Kylläpä oli monella surkeat tarjonnat virpojille!
Monella ei ollut siis yhtään mitään antaa.. Siinä sitten lapset katselivat suurilla silmillään minua päin virpomispäivn päätteeksi, että voitaisiinko käydä kaupassa hakemassa vähän enemmän karkkia vielä.. Ja ihan siis omakotialueella missä paljon lapsiperheitä oltiin virpomassa.
Surullista, että Suomesta on katoamassa kaikki perinteet ja yhteisöllisyys.. Noh, ateistit ainakin ovat onnellisia, kun ovat pilanneet yhden lasten odottamista päivistä.
Kommentit (6)
Vanhoista perinteistä muokatut kerjuukierrokset ovat vastenmielisiä. Samoin kuin vieraista perinteistä väkisin adoptoidut (halloween).
Meidän tyttö kävi kaverinsa kanssa täällä pahamaineisessa Itä-Helsingissä virpossa ja ihan näissä kerrostaloissa. Molemmilla oli korit täynnä herkkuja, kun palasivat: oli suklaamunia, tikkareita, suklaalevyjä, parista paikasta olivat saaneet rahaa. Olivat todella tyytyväisiä ja oli kuulemma oksia kehuttu, niihin oli muun koristelun lisäksi teipattu itse askarrelut pääsiäistiput.
Annan seuraavaksi kuivaa näkkileipää jos ei tuo touhu rupea loppumaan. Tosi lapsellista ap, tosi lapsellista.
Itse varasin joskus tarjottavia, mutta lopetin, kun virpojia ei kuitenkaan koskaan käynyt (kerrostalossa tosin). Ei niitä ylihintaisia kindereitä itsekään viitsi syödä. Kiva perinne, mutta oman lapseni en taida uskaltaa antaa käydä virpomassa kuin kummeilla ja isovanhemmilla.
Meiltä sai palkkaa hyvin jos oksa oli kaunis, ilmeisesti teidän kakaroiden risut olivat surkeita. Myös noitien hyvät puvut ja reippaus olivat hyvien tienestien takuu.
minä taas katselin hämmentyneenä, kun virpojilla oli korillinen suklaamunia, lakuja, patukoita jne. Toivottavasti vanhemmat vähän säännöstelee niiden syömistä.