Syön suklaalevyn JOKA PÄIVÄ, koska on pakko.
En vain selviä, jos en saa päivittäistä levyä! Muita?? Sanokaa etten ole ainoa..
Kommentit (41)
mulle on myö spuhjennu aivan hILLITÖN suklaanhimo. Ihan mahotonta. Pitää pari kertaa viikossa saada suklaata. Oon normaalipainoinne, tai lievän ylipainon rajoilla, ja pitäis saaha loppumaan. Joku puutos varmaan.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on siis riippuvuus, jolla paikkaat jotain aukkoa elämässäsi. Siitä kaikki riippuvuudet syntyvät. Eikä ole varmaan ainut, vaan käytät esimerkiksi aivan liikaa aikaa internetissä. Kokeilepa olla vaikka viikko ilman nettiä. Lupaan että saat paniikkikohtauksen ensimmäisinä päivinä, mutta viikon päästä olo todella uudestisyntynyt ja jos tulet tarkistamaan vaikka tämän palstan juttuja, niin ne kuulostavat ihan hirveiltä ja luonnottomilta. Ikään kuin ihmisyys olisi kadonnut johonkin internetin saavuttua. Täydellinen ero netistä parantaa empatiakykyä selvästi.
Nettiä on paljon muutakin kuin tämä palsta. Jos ei halua netistä eroon kokonaan, niin kannattaa vain miettiä tarkkaan ne sivustot, joilla käy. Itse esim. en tulisi toimeen ilman verkkopankin ja kelan sivuja, sähköpostia. Youtubesta voi katsoa asiallisia videoita ja kuunnella hyvää musaa.
Vierailija kirjoitti:
Ja paino oli?
99 kg. Olen kuitenkin laihtunut vuodessa 1,5 kg =)))
ap
Miten olisi, jos vähentäisit pikku hiljaa? Olisiko siinä mitään eroa oikeastaan, jos alkaisit ensin syödä puoli levyä päivässä, seuraavalla viikolla 1/4 ja lopulta 2-4 palaa? Minä syön useimpina päivinä 2-3 palaa suklaata (iltaherkku), eikä se lihota minua enkä usko että se vaikuttaa minun terveyteeni. Jos joskus syön enemmän suklaata, tulee ällötys, vaikka nuorempana vedin hyvinkin levyllisen kerrallaan.
Joillekin sopii äkkilopetus herkkujen syönnissä, mutta minä en edes halua lopettaa kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten olisi, jos vähentäisit pikku hiljaa? Olisiko siinä mitään eroa oikeastaan, jos alkaisit ensin syödä puoli levyä päivässä, seuraavalla viikolla 1/4 ja lopulta 2-4 palaa? Minä syön useimpina päivinä 2-3 palaa suklaata (iltaherkku), eikä se lihota minua enkä usko että se vaikuttaa minun terveyteeni. Jos joskus syön enemmän suklaata, tulee ällötys, vaikka nuorempana vedin hyvinkin levyllisen kerrallaan.
Joillekin sopii äkkilopetus herkkujen syönnissä, mutta minä en edes halua lopettaa kokonaan.
2-4 suklaapalasta tulee vain vihaiseksi. En ole ap.. Parempi olla arkena syömättä ollenkaan ja yhtenä päivänä viikossa pitää karkkipäivä, jolloin ei ole mitään rajoja. Mutta kaikki me olemmae yksilöitä, kullekin sopii omat jutut :)
Aloitin parilla suklaakarkilla, meni päovittäinn pieni suklaalevy, nyt sön hetkessä sinisen 200g ja toivon et tää äklötys lopettaa suklaan mussutuksen. Ei kyllä toimi, luulen..
Pitääpi lähteä minunkin hakemaan päivittäinen suklaalevy nyt.
Suklaakeksit jo syöty xD
Olen pahasti alipainoinen joten mun täytyy syödä yksi suklaalevy päivässä jotta saan edes vähän painoa ylöspäin tätä ei ole mikään lääkäri määrännyt mutta itsellä ei ole vaihtoehtoa
Siinä kun toi korona-aika alkoi, ja tehtiin töissä eräänlaiset erikoisjärjestelyt, niin alkoi mennä työpäivän aikana sellasta 1 levy / päivä. Vaikka kuviot on suurimmaksi osaksi palautettu entiselleen, menee vieläkin ainakin puoli levyä päivässä.
Hei! Täällä myös yksi sokeriholisti. Olen ollut lapsesta saakka sokeririippuvainen, koska vanhemmat eivät viitsineet asettaa minkäänlaisia rajoja herkuttelun suhteen, vaan söin lähes päivittäin herkkuja järkyttävät määrät.
Söin suruuni, olin siis todella masentunut, pohjattoman yksinäinen ja epätoivoinen. Herkut olivat ainoa lohtuni, ilman niitä en olisi selvinnyt päivääkään.
Olen yrittänyt vieroittaa itseni herkuista miljoonat kerrat, mutta aina sorrun taas käyttämään sokeria. Rakastan sokeria enemmän kuin elämää. Sokerista tulee niin huumaavan euforinen, lämmin, turvallinen, hyvä olo, josta en muualta saa. Toki vaikutus kestää vain noin 10-30 minuuttia, sen jälkeen iskee huono olo ja morkkis.
Vuoden alusta saakka olen kuitenkin pyrkinyt jättämään sokeria vähemmälle käytölle muuttamalla ruokavalioa terveellisemmäksi. Kun syö terveellistä, täyttävää ruokaa säännöllisin väliajoin niin makeanhimo pysyy loitolla. Pitää muistaa juoda myös vettä paljon. Kyllähän se sokeri aina kummittelee takaraivossa mutta jos tekee mieli herkutella, nappaa vaikka hedelmän tai muuta terveellistä niin siitäkin selviää. Tarkoituksena on päästä kokonaan kuiville, mutta luulenpa että kun taas seuraavan kerran tapahtuu jotain satuttavaa joka sysää raiteiltaan ja tipun jälleen kerran rotkon pohjalle, on sokeri ainoa asia joka tulee olemaan tukenani. Surullista mutta minkäs addiktiolleen voi. Olen narkkari, ei siitä mihinkään pääse.
Vierailija kirjoitti:
Ei suklaansyönti ole pakko. Selviät itsekurilla.
Itsekuri ei auta jos suklaan vetäminen on pakonomaista tai sillä paikataan jotain..
Tietenkin aloittajasta ei voi tietää, on luultavasti ihan tavallinen herkkusuu.
viisaammilla on keinot hillitä halujaan.
Ole nyt ap hyvä ihminen ankarampi itsellesi!
Et ole mikään vauva joka vaatii paapomista ja hyvittelyä mukavilla asioilla.
Pelaa pitkää peliä ja unohda hetken milihyvät.
Laita ruokavalio muuten kuntoon, niin suklaanhimo vähenee. Joka aterialla 20g proteiinia eli välipaloilla 100g raejuustoa/rahkaa ja pääaterioilla 100g kanaa/kalaa/lihaa. Lisäksi hedelmiä, kasviksia, marjoja väh. 500g/päivä. Päälle täysjyväviljoja/riisiä jne hiilihydraatin lähteeksi.
Mut levy päivässä kuulostaa hurjalta, et varmaan edes ehdi nauttimaan syömisestä. Vaihda levy suklaapatukkaan. Kun joitakin viikkoja on mennyt, vaihda pienempään suklaapatukkaan, kuten pieni Pätkis-patukka.
Varmaan iso kysymys on se, että miksi syöt noin paljon suklaata? Mikä siinä palkitsee? Syötkö tukahduttaaksesi tunteita vai haetko mielihyvää? Huolehditko itsestäsi liikkumalla, antamalla aikaa rentoutumiseen, huolehditko muuten terveydestäsi?
En ole ikinä ymmärtänyt suklaan suosiota saati suklaahimoa. Joudun painonhallintasyistä syömään suklaata liki kilon viikossa, mutta vaihtaisin sen tältä istumalta johonkin muuhun, jos saisin jollain paremman makuisella tuotteella samat kalorit yhtä halvalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä söin aiemmin levyn suklaata päivittäin. Aloin sitten laskeskelemaan kuinka paljon rahaa suklaaseen menee vuodessa ja lopetin. Kuukaudessa meni noin 70e ja lisäksi muut herkut. Nykyäänkin syön suklaata tai muuta herkkua melkein päivittäin, mutta määrä on vaikkapa viisi irtokarkkia tai minikokoinen suklaapatukka. Rahaa on säästynyt isot summat ja kiloja on hävinnyt useampia.
Tuo rahanäkökulma onkin mielenkiintoinen. Laskeskelin, että ennen, kun söin n. 4 Fazerin 200g levyä viikossa ja lisäksi kolmena muuna päivänä viikossa muuta makeaa, niin viikossa makeaan meni n. 63 euroa. Normaali makea per päivä oli esim. 1 suklaavanukas + aski salmiakkia = n. 2 euroa niinä päivinä, kun en syönyt levyä.
Nykyään ostan viikossa yhdelle karkkipäivälle makeaa n. 3 euron edestä sekä viikossa yksi tonkka luonnonjogurttia, joka maksaa n. 3 euroa (?) sekä jotain välipalaa n. 4 euron edestä. Eli kuukaudessa menee nykyään karkkipäivän makeaan ja jogurttiin ja muihin makean korvikkeena syötäviin terveellisiin välipala-aineksiin n. 40 euroa.
Aiemman n. 63 euron sijaan menee 40 euroa tällä nykysysteemillä. Säästöä tulee kuukaudessa 23 euroa. Ei se päätä huomaava säästö ole, mutta parempi kuin ei mitään. Jollainhan se suklaa on energiallisesti korvattava, muutenhan sitä laihtuisi kuoliaaksi. Olen hoikka.
On ihmisillä varaa😲
Tuo 63e on meillä keskituloisella perheellä 3 pvän ruokarahat! Voisi tulla sanomista jos vaihtaisin ruuat einesmaksalaatikkoon että mamma saa suklaansa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei suklaansyönti ole pakko. Selviät itsekurilla.
Juuri näin. Tuolla "pakollahan" alkoholistit ja muut narkomaanit perustelevat jatkuvaa sekoiluaan, että eivät muka selviä muuten. Paskapuhetta se on.
Paitsi että joku heroiininarkkari ei välttämättä ihan oikeasti selviä ellei saa annosta. Voi meinaan lähteä henki vieroitusoireista. Suklaa ei ihan näin kova aine ole luulisin.
Ketä haittaisi jos narkomaanit kuolisivat pois kuormittamasta yhteiskuntaa? Ei ketään.
Syön suklaata haaveissani. Nyt on menossa Maraboun Oreo-täytteinen iso levy.
Sokerikoukku ja addiktiot tuttuja myös täällä. Itsellänikin on ollut huonoja tapoja: nuorenena viinipullo joka viikonloppu miehen kanssa, myöhemmin ryhmäliikunta, päivittäinen cocis vuoden verran, joka kesä jäätelökoukku. Nyt syömme perheen teinin mielestä liikaa viikkotasolla herkkuja. Jäätelöä parina iltana, karkkia kerran kaksi viikossa. Teininä olin jäädä tupkkakoukkuun vaikka vain maistoin tupakkaa muutamia kertoja.
Peilaan addiktiotani taustaani. Molemmat isoisät alkoholisteja. Isällä nuorempan alko-ongelmaa. Tarkkana saa olla.
Oma tystäväkö se siellä, älä kulta välitä, ei se mua haittaa vaikka olet herkkusuu.