiseksi suostunut. Ensimmäisenä yritin hienovaraisesti ehdottaa, että hän itse hakisi itselleen apua, mutta omasta mielestään hänessä ei ole mitään vikaa, vaan kaikki muut ovat syynä hänen raivonpuuskiinsa ja ilkeyteensä. Tosin voisin ehdottaa asiaa taas uudelleen. Joku pariterapia olisi varmasti ehkä myös silmät avaavaa (ehkä?) hänelle. Tosin sen terapeutin pitäisi olla joku auktoriteetti (vähintään psykiatri tms.), jotta mies ottaisi ne asiat tosissaan. Hän ei välttämättä pidä mun tai jonkun lääkäriä vähemmän koulutetun ja naisen juttuja minään. Sen sanojan pitäisi mielellään olla mies ja auktoriteetti, jotta mies oikeasti kuuntelisi ja ottaisi tosissaan.
Niin, miehesi on saanut pienenä tukkapöllyä ja selkäänsä, ja hänestä näkee miten hyvin sellainen kasvatusmetodi toimii! Eli ei siis ollenkaan!!!
Sinuna ottaisin nyt isot aseet esiin, ettei lapsistasi kasva samanlaisia raivohulluja.
Videoi miehesi "kasvatusmenetelmiä". Näytät sitten miehellesi ne ja osoitat kuinka väärin hän kasvattaa. Tulostat myös lakitekstit, joissa kerrotaan mitä tapahtuu isille, joka käy käsiksi lapseensa. Eli isket faktat pöytään.
Sitten teet uhkavaatimuksen: vaadit, että menette perheneuvollaan tai muualle hakemaan apua --- tai teet perheestänne lastensuojeluilmoituksen.
Siinä on vielä sellainenkin, että sen kaiken pitäisi mennä täysin mieheni ehdoilla. En uskaltaisi sanoa sellaisessa tilanteessa mitään kritiikkiä tai poikkipuolista sanaa miehestäni tai mieheni muuttuisi ihan kamalaksi ja vaikka valehtelisi kaikkea aivan roskaa minusta, jos häntä loukattaisiin tai häpäistäisiin sanomalla totuus. Hänen itsensä pitäisi tajuta se tilanne tai tosiaan ensin itse hakea apua.
Vierailija kirjoitti:
Niin, miehesi on saanut pienenä tukkapöllyä ja selkäänsä, ja hänestä näkee miten hyvin sellainen kasvatusmetodi toimii! Eli ei siis ollenkaan!!!
Sinuna ottaisin nyt isot aseet esiin, ettei lapsistasi kasva samanlaisia raivohulluja.
Videoi miehesi "kasvatusmenetelmiä". Näytät sitten miehellesi ne ja osoitat kuinka väärin hän kasvattaa. Tulostat myös lakitekstit, joissa kerrotaan mitä tapahtuu isille, joka käy käsiksi lapseensa. Eli isket faktat pöytään.
Sitten teet uhkavaatimuksen: vaadit, että menette perheneuvollaan tai muualle hakemaan apua --- tai teet perheestänne lastensuojeluilmoituksen.
Miehelleni ei voi laittaa kovaa kovaa vastaan avoimesti - olen sen muutaman kerran kokenut. Hänelle nimittäin ei ole _mikään_ pyhää sellaisessa tilanteessa. Hän kerran sanoi, että käy viemässä kaiken omaisuuteni kaatopaikalle ollessani töissä, jos hänelle laittaa ns. kovan kovaa vastaan (ts. ilmoittaa eteenpäin). En voi myöskään videoida häntä ilman että hän tajuaa ja huomaa sitä itse. Jos hän on pahalla tuulella ja pällistelisin siinä vieressä, niin voin itse saada tavarasta päähän tai hän rikkoo kamerani/kännykkäni ym. Mutta olen vaivihkaa äänittänyt pari kertaa niitä hänen raivareitaan ja uhkauksiaan.
Ja siis äsch, en edes tiedä, saako edes omaa puolisoaan omassa kotonaan "salaa" filmata tai äänittää siinä tarkoituksessa, että keräisi todisteita eroa tai huoltajuustaistelua (tai jopa rikosilmoitusta) ajatellen. Tässä tapauksessa siis mies uhkasi mua väkivallalla kahden kesken ja jopa kerran uhkasi henkeäni, niin yritin saada sen jotenkin talteen. :S
Miksi olet alkanut seurustella tuollaisen miehen kanssa? Kova lisääntymiskiima yllätti?
Lapselle on aina parasta kasvaa rauhallisessa ja tasapainoisessa ympäristössä.