Lapsi ei halua vaihtaa koulua

En pakottaisi tuon ikäistä vaihtamaan koulua, ihan sama minkälainen koulu se toinen on. Jonkun ala-asteen ainevalinnat ei ole kyllä mitenkään niin tärkeä asia kuin ystävät.

Etkö todella kysynyt lapsen mielipidettä asiaan ennen, kuin ilmoitit lapsen sinne? :O

"En halua pakottaa, mutta pakotan kyllä, jos ei muuten pakotu"?

Tiesikölapsi, miksi hän kävi pääsykokeissa, ja mikä merkitys niiden tuloksella oli? Jos tiesi, hän tiesi myös, jotta pärjääminen tarkoittaa koulun vaihtoa. Oliko ennen kokeita valmis vaihtoon, mutta nyt ei? Jos oli,niin veikkaan nyt jännittävän, löytyykö kavereita. Jos ei tiennyt, olet tainnut aliarvioida lapsesi käsityskyvyn. Löydätkö vanhempana ketään toista lasta, joka vaihtaisi myös, voisi tutustua jo nyt, niin voisi mennä helpommin? Vanhemmat päättävät, se on selvä. Mutta ei lasta pidä lytätä, eikä erottaa kavereista. Toisaalta, voi muistuttaa, jotta kavereita voi nähdä koulun jälkeenkin. Ei siellä koulussa tunnilla kuitenkaan leikitä keskenään.

Itsellä tilanne, jotta vanhimmalla lapsella kavereita riittää koulun jälkeen - yksikään ei tosin ole omalta luokalta käytännössä, parhaat kaverit vuoden vanhempia...

Ihankuin vaikuttaisi että koulu on äidin unelma, jolla boostata omaa sosiaalista asemaa...

Meneekö lapsi siis toiselle vai kolmannelle luokalla syksyllä? Yritä ymmärtää nyt lastasi, hänellä on omat tutut kaverit, hyvä luokka, kivat opettajat ja hän viihtyy nykyisessä koulussa. Miksi haluat väkisin viedä lapseltasi turvallisuuden tunteen? Mitä jos hän ei saa uudesta koulusta kavereita, mitä jos häntä aletaan kiusaamaan?

Lähikoulumme on aika levoton ja samoin nykyinen luokka. Uusi koulu eri maineessa. Ei kyseessä mikään äidin unelma, vaan ihan se, että lapsella olisi paras oppimisympäristö ja voisi edetä sellaisessa tahdissa, jossa ei mennä hitaimpien ehdoilla. Emme halunneet puhua turhan paljon koulunvaihdosta etukäteen, koska tuonne kouluun on vaikea päästä. Nyt sitten läpäisi pääsykokeet ja olemme tässä tilanteessa.  

Kiitos mun äidille, joka ei lähettänyt musiikkiluokalle toiselle puolelle kaupunkia, olisin kyllä saanut "kaverin" luokaltani mukaan, ei olis yksin tarvinut vaihtaa. Tätä kaveria pidin maailman ärsyttävimpänä jo silloin. Onneksi sain olla lähikoulussa naapurin lasten kanssa.

Kannattaa jo asuntoa hankkiessa tutkia lähikoulun maine jos se on noin tärkeää. Meillä ala-asteesta lukioon lähimmät koulut erittäin hyviä, ei tule tarvetta vaihtaa ja kaikki muutkin pysyvät lähikouluissa. Oli tärkeä kriteeri taloa ostaessa. Kaverit on tärkeitä, samoin se että koulumatkan voi kävellä/fillaroida.

Tykkääkö lapsi edes oikeasti siitä erikoisaineesta jota koulussa on? Onko siellä mitään mikä houkuttelisi häntä koulunvaihtoon?

Lapset ovat myös todella erilaisia siinä kuinka helposti saavat uusia kavereita. Ujoa lasta en laittaisi vaihtamaan.

Elämässä pärjäämisen ja onnellisuuden kannalta kaverisuhteet ovat paljon tärkeämpiä kuin jotkut koulun ainevalinnat. Esimerkiksi jonku oudomman kielen pystyy hyvin oppimaan vielä vanhempanakin. Antaisin lapsen jatkaa kouluaan siellä missä haluaa.

Ehtii sitten hakemaan vanhempana vaikka johonkin huippulukioon, ei peruskoulussa Suomessa ole niin isoja eroja ettei myöhemmin elämässä ehtisi, jos on älykäs lapsi. Etenkin jos on vapaa-ajalla kiinnostunut asioista itse, lukee ja harrastaa eikä makaa ruudun ääressä. Aika pieni murhe on se jos ei ole saanut lukea pitkää ranskaa.