Mistä ja miten yksinhuoltaja voi löytää miehen?

Vaikka noi treffipalstatkin aikamoisilta lihatiskeiltä kuulostaa niin aina joukkoon mahtuu fiksujakin ihmisiä. Hommaa anonyymi mailiosoite ja laita ilmoitus rohkeasti vaan. Itse suosittelen jo ilmoitukseen laittamaan et on yh niin ei ne vaivaudu vastaileen joita ei oikeasti yh:t kiinnosta. Toki jotkut pitävät yh-äitejä hellyyden kipeydessän helppona nakkina mutta kun lähtee liikenteeseen huumorilla mutta tarkkana niin löytyy paljon kivaa seuraa ja joukkoon saattaa eksyä se oikeakin.

sitä omaa kultaa kainaloon, vaikka poika menee jo kouluun. Tosin mulla ei ole ollut yhtään vapaa-aikaakaan tavata ketään, isyyttä en vahvistuttanut sillä pojan isä ei halunnut olla missään tekemisissä kanssamme. Töihin menee matkoineen 7-17, opiskeluihin menee vähäinenkin vapaa-aika ( luen kun poika mennyt nukkumaan ). Treffipalstoja olen koettanut huonolla menestyksellä :-(. Mielestäni rimakaan ei ole kovin korkealla, en hae mitään täydellistä tyyppi, riittäisi ihan rehellinen, luotettava, tavallinen, omillaan toimeentuleva suomalainen mies. Ukkomiestä en halua nurkissa pyörimään enää, sekin on koettu joskus, enkä mitään luuserireppanaa, jolle pitäisi olla äitinä ja kustantaa kaikki.

Toisaalta en tiedä missä edes voisin ketään tavata, sillä minulla ei ole mitään harrastuksia. Jos ei pulkkamäkeä lasketa. Olen muutenkin huono tekemään tuttavuutta ja kertomaan itsestäni. Nyt tässä vuosien kuluessa ja pojan kasvaessa olen alkanut kieltämättä kaivata toista aikuista. Taloudellisesti tullaan hyvin toimeen, joten elättäjää en ole hakemassakaan. Liekö sitten niin että omillaan toimeentuleva, riippumaton, omia päätöksiä tekevä yh ei kiinnosta.

Tsemppiä sulle ap kuitenkin !

Hei



Minä vastaan aina näihin kyselyihin, koska olen loistava esimerkki siitä, että oikeasti voi löytää ihanan miehen netistä. Olemme olleet yhdessä kohta kolme vuotta ja 1,3 v poika pyörii jaloissa. Uusperhe kuvio toimii erinomaisesti. Lapsia yhteensä nyt 4. Ja voin sanoa, että minä asetin riman erittäin korkealle, kuka tahansa ei käynyt. Juuri nyt elämä tuntuu aivan täydelliseltä. Eli kahden vuoden aktiivinen haeskelu tuotti tulosta. :)



Sisukas pitää olla. Turha luulla että heti löytää elämänsä miestä menipä baariin, harrastuksiin tai nettipalstoille. Itse ajattelin monta kertaa, että lyön hanskat tiskiin, mutta sitten mietin, että mitä oikeasti haluan. Elää yksin vai saada vielä perheen. Ja taas jaksoin jatkaa etsimistä.

Työkaverini sanoi osuvasti, että pitää jaksaa selata pakkaa.

Lähde hakemaan oikeaa älä kompromissia, mutta hyväksy se, että joudut käymään monilla monilla turhilla treffeillä. Ota asenne, tutustun monenlaisiin ihmisiin ja se on kiinnostavaa, vaikkei oikeaa löytyisikään.

Jos joku suhtautuu sinuun alentuvasti tai helppo nakki asenteella vain, koska sinulla on lapsi ja olet eronnut, niin unohda heti koko juttu. Ei varmaan ole senkaltainen ihminen, jota tarvitset ja jonka kanssa haluat viettää aikaasi. Samoin voit sivuuttaa kaikki, jotka ovat melkein eronneet, eivät ole vielä selvinneet erostaan, eivät tiedä mitä hakevat, kriminaalit ja addiktiongelmaiset, mustasukkaiset, ne, jotka eivät hoida suhdetta nykyisiinkään lapsiin tai ovat kohdelleet edellistä puolisoa huonosti jne.

Jos ei heti synkkaa, niin todennäköisesti ei synkkaa myöhemminkään. Jos jonkun kanssa on heti alussa vaikeaa, niin tuskimpa se siitä ainakaan paremmaksi ajan mittaan muuttuu. Tässä muutama vinkki kokemuksen syvällä rintaäänellä. Ja, vielä yksi juttu. Älä esittele näitä ihmisiä lapsillesi ennen kuin olet oikeasti suhteessa jonkun kanssa. Hanki lastenvahti, tai harrasta lastenvahtivaihtoa ystävän kanssa. Kotonakin voi tavata, jos toinen on jo tuttu, kun lapsi on mennyt nukkumaan.



Muutama vinkki. Pistä ilmoitukseesi rehellisesti faktat itsestäsi ja pyydä kuva, jos ulkonäöllä on sinulle vähääkään merkitystä. Kerro kaikki hvyät puolesi, harrastuksesi ennemmin kuin se, minkälaista miestä haet. Voit sitten vastauksista rankata pois ne, jotka eivät Sinua kiinnosta.

Käy treffeillä aika pikaisesti kirjoittelun jälkeen, jos kiinnostava ihminen löytyy. Kirjoittamalla ei pääse kovin pitkälle. Pettymys voi tavatessa olla suuri, jos ihminen ei vastaa omaa mielikuvaa, joka kirjoituksen välityksellä syntyy. MUTTA puhu puhelimessa ennen treffejä tulevan treffattavan kanssa. Voi olla, että jo puhuminen livenä kertoo haluatko oikeasti tavata tämän ihmisen vai et. Näin et turhaan hanki lapsenvahtia.



Ja vielä.. netissä ON paljon koulutettuja, fiksuja, rehellisiä ja mukavia ihmisiä, oman kokemukseni nojalla. Ihmiset myös aika nopeasti kertovat itsestään paljon ja rehellisesti asioita, jos aidosti kuuntelee. Ihmiset nimittäin puhuvat itsestään mielellään. :) Treffaa jossain kahvilassa tai muualla, jossa et ole yksin treffikaverisi kanssa. Paikan on hyvä olla sellainen, että tapaamisen voi tarvittaessa pitää lyhyenä.





www.sinkut.net ja

www.deitti.net



ovat hyviä osoitteita aloittaa haku..

Onnea matkaan, älä lannistu vaan jaksa " selata sitä pakkaa"



nimimerkillä onnellinen entinen deittaaja

Tervehdys!

Aika samaan tyyliin ihmettelin itsekseni viime kesänä, runsas vuosi eron jälkeen, että mistä minulle voisi löytyä mies ja perheeseeni toinen aikuinen. Kaksi alle kolmevuotiasta lastani eivät käyneet isänsä luona lainkaan (pari tuntia äitienpäivänä isoäitiään tapaamassa). Niinpä mahdollisuudet lähteä maailmaan olivat minimaaliset. Baareista etsiminen ei ollut vaihtoehto minulle, vaikka lapsia ei olisikaan, ei vaan sovi mulle. Laitoin jo keväällä nettiin ilmoituksen, mutta rehellinen kuvaus elämäntilanteestani taisi karkoittaa...?



Kesän lopussa ajattelin kokeilla chattailua. Tietokoneet ovat kohtuullisen vieras alue minulle ja niinpä hissukseen opettelin, tutkailin käyttäytymisetikettiä ja palstoja. Viikossa sai jo yleissilmäyksen kentälle.



Olen muutamia ystävättärien kokemuksia kuunnellut ja saanut sen kuvan että helmiä siellä liikkuu harvassa, mutta on niitä olemassa. Siksi epäuskoni oli syvässä kun jo parin viikon jälkeen tutustuin mukavantuntuiseen ikäiseeni mieheen ja treffasimme isolla huoltamolla, mistä arvelin pääseväni helposti pois jos tilanne vaatisi sitä. Se oli vakavaa siltä seisomalta. En ole koskaan uskonut teorioita siitä ainoasta oikeasta tai salamarakkaudesta. Vaikka mies tuntui heti niin hyvältä ja hänen kanssaan olo aidolta ja oikealta pelkäsin menettäneeni arvostelukykyni kokonaan tai olevani niin epätoivoinen että kaikki kelpaisi.



Epäilyni ovat saaneet väistyä todeksi eletyn lapsiperheen arjen myötä. Suhteemme ei ole vielä kovin vanha, 6 kk takana, mutta niin hyvä meillä tässä kaikilla tuntuu olevan, että toiveikas olen tulevaisuuden suhteen. Lasten soputumiselle on annettava aikaa ja tilaa, suurimmat murheet taidettu tämän " ison perheenlisäyksen" tiimoilta jo käydä.



Toivotan lämpöisesti onnea kumppanin etsinnässä, vaikka sitä pärjää lapsensa kanssa hyvin, repii arkeen iloa vaikka kiven kolosta ja on reipas ja vahva, niin kyllä toisen kainaloon käpertyminen ja arjen vastuun jakaminen tuo elämään kummasti säihkettä. Vaikea on muuta niin tarpeelista elämäänsä pyytää. Tsemppiä!

Itse löysin kullan kainaloon internetin ihmeelisestä maailmasta.Suosittelen ilmoituksen jättämistä jollekkin treffipalstalle.Suhtauduin ennen tähän aikamoisella varauksella mutta sitten rohkaistuin ja heti kolahti.

Mä löysin ihanan miehen netistä melko lyhyen etsimisen jälkeen. Tää nyt on vielä melko tuore juttu, noin 2 kuukautta on tapailtu ja sitä ennen kirjoteltiin vajaa kuukausi. Vois kai sanoa, että tämä nyt on vielä tätä alku huumaa, mutta tosi rakastuneita ollaan ja yhteisestä tulevaisuudesta haaveillaan. Miehellä itellään ei ole lapsia, minulla on 2-vuotias tyttö ja tulevat tosi hyvin toimeen keskenään. Olen samaa mieltä edellsten kirjoittajien kanssa, että netti-ilmoitukseen kannattaa rehellsesti laittaa, että on yh. Että rohkeasti vaan ilmoitusta laittamaan.

Ja hyvän löysinkin =) Sattuupa vielä olemaan mun luokkakaveri lukioajoilta, joten ei ihan tuntematon tapaus ollut. Nyt jo asutaan yhdessä. Lasteni kanssa tulee loistavasti toimeen. Omia hänellä ei ole, vielä... =)

Minä löysin miehen baarista. Olin tyttöjen kanssa huvittelemassa pitkästä aikaa ja päätin kerrankin katsella miehiä sillä silmällä, ja sieltähän se mies löytyi, vaihdettiin puh.numerot ja aamulla soiteltiin jo ja sen jälkeen oltu tiiviisti yhdessä.huipputapaus vielä, kolahti ihan kunnolla molempiin. En edes uskonut että voisin niin teinimäisesti enää koskaan ihastua kehenkään mutta niin vain kävi. Nyt asutaan yhdessä ja poikani on onnessaan kun on miesseuraa. Poikani on 2 vuotias ja en todella käynyt usein baareissa, ehkä 3 kertaa vuodessa, minulla ei myöskään ollut koskaan lapsenvahtia..tiedän että tilanne tuntuu toivottomalta, mutta kaikki mikä on tapahtuakseen, tapahtuu. Just sen yhden kerran kun satut oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, mikään ei tule olemaan ennallaan..en todella olisi puoli vuotta sitten uskonut että asun nyt yhdessä oman kullan kanssa..meidän pieni perhe..

Itse löysin miehen suomi24 treffi palvelusta. ilmoitukseen tosiaan kannattaa laittaa maininta että on yh.. koska olen huomannut myöskin että kaikki eivät toisen lasta halua elämäänsä vaikka itse ihmisestä kuinka pitäisi.

netistäkin löytyy varmaan enemmän paskoja kuin baarissa. ainakin tietää heti baarissa kun näkee ettei tarvii haaskata aikansa niihin. neitisä löytyy selalsia kaksanaamasia hyväksikäyttäjiä ja jotkut ei tajuu olla varovaisia. en tarkota että kaikki olis sellasia mutta vaatii onnea et sattuu kohille miellyttävä ja rehellinen henkilö.



ite löysin uuden mieheni baarista ja ei tos ollu sellanen doku joka luuli mua helpoks nakiks. ite huomaan kyllä kun sellaset yrittää jotain.



tietty noi deitti sivut ovat varmaan parempia jos etsii tos.tark kuin joku chätti.



toivottavasti löytyy teille etsiville!



my_selene ja tytöt 04/02, 07/03 ja rv 30+0 (onnellinen uusperhe meillä ainakin on)

On kyllä ihana huomata, että niin moni yksinhuoltaja, eronnut karannut tai jotain muuta :) on löytänyt uuden onnen ja perustanut perheen. Itsekin tosiaan toivoisin lapselleni sisaruksia tulevaisuudessa (nyt ei sellaista mahdollisuutta ole) ja itselleni elämänkumppanin ja kirjoituksenne antoi kyllä uskoa tulevaan. Ehkä joku kaunis päivä.. Laitanpa hautumaan korvan taakse ilmoituksen jättämisen nettiin..



Mukavaa kevättä kaikille!



Vilmuli

Kannattaisiko nyt keskittyä lapseesi muutama vuosi? Mieti nyt vähän arvojärjestystäsi. Deittailla ehdit hyvin myöhemmin. 

Olin yh-isä ja käytännössä samoin lapsen kanssa 24/7. Onneksi nettipalstoilta pystyi etsimään. Tämä oli tosin aikaa ennen tindereitä ja muita nykyajan kammotuksia. Treffeille ei paljon menty, kun lastenvahtia ei mistään saanut, mutta sitten oikean kohdalle osuttua ei se lapsi haitannut. Mentiin vaunulenkille ja nyt reilu 10 vuotta myöhemmin ollaan jo suurperhe.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisiko nyt keskittyä lapseesi muutama vuosi? Mieti nyt vähän arvojärjestystäsi. Deittailla ehdit hyvin myöhemmin. 

Vastasit stten 18,5 vuotta vanhaan ketjuun. Sillä ap:n lapsellakin voi jo olla omia lapsia ja ap voi vaikka jo kasvaa horsmaa.

helposti.

..Lähi pubista. klo 03:49..

muistat. (vaa olla sopivasti itevaa..)

..kännissä.

-

tai. voitha sä koittaa..( jossai.joskus.. r u k o i l l a.)

Kummitytöstä puoliso, tunnettiin siis jo ennestään.

t. Sale

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisiko nyt keskittyä lapseesi muutama vuosi? Mieti nyt vähän arvojärjestystäsi. Deittailla ehdit hyvin myöhemmin. 

Aloittajan lapsikin deittailee nykyään. :DDD