Miksi naisia kiinnostavat vain pehmeät tieteet?
vaan esim. biologia, geologia ja humanistiset tieteet (jos jälkimmäistä nyt voi enää tieteeksi kutsua)?
Kommentit (82)
Voisiko syynä olla se etteivät he vaan kestä niitä kovia miehiä jotka kovistelevat kovien tieteidensä kanssa.
Naiset ovat aluksi voineet ollakin kiinnostuneita kovista tieteistä, mutta sitten päättäneetkin hakeutua pehmoisten pumpuli pimpuli tieteiden pariin vain välttääkseen sen ettei tarvitse olla tekemisissä niiden kovien miesten kanssa jotka kovistelevat kovilla tieteillään.
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen, että tässäkin asiassa on osin kyse persoonallisuuspsykologiasta. Naiset ovat keskimäärin (huom. siis keskimäärin) enemmän tunne kuin järki-ihmisiä, mikä ohjaa naisia enemmän ihmisläheisille aloille. Osin kyse voi myös olla kasvatuksesta ja myös naisroolimalleista (tai niiden puuttesta). Nuoret naiset varsinkin ovat sellaisia laumasieluja, mennään sinne minne kaveritkin, mikä voi ohjata naisia enemmän naisvaltaisille aloille. Itse olen persoonallisuudeltani epätyypillinen nainen ja ehkä juuri siksi olenkin kiinnostunut enemmän tekniikasta kuin naiset keskimäärin.. Sen sijaan ihmiset ja lapset eivät ole mielestäni aina kovin kiinnostavia. :)
Vielä lisäyksenä, sillä onko tunne- vai järki-ihminen, ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa :)
Vierailija kirjoitti:
On hassua että humanistisia aineita kutsutaan nykyään pehmeiksi tai ns. "naisellisiksi" tieteiksi, sillä ei tarvitse mennä kauas historiaan kun oli aivan itsestään selvää, että naiset eivät voi ymmärtää historiasta, biologiasta ja vaikka geologiasta yhtään mitään. Yksi kirjoittaja kerkesikin tuolla jo kirjoittaa, että geeneistähän tämäkin on vain kiinni, olikohan ennen vanhaan sitten miehet jotankin geneettisesti naisellisempia kuin edellä mainitut olivat ilman muuta miehistä alaa?
Vai onkohan käynyt niin ikävästi, että kun naiset ovat kiinnostuneet enemmän näistä aloista niin alojen arvostus on samalla laskenut? Koska kaikkihan me tiedetään että naiset ovat kiinnostuneet vain hömpästä joten jos naisia näkyy paljon humanistisissa aineissa tai biologiassa niin hömpää niidenkin on pakko olla. Ehkäpä naiset jossain välissä innostuvat oikein kunnolla tekniikasta, ja saammekin sitten lukea miten tekniikka onkin oikeastaan vain akkojen ala joista tosi miehet eivät voisikaan kiinnostua, ja sen järkevän ja loogisen ihmisen mittari siirtyy jollekin toiselle alalle missä naisia ei vielä paljon ole.
Tekniikassahan on jo käynyt päinvastoin. Koodaaminen oli alun perin naisten hommia, mutta sitten miehet havaitsivat sen olevan kiinnostavaa ja kannattavaa, joten he omivat sen. Ensimmäiset koodarit olivat kuitenkin naisia, esim. Ada Lovelace.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä uskon kyllä, että perinteiset stereotypiat näkyvät yhä opiskelualoissa jonkin verran.
"Jonkin verran?" Esim. lastentarhanopettajaopiskelijoista 95% on naisia.
Niin, se on vain yksi ala, toveri hyvä. :) Yritin lähinnä ilmaista, että älykkyys tai älyn puute ei ole se, mikä ohjaa alojen sukupuolujakaumia, vaan että sukupuolijakaumat syntyvät kulttuuristen paineiden ja tapojen myötä. Lääkis osoittaa tämän mielestäni hyvin: tytöillä on matemaattista osaamista, mutta sitä ei hyödynnetä, ellei ole jotain heitä kiinnostavaa. Tämäkin kiinnostus on saattanut olla alkujaan kulttuurista, onhan lääkäri ihmisten auttaja ja huolenpitäjä. Suurin osahan lääkiksessä on tyttöjä. Ehkä nämä kulttuuriset odotukset pikkuhiljaa murtuvat ja tyttöjä alkaa jossain vaiheessa kiinnostaa nuo perinteisesti nörttipoikuen alat.
Eikös tuollainen lukujen ja numeroiden pyörittely ole aika pehmoista hommaa? Kunnon karjut käyvät amiksen titaanipuolen, siitä kovemmaksi on vaikea mennä.
Vierailija kirjoitti:
Eikös tuollainen lukujen ja numeroiden pyörittely ole aika pehmoista hommaa? Kunnon karjut käyvät amiksen titaanipuolen, siitä kovemmaksi on vaikea mennä.
Lähi-idässähän matematiikkaa on muistaakseni pidetty nimenomaan naisille sopivana alana. Kulttuuri vaikuttaa näihin paljon enemmän kuin ihmiset näköjään haluaisivat myöntää.
Itse olin kiinnostunut fysiikasta, kemiasta ja matematiikasta, mutta miesopettaja oli jotenkin minua ja viittä muuta tyttöä kohtaan lukiossa tosi töykeä (kaikissa aineissa sama maikka). Puhui tunneilla esim. vaan pojille ja ei koskaan jotenkin edes noteerannut, että oltiin siellä. Sain jotain vitosia ja kutosia niin arvostus itseeni meni. Suoritin matikan hampaita kiristellen loppuun. Viimeiseen kurssiin tuli eri ope, joka sai minut kuin uudestaan heräämään ja siitä kurssista ysi. En osaa selittää sitä tunnetta, mutta vihdoinkin en kokenut, että joku yrittää sulkea ovea nenän edestä. Opiskelen nyt valtiotieteitä ja suuntautumiseni on miesvaltaiselle alalle, mutta edelleen pidän jotain insinööriä tms sitten varavaihtoehtona, jos oman alan työt joskus loppuvat :D Tajusin, etten aikuisena ihmisenä tarvitse opettajani hyväksyntää vaan vain oman motivaation - teininä oli jotenkin hankalampi suhtautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huono provo, mutta miksi biotieteet olisivat pehmeitä tieteitä? Mitä tarkoitat pehmeällä tieteellä? Syöpätutkimus on hömppää? Lääkkeiden kehittäminen on roskaa? En osaa sanoa miksi biotieteet kiinnostavat enemmän naisia kuin miehiä, mutta en myöskään ymmärrä miksi pipetointi ja soluviljely on "pehmeää".
Koska noissa ei tarvitse matikkapäätä .
AP
Miksi matikkapää olisi jokin tieteen kovuuden mittari?
Koska matematiikka on rationaalisen ajattelun ja logiikan puhtain muoto. Kuka tahansa pystyy zuumailemaan johonkin hiton soluun mikroskoopilla.. Kovin moni ei kykene mallintamaan fyysisiä (tai joskus täysin abstrakteja) ilmiöitä matemaattisiksi yhtälöiksi.
AP
Mille perustuu päätelmäsi siitä, että matematiikka olisi rationaalisen ajattelun ja logiikan puhtain muoto? Kuulostaa nimittäin aika filosofiselta ajatukselta! Mutta ei kai kaltaisesi rationaalinen rationalisti voisi ajatella filosofisesti, onhan filosofia aina Sokrateesta, Nietzschestä ja muista filosofimiehistä lähtien ihan naisellista hömppää!
Minusta on hämmentävää, että maallikko katsoo asiakseen arvostella asioita, joista ei ilmeisesti ole edes auttavasti perillä. Hyvä tietysti, että tekee sen anonyyminä internetissä eikä vaikkapa omien tuttaviensa kesken.
En tiedä, olisiko tällainen aloitus ollut kurantti noin 60 vuotta sitten eri sukupuolten ammatinvalintakriteerien suhteen, mutta tieteenalojen sisältöjä ja metodeja koskevat oletukset olisivat menneet poskelleen jo silloinkin.
Väännän rautalangasta ap:n teesit ja vastaan niihin.
1. Fysiikka ja matematiikka ovat ainoat todelliset abstraktit tieteenalat.
- Totta osin. Nämä tieteenalat pyrkivät kuvaamaan todellisuuden erotuskyvyn rajalle saakka, eivätkä niiden kaikki teoreettisen fysiikan sovellutukset ole arkijärjen piirissä. Kuitenkin suuri osa myös matematiikan ja kokeellisen fysiikan tutkimuksesta kuitenkin on arkijärjen piirissä – tehdään kokeita ja pyritään parantamaan malleja niiden perusteella. Toisaalta kaikki tilastollisten ilmiöiden tutkimusalat hyödyntävät fysikaalisia menetelmiä ja pohjatietoa. Näin toimitaan muiden muassa biologiassa, kemiassa, meteorologiassa, geologiassa ja tähtitieteessä. Kaikilla noilla aloilla fysiikka ja matematiikka ovat äärimmäisen tavallisia sivuaineita.
2. Naisia kiinnostavat pelkästään muut kuin abstraktit tieteenalat.
- Väärin. Jos tämä olisi totta, matematiikan tai fysiikan opiskelijoina ei olisi naisia. Yleinen asenneilmasto on kyllä vuosisatojen ajan vaikuttanut syrjivästi abstraktien tieteiden pariin pyrkiviin naisiin. Esimerkiksi opettajat ovat historian aikana pitkään keskittyneet tukemaan poikien tiedekiinnostuksen tukemista, ja pyrkineet ohjaamaan tyttöjä emännyyttä ja äitiyttä tukevien harrastusten pariin. Tästä ei ole päästy irti täydellisesti vieläkään, minkä ap:n asenne paljastaa. Koska naisia joka tapauksessa on abstraktien tieteiden opiskelijana, heillä täytyy olla voimakas kiinnostus aiheeseen.
3. Muut kun puhtaat abstraktit tieteet ovat "pehmeitä".
- Väärin. Ap ei osaa omaa terminologiaansa. Jos käytetään jakoa pehmeisiin ja koviin tieteisiin, kaikki luonnontieteet ovat määritelmältään kovia. Pehmeisiin tieteisiin lasketaan ne ihmistieteiden alat, joissa ei käytetä matemaattisia menetelmiä. Vielä noin 200 vuotta sitten kaikki pehmeiden tieteiden tutkijat olivat miehiä.
4. Pehmeät ihmistieteet ovat hömppää.
- Väärin. Länsimainen arvomaailma ja funktionaalinen yhteiskunta on rakentunut pitkälti ihmistieteiden pohdiskelun ja yhteiskunnan rakenteiden analyysin luomalle pohjalle. Absoluuttinen teoreettinen tieto yksin ei riitä sivistyneen yhteiskunnan rakentamiseen. Ilman ihmistieteitä Einsteinilläkään ei olisi ollut ymmärtävää yleisöä, ja hänen keksintönsä olisi hautautunut ajan virtaan.
Niin kauan kun täälläkin äidit ovat sitä mieltä, että äidin kuuluu hoonata seisoviltaan pissaavan poikansa pärskeet pytyn ympäriltä joka aamu, tytöt saavat tehdä poikienkin osuuden kotitöistä sillä aikaa kun poika rassaa mopoa autotallissa tai ihan vaan on toisten poikien kanssa poikia, tytöt eivät vaan "tajua" matikkaa tai fysiikkaa tai kemiaa tai tekniikkaa vaan heissä kaikissa on sisäsyntyinen tarve hoivata kaikkea, ja rakennussarjat, tekniset legot, puutyöt, kulkupelien sisuskalut jne. ovat poikien juttu, eivät kuviot vauhdilla muutu.
T. DI-nainen, jonka anopin mielestä naiselle on erittäin hyvä juttu löytää DI-mies, kun taas miehelle on erittäin hyvä juttu olla DI
Ihan mielenkiintoinen ajatus, että asioista tulee tunteellista hömppää, kun naiset osallistuvat suurella joukolla.
Ei siis ihme, että koulutuksen ja sivistyksen arvostus tuntuu laskeneen suomessa sitä mukaa, mitä enemmän naisia on korkeakouluttautunut.
Vielä kun me naiset valtaisimme armeijat ja puolustuslaitoksen, niin saisimme sodan käymisen näyttämään iha tyhmältä ja turhalta hömpältä.
Joku pahoitteli aikaisemmin, että vastasi trollille liian pitkästi. Se on yksi puoli asiaa, mutta ei se koskaan mene hukkaan että tarttuu asiaan kun väärää viestiä levitetään. Jokainen näiden asioiden kanssa itse tekemisissä oleva tietää millanen maailma todellisuudessa on, mutta kenttää vähemmän tunteville nämä viestit voivat olla ainoita rajapintoja muodostaa kuva aiheesta.
Pienikin epäilys omista tai oman sukupuolen kyvyistä voi kostautua lapselle väärinä uravalintoina. Aikuiselta on siksi aina vastuutonta käytöstä esittää perusteettomia lannistavia väitteitä minkään ryhmän ominaisuuksista, olivat motiivit miten läpinäkyvät tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen, että tässäkin asiassa on osin kyse persoonallisuuspsykologiasta. Naiset ovat keskimäärin (huom. siis keskimäärin) enemmän tunne kuin järki-ihmisiä, mikä ohjaa naisia enemmän ihmisläheisille aloille. Osin kyse voi myös olla kasvatuksesta ja myös naisroolimalleista (tai niiden puuttesta). Nuoret naiset varsinkin ovat sellaisia laumasieluja, mennään sinne minne kaveritkin, mikä voi ohjata naisia enemmän naisvaltaisille aloille. Itse olen persoonallisuudeltani epätyypillinen nainen ja ehkä juuri siksi olenkin kiinnostunut enemmän tekniikasta kuin naiset keskimäärin.. Sen sijaan ihmiset ja lapset eivät ole mielestäni aina kovin kiinnostavia. :)
Miksi niin paljon alapeukkuja? Tutkimusten mukaan ihmisen persoonallisuus ohjaa vahvasti alavalintaa. Ja kyllä, myös tutkimusten mukaan naisten ja miesten persoonallisuustyyppien jakaumissa on eroja. Tämä ei silti tarkoita sitä, että kaikki naiset olisivat tunteellisia ja pitäisivät ihmisläheisestä työstä.
Minua kiinnostaa matemattisesti lahjattomana miehenä juuri biologia ja geologia. Kai naiset ovat keskimäärin huonompia matikassa, vaikka tietysti poikkeuksia on paljonkin? Ehkä niissä on sekin, että pääsee viettämään aikaa ulkona, eikä vaan pyörittele papereita sisätiloissa.
Jaa. Minua kiinnostaa tiede yleensäkin ja varsinkin avaruustiede.
Mutta olenkin kuulemma outo.
Miksi miehiä on kiinnostanut jo afrikan savannilta asti apinoiden tappaminen siinä missä naiset ovat hoitaneet vauvoja ja pitäneet puutarhoja?
Onko tarina ja sepitys, mitä kovissa luonnontieteistä luonnosta kerrotaan, edes tähän pohjaan verraten, totta? Vai näkeekö mies tapettavia apinoita joka puolella, jopa luonnossa?
Alle vuosikymmenessä ajattelu ja argumentaatio on romahtanut.
Tässäkin ketjussa näkee, miten tämän vuoden kommentit ovat pelkkää tunteella huudettuja mielipiteitä verrattuna aiempaan perusteltuun pohdintaan.
Tämä riitti mulle. Lähden etsimään sitä älykkäämpää elämää. Jonnekin se on mennyt.
Mua kiinnostaa oikeustiede ja johtaminen. Olen nainen.