Fataalialkoholisyndrooma

Se tuntuu pahalta kun oma äiti myrkyttää lapsensa tupakalla tai alkoholilla. Ihmetyttää , miksi sellaisia ihmisiä ei saada pakkohoitoon. Kun lapsi sitten saa esim. keskittymishäiriöitä eikä menesty koulussa samainen äiti saattaa syyttää siitä lastaan.

Hei itselläni on fas

Fas ei ole aina äidin juomisenmäärästä kiinni vaan siitä missä vaiheessa raskautta hän on juonut. Mitä varhaisemmassa vaiheessa sitä hankalammat oireet. Mikrokefalia on se ensimmäinen mihin pitää kiinnittää huomiota. Mikrokefaliaa on monta eritasoa mitä pienempi pää sitä laajemmat vammat. Itselläni on mikrokefalia sekä muitakin liitännäisiä kuten pituus, käsien jalkojen pieni koko sekä kasvojen muoto. Hamottamisin vaikeudet johtuvat yleensä vaikeahkosta karsastuksesta taikka hajataitosta, silmät eivät mene normisti kieroon vaan toisen silmän ollessa kiinni katse harhailee eikä katsetta pysty kohdistamaan tiettyyn kohtaan. Itselläni on kirjoittamisessa ja lukemisessa vaikeuksia, jo itsestään arjen askareet ovat hankalia ja joidenkin ihmisten asenne vain pahentaa tilannetta. Se mikä itsestään selvyys muille on täysi haaste joilla on fas esim. kello ajankäsitteet sinänsä, sosiaaliset-tilanteet ja miten suhtautua, kun ei tiedä mitä tehdä minne mennä vaan "mopo" karkaa käsistä ja itse ei sitä reaktiota kykene hallitsemaan. Fas on yhtä yksilöllinen kuin me kaikki ihmiset ollaan. Kukaan meistä ei ole toistemme klooneja. Itselläni on todella haastava fas en sano, että olisi vaikea tai hankala, koska muilla on vielä vaikeampaa kuin minulla. Itse kykenen asumaan itsenäisesti ja yritän vain selvitä omalla asenteellani tässä todella ahtaassa ja nihilisti yhteiskunnassa olemalla vain ja ainoastaan oma itseni. Se kuka väittää olevansa täydellinen ja virheetön ja kaikkensa osaava, ei tiedä elämästä yhtään mitään tai sitten ei vain osaa elää elämäänsä kuin muiden kautta. Mitä pienempiä ja yksinkertaisia asioita arvostaa sitä helpompaa on toimia fas lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. Älä siis kehu itseäsi vaan arvosta sitä mitä se pieni fas lapsi osaa, älä moiti siitä mitä hän ei ymmärrä. Meillä jokaisella on omat keinot selvitä tässä elämässä ja niitä pitää tukea. Fas on aika hankala diagnosoida mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa. Näin omalla aikuis iällä se oli melkein mahdoton. Fas on varmaan yksi helpommista tapauksista olla saamatta värää diagnoosia. MBD,ADHD, autisti, ahdistuneisuus/pelkotila oireyhtymä, laiska, tyhmä tätä listää voisi jatkaa vaik kuinka pitkälle. 

Näihin asioihin pitää kiinnittää huomiota:

Motorisen koordinaation ongelmat ovat tavallisia

- Tilan ja liikkeen hahmottamisen vaikeudet

- Hienosäätö puuttuu 

- Oppimisvaikeudet

- Havaitsemisen, ymmärtämisen ja muistamisen vaikeuksia

- Suoriutumisen taso vaihtelee hetkestä toiseen, riippuen mm. mielialasta, stressistä tai jaksamisesta

- Ilmaisukyky voi olla hyvä, mutta ymmärtämisessä vaikeuksia menee helposti lukkoon

- Lyhytaikainen muisti kapea

Motorisen toiminnan ja tarkkaavuuden säätelyn ongelmat

Päällepäin näkyviä ilmenemismuotoja:

Tarkkaamattomuus, impulsiivisuus, ylikorostuneet reaktiot toiminnan hajoaminen, erilaiset

- Ärsykkeiden ylikuormitus paniikkireaktiot, käyttäytymisen kaoottisuus

- Toiminnanohjauksen ongelmat (kyky suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa toimintaa).

Tavallisia – FAS-lasten ja -nuorten erityisongelma on vaikeus ehkäistä omia toimintayllykkeitä ja pysäyttää jo käyntiin päässyt käyttäytyminen (inhibitio)

- lähtee helposti ja hallitsemattomasti “käymään kierroksilla”, ei osaa pysähtyä

Käyttäytyminen

Neurologisten ja tunne-elämän vaurioiden yhteisvaikutus on otettava tässä huomioon sekoittuvat toisiinsa ja pahentavat toinen toistensa vaikutusta

Vaikeus säädellä ympäristöstä tulevia ärsykkeitä

Käy sosiaalisissa tilanteissa ylikierroksilla.

Ylireagoi tilanteisiin, nopeita mielialan muutoksia.

Keskittymisen ja jaksamisen ongelmat, väsyy äkkiä.

Tavarat eivät pysy hallinnassa tai ovat usein kadoksissa.

Vaikeus ymmärtää syy- ja seuraussuhteita, eritoten sosiaalisissa tilanteissa.

Ei ymmärrä pieniä vihjeitä, tarvitsee selvät ohjeet.

Keskeyttää, puhuu päälle, vetää huomion itseensä.

Ei silmää erottaa, kehen voi luottaa ja kehen ei.

Aiheesta saa lähettää viestiä

siili79@luukku.com

Ikävää, että alkoholia juovia raskaana olevia naisia vieläkin löytyy, vaikka valistusta asiasta on paljon. On niin surullista, että se yhdeksän kuukautta voi pilata oman pienokaisen koko elämän. Tai no, jos ei pilata, niin vaikeuttaa sitä merkittävästi.

Kasvoitko sinä Siili äitisi kanssa? Oliko sinun diagnoosi selvä? Mitä äitisi on tuumannut sinun vaikeuksista? Minusta tuntuu, etten itse voisi antaa anteeksi jos minun äitin olisi juonut. Mutta lapsia voi vahingoittaa monella muullakin tavalla siten, että vauriot ovat henkisiä ja vaikuttavat elämässä pärjäämiseen. Esim minun äitini antoi väkivaltaisen isän sabotoida elämääni, ja kun pelkäsin koko lapsuuteni, vaikuttaa se minun elämässä vieläkin, vaikka olen aikuinen.

Välillä mietin, kuinka ihanaa olisi ollut, kun olisi voinut elää hyvän lapsuuden. Mutta näillä eväillä mennään. Onneksi elämässä voi monella tavalla pärjätä ja monia asioita voi korjata omalla asenteella.

Nämä kaikki tekstit perustuu minun omaan henkilökohtaiseen kokemukseen ja kasvamista aikuisuuteen fas:in kanssa. Laitoin tänne kommenttia omasta elämästäni ja modernaattori ei ainakaan vielä ole sitä tänne laittanut. Lieneekö liian suoraa puhetta siitä miltä oikeasti tuntuu. Sekä siitä miltä tuntuu kasvaa lapsuutensa ja nuoruutensa pullonpohjan läpi. Millaista oli ympäristönreagointi erilaiseen lapseen ja nuoreen. Olen modernaattori pahoillani, että totuus tekee kipeää, niin se tekee minuunkin ja siksi olen sitä mieltä tästä pitää keskustella oikeilla sanoilla ja siltä miltä tuntuu

siili kirjoitti:

Nämä kaikki tekstit perustuu minun omaan henkilökohtaiseen kokemukseen ja kasvamista aikuisuuteen fas:in kanssa. Laitoin tänne kommenttia omasta elämästäni ja modernaattori ei ainakaan vielä ole sitä tänne laittanut. Lieneekö liian suoraa puhetta siitä miltä oikeasti tuntuu. Sekä siitä miltä tuntuu kasvaa lapsuutensa ja nuoruutensa pullonpohjan läpi. Millaista oli ympäristönreagointi erilaiseen lapseen ja nuoreen. Olen modernaattori pahoillani, että totuus tekee kipeää, niin se tekee minuunkin ja siksi olen sitä mieltä tästä pitää keskustella oikeilla sanoilla ja siltä miltä tuntuu

Kirjoitan uudestaan aikaisemmin tekemäni tekstin

Vierailija kirjoitti:

Ikävää, että alkoholia juovia raskaana olevia naisia vieläkin löytyy, vaikka valistusta asiasta on paljon. On niin surullista, että se yhdeksän kuukautta voi pilata oman pienokaisen koko elämän. Tai no, jos ei pilata, niin vaikeuttaa sitä merkittävästi.

Kasvoitko sinä Siili äitisi kanssa? Oliko sinun diagnoosi selvä? Mitä äitisi on tuumannut sinun vaikeuksista? Minusta tuntuu, etten itse voisi antaa anteeksi jos minun äitin olisi juonut. Mutta lapsia voi vahingoittaa monella muullakin tavalla siten, että vauriot ovat henkisiä ja vaikuttavat elämässä pärjäämiseen. Esim minun äitini antoi väkivaltaisen isän sabotoida elämääni, ja kun pelkäsin koko lapsuuteni, vaikuttaa se minun elämässä vieläkin, vaikka olen aikuinen.

Välillä mietin, kuinka ihanaa olisi ollut, kun olisi voinut elää hyvän lapsuuden. Mutta näillä eväillä mennään. Onneksi elämässä voi monella tavalla pärjätä ja monia asioita voi korjata omalla asenteella.

Mie kasvoin perheessä jossa siis kumpikin joi. Olen sitä niin sanotun -80 luvun kasvustoa jolle ei siis paljoa arvoa annettu. Ei tämä fas:in saaminen kovin helppoa ollut -16 vasta oikea diagnoosi vaikka epäilyä oli -90 luvullta saakka. Omat aikaisemmat dg.  F83 ja F90 nämä seuranneet lapsuudesta asti.  Vnhampani ovat salanneet asioita liki näihinpäiviin saakka, kunnes tuli mitta täyteen. Ympäristössä ihmiset haukkuivat ivasivatja haukkuivat hulluksi. Tiesin aina olevani erilainen, mutta en syytä. Tätä asiaa nyt selvitelty ja tähän päädyttiin, kaikkien papereiden pohjalta. Ei se viha mitään auta tottakai suututti ja mietin miksi ei kerrottu, kun olin lapsi. Toisaalta hyvä niin, koska olen saanut elää sitä elämää mitä olen kuvitellut normaaliksi. Tässä on vain vahvistunut tiettyjä asioita henkisesti, mutta  ne ongelmat mitä nyt on ne olisi ollut kaikista helpointa ratkasita, jos olisin vain päässyt pois. Nyt niille ei vain voi enää mitän kaikki ne pelkotilat jne.. säilyy koko miun loppuelämän. Eli ei tää niin normaalia ollutkaan kuin kuvittelin, nyt oikeastaan kaduttaa koko tämä asian selvittely olisi vain pilkkaajien ja haukkujien sanat kestää. Ei olisi tätä taakkaa mitä nyt kannan.  

En voi ymmärtää, miten joku äiti pystyy polttamaan tai juomaan raskauden aikana :(

Jokainenhan meistä on ihminen ja kukaan ei ole täydellinen. Olipa sitten tilanne ja asia mikä tahansa, mie itse olen polttanu raskauden aikana ja kaikki menny ihan hyvin.. Ei sitä tienenkään suositella, mutta minä oon vaan vajavainen.

Ei kenenkään ihmisen syyttely ja moittiminen mitään auta. Pitäisi miettiä enemmänkin sitä millä tavaoin voisi luoda toiselle ihmiselle sitä energiaa jaksamiseen kuin sen viemiseen

Se mikä minua häiritsee itsessäni, se  lähinnä huvittaa miuta. Pieni kokoni olen aikuinen n.10vuotiaan koossa pienet käteni lasten koko3 hanskoissa ja lapasissa  ja kengät löytyy lastenosastolta.  Kasvon piirteeni herättävät hämmennytstä ja pieni pääni koko ei sitä asiaa helpota. Olen aikuinen 10vuotaan koossa sitä ovat myös sisäelimeni ja luusto, nämä ei koskaan parane vaan rappeutuu nopeammin. Olen tehnyt tyhjiksi ihmisien sanomia siitä, että ei miusta koskaan tuu äitii enkä koskaan saa ajokorttia. Miusta tulee samanlainen juoppo kuin miun vanhemmista.. Näistä on tullut vahvuuksia näyttää muille, että mie pystyn ja kykenen ja viel ainakaan ei oo tullu miust juoppoo. Tarve ja halu näyttää muille on jotakin sellaista, jota ei pysty enkä edes kykene selittää . Osa niistä asioista ne on jossakin sisällä lukkojentakana, pelko ja se mitättömyyden ja epäonnistumisen pelko estää elämästä. Heikkouksista on itse helppo tehdä ironiaa heittää mustaa huumoria, mutta se karu todellisuus sitä ei halua kohdata. Tosin mailmassa ei oo kuin yksi pysyvä asia ja se on totuus. Tämän kanssa sitten yrittää selvitä halus tai ei, sen kanssa on pakko oppia elämään. Suomessa on jos minkälaista järjestöä ja inffo juttuja FASDin ei ole mitään järjestöä ei kuntoutusta ei soppareita Rinnekoti Espoossa järjestää jotaki, olisi edes joku paika missä voisi  olla se mikä on.    

Fassista on paljon juttuja ja osa on ihan kauhuissaan, mutta fas diagnoosi ei ole  elämän loppu vaan uuden alku. Mitä varhaisemmassa vaiheessa saadaan asiaan selvyys, sitä paremmat mahdollisuudet saada oikeanlaista kuntoutusta ja apua. Laajoista ongelmista huolimatta olen selvinnyt elämässä, mutta en pärjää tässä yhteiskunnassa. Haluan antaa toivoa tulevasta ja roihkaista ihmisiä ottamaan sen lapsen/nuoren sellaisenaan huomioon. Fas on vain ominaisuus, lisä tai vain oikeastaan luonteenpiirre.